P.O.P.pia alesta






Tulipa käytyä se "pakollinen" alennusmyyntireissu. Työnantaja vielä yllätti maksamalla palkkaa (en muistanut että saan sieltä yhä kesälomarahoja!), niin pitihän niitä lähteä käyttämään.Vaikka en muuten noihin aleihin niin kovasti hinkuakaan, niin yhdessä kaupassa tulee melkein joka kerta käytyä, eli tuolla POPissa. Tykkään heidän vaatteista tosi paljon, mutta en kuitenkaan niin paljon että raaskisin kovin usein ostella. Ja siihen saumaan tulee kuin tilauksesta nämä alet. Tässä tämänkertainen saalis pikkupojille. Muitakin tosi kivoja olisi ollut, mutta kun minulla on tämä päähänpinttymä että pitää olla sitten molemmille samanlaiset, niin en ottanut sellaisia joista ei löytynyt kokoja molemmille. Myönnettäköön, että tässä kohdassa minulla kyllä pikkuisen viiraa.

Itsellekin tuli kerrankin vähän jotakin, HM:ltä kesämekko ja toppi, ja isoille lapsille pientä, lippistä ja muuta. Mies olikin nyt ainoa joka jäi ilman mitään. Mitäs oli niin kranttu ;-)

Kesäpäivää!





















Kylläpä nyt kelpaa. Kesä on hehkeimmillään, jätski kuuluu päivittäiseen ruokavalioon, aurinko paistaa ja olo on onnellinen. Flunssa tosin yrittää himmentää hieman iloani, mutta kun on lääkitys kohdallaan, sekään ei enää kauheasti haittaa. Äsken kävin ostamassa elämäni ensimmäisen oman ruohonleikkurini :-) En malta odottaa, että pääsisin lykkimään sitä tuonne pihalle. Luultavasti halkean ylpeydestä! Iso poikakin on odottanut jo talvesta asti että pääsisi leikkaamaan nurmikkoa. Meillä saattaa tulla tästä askareesta jopa kilpailua! No, veikkaampa ettei tilanne ole pysyvä, ainakaan nuorison osalta...

Lisäksi ostin kolme isohkoa timanttituijaa, ja ne on tarkoitus istuttaa tuonne naapurin rajan tuntumaan näkösuojaksi. Tässä joudun kyllä odottamaan miestä, suurin puista oli niin painava että sain sen yksin hädintuskin ulos autosta, saatikka tuonne takapihalle. Mutta odotellessa voin tuijotella ja suunnitella. Nekin on tärkeitä työvaiheita. Ja erityisen tärkeää on jälkituijottelu, kun työ on valmis. Siinä vierähtää helposti tovi jos toinenkin :-)

Jätskin, mansikoiden, pensasmustikoiden ja kirsikoiden makuista hellepäivää!

Tyttöteinin kirjoituslipasto ja perintötuoli



pahoittelen hämäriä kuvia


Kun eteen tulee jokin pikku projekti tai muu puuha, se kannattaa tehdä heti. Tämän olen huomannut jo monesti. Ainakin minulla käy nimittäin helposti niin, että jos hommaan ei heti ryhdy, se jää roikkumaan ja kasvattamaan ennestään pitkää listaa asioista joita "pitäisi tehdä". Jos asia tai homma on ehtinyt kuitenkin jo päätyä Listalle, sen sieltä poistekemisen saattaa saada liikkeelle jokin toinen, uusi homma. Meillä tuo tyttöteinin lipasto oli yksi oikein malliesimerkki hommasta joka ei sinänsä olisi iso työ, mutta kun aina tuntui olevan muitakin, "tärkeämpiä" asioita hoidettavana, ja vuorokaudessa vain rajallinen määrä tunteja. Kerroin lattialla makaavasta lipastosta jo blogin alkuaikoina täällä.  Nyt tämän projektin liikkeellepaneva voima oli juhannusreissulla äitini tarjoama isoisoäidin tuoli, jota en oikein osannut kuvitella meille mihinkään muualle kuin tämän lipaston kaveriksi.

Siispä tuumasta toimeen, ja härkää sarvista! Tai no, tässätapauksessa lipastoa jalasta. Lipaston jalka oli irti ja puutapit poikki. Olin ostanut lipaston tässä kunnossa, koska rikkonaisuuden vuoksi se oli halpa. Ajattelin jo silloin, että homma on pieni, ja nyt kun vihdoin sen tein, sain huomata että niinhän se oli. Työkalujen etsimiseen varastosta meni enemmän aikaa kuin parin tapin poraamiseen ja liimaamiseen. Että pitikin antaa tuon homman odottaa melkein vuosi... Samoilla vauhdeilla piti käydä lähikirppikseltä etsimässä sopivaa kangasta tuolin istuinosan päällystämiseen. Ihan sopivaa ei löytynyt, koska tytär toivoi punaista, mutta minusta tumman harmaa sopii tytön puna-musta-oranssiin huoneeseen ihan hyvin! Tässä vielä tuoli vanhassa ja uudessa värityksessään:



Istuinosan levy oli vain painettuna paikoillaan, nostin sen pois, ja raksin takaa kankaan niitit auki. Uusi kangas päälle, uusilla niiteillä kiinni, ja levy takaisin paikoilleen. Verhoilukangas maksoi kirppiksellä pari pienen liinan kanssa yhteensä kaksi euroa, eli taaskaan ei tullut kalliiksi tämä tuunaus. En viitsinyt laittaa tähän mitään kuviollista retrokangasta, koska minusta tämän tuolin hillitty tyyli vaati yksivärisen. Onneksi kirpulta tosiaan sattui löytymään tälläinen sopiva pala, taisi olla kankaan mallipala jostakin näytekirjasta.

Näin sai nämäkin vanhat kalusteet uuden sukupolven käyttäjän, mitäköhän salaisuuksia tuossa kirjoitellaan päiväkirjaan..?

Viime kesän pikakelaus

Iso poika lähti rippileirille (!) ja sitä varten piti saada kamera hänelle mukaan. Järkkäriä en pojalle antaisi mukaan, joten esiin piti kaivaa vanha pokkarikamera. Siinä oli luonnollisesti akku loppu ja muistikortti täynnä. Kortin tyhjennyksen yhteydessä tuli tehtyä hauska aikamatka viime kesään, jolta ajalta kaikki kuvat olivat. Laitanpa teillekin otteita!

























Näemmä meillä on tehty retkiä, pallerot on olleet aika paljon pienemmän näköisiä, ja tontilla ei ollut aluksi mitään. Sitten tuli talo, ja pallerot oli edelleen pieniä. Pienimmälle kävi kurja haaveri ja säikäytti meidät pahasti.

Onneksi on nämä kamerat, itse en muuten muistasi mitään! Tuokin aika oli sellaista, ettei meillä juurikaan nukuttu, koskaan. Kiitos nuorimmaisemme. Raksa ja siihen liittyvät oheisilmiöt byrokratioineen veivät viimeisetkin voimanrippeet. Nyt kuvia katsellessa kuitenkin tuntuu, että "eihän se nyt niin paha ollutkaan...". Eli nyt tiedetään kuinka pitkä ihmisen muisti on, se on vain vuoden mittainen! Sitten alkaakin ajan kultaus, ja kaikki kurja unohtuu. Aika lohdullista, eikö?

Juhannusterveisiä mammalasta!

 Nautittiin maisemista.

 Kiikuttiin, kotikeinumme kaimassa.


Ihailtiin pihan kukkaloistoa, ja kaiveltiin taas kotiinviemisiäkin.


 Käveltiin ahonlaitaa

Viihdyttiin paljon pihalla, satoi tai paistoi.


Käytiin metsäretkillä.























Oltiin hiljaa.

Leikittiin.

 Nähtiin kokko.

 Nähtiin palomiehiäkin. Ja paloauto!

 Ja vettä. Paavon mielestä vesi oli hienompi kuin kokko.


Onhan se hieno.

 Välillä riideltiin. Sitten taas jo rakastettiin.

 Nautittiin yhteisestä ajasta.























Vietettiin oikein mukavaa ja perinteistä juhannusta. Vanhoilla kotikulmilla on mukavaa käydä, mutta vielä mukavampaa on tulla omaan kotiin!

vielä hetki arkea, sitten hetki keskikesän juhlaa









Tunnelma on odottava. Joko lähdetään? Mies on vielä päivän töissä, ja kotona tuntuu ettei oikein viitsi tarttua mihinkään hommaan, kun kohta pitää kuitenkin alkaa pakkaamaan. Pakkaamiseen ei kuitenkaan saa menemään koko päivää, niin muutakin on keksittävä.








On kasteltu viherkasveja, ja hyödynnetty tilaisuus heittää niiden juurelle vähän kanankakkaa. Ehkäpä haju ehtii muutaman päivän reissun aikana hälvetä? On kiikuttu puhakeinussa ja nautittu raikkaasta ulkoilmasta. On tuolla sateisellakin säällä puolensa.









Poijjaat on lajitelleet pikkuautojaan, tehneet pesua odottaviin vieraspeittoihin majan, riidelleet ja juosseet korttelin ympäri. Normaali päivä niiltäosin. Nyt ulkona roikaa vettä oikein kunnolla, mikä sopii tänä juhannuksena meille mainiosti! Jos olisi ollut aurinkoista, meidän olisi ollut pakko jäädä kotiin hoivaamaan ja kastelemaan tuota uutta nurmikkoa. Nyt se hoituu ihan itsestään :-) Lisäksi sadesäällä on mukava olla autoajelulla. Silloin tuntuu kuin voisi ajaa maailman ääriin. Tai siis mies voisi ajaa, ja minä voisin keskittyä tekemään oloni kotoisaksi muutaman tyynyn ja ehkä viltinkin avulla, ja samalla nauttia tilaisuudesta jutustella ukon kanssa mukavia. Me molemmat tykätään matkustaa autolla, kun siinä ehtii jutella niin paljon. Muulloin meillä ei siihen kovin paljon aikaa olekaan...





Ja lopuksi vielä juhannuksen virvoikevinkki: Mehuhyllystä osui silmiin uuden näköinen tuttavuus, ja tarkempi syyni sai ottamaan putelin mukaan. Vaikka ulkonäkö on kuin vanhalla viinapullolla, kyseessä on kuitenkin lisäaineeton mehutiiviste jossa oli riemastuttavan lyhyt ainesluettelo. Ja kaikenlisäksi se on hyvää. Pitääpä ottaa seuraavalla kerralla muitakin makuja testiin! Niin ja siis tämä löytyi ihan Prismasta ;-)

Oikein rauhallista ja mukavaa juhannusta kaikille! Nauttikaa sadesäästä, tehkää takkaan tulet ja kääriytykää peittoihin. Hyvä kirja ja lasi viiniäkin voisi olla paikallaan. Rentoutukaa ja ihailkaa luontoa, kun sen värit näkyy kauniina sateen jälkeen :-)