Late night with trikoopipo



Eilisen jääkiekkopelin jälkeen oli keksittävä joku hyvä tapa purkaa kertynyttä ylimääräistä energiaa, ja päätinkin kanavoida sen pitkään panttaamaani uuteen juttuun eli trikoon ompeluun. Olen miettinyt asiaa jo tovin, mutta koska olin siinä uskossa että ompelukoneeseen pitää vaihtaa sitä varten neula, olin lykännyt hommaa jatkuvasti. Nyt kun sain siis otettua härkää sarvista, kertoi ohjekirjanen ettei neulanvaihto olekaan välttämätöntä. Siispä hommiin! Kyllä minä sen neulanvaihdonkin vielä joskus opettelen, kun aika on kypsä.

Onneksi minulla löytyy jos jonkilaista kangasta ja lumppua tuolta kätköistä, ei tarvinut uusia kankaitakaan haaskata harjoitteluun. Tälläkertaa kierrätykseen pääsi kaksi t-paitaa osastolta "liian pienet kenellekkään/ reikäiset/ virttyneet/ tahraiset jne". Mittailin vähän päätäni, piirsin viivottimen ja lautasen reunan avulla kaavan, ja leikkasin paidat paloiksi. T-paidasta saa kätevästi etu-ja takakappaleen samalla kertaa kun leikkaa vaan koko paidasta läpi. Tässä vedettiin muutenkin aika mutkat suoriksi, eli ei mitään silittelyitä ja muita jaksanut tehdä, olihan ajankohtakin melkoisen myöhäinen. Kunhan vaan jotain sai taas askarrella :-) Ja tulihan siitä pipo! Seuraavaksi pitää varmaan mittailla lasten päitä, ja tehdä niille pipot koleampiin päiviin. Ehkä kohta uskallan jo iskeä sakseni kaapissa odottaviin marimekon trikoisiinkin?

Loppuun vielä kysymys teille edistyneemmän ompelijaystävät; kun ompelen ompelukoneella trikoota, mitä ommelta kannattaisi käyttää? Tuo mitä eilen käytin, ei näyttänyt oikealta puolelta kovin kauniilta. 

Mutta yleisesti ottaen, ei tuo trikoo ollut ehkä ihan niin paha vastus kuin aluksi pelkäsin :-) 


5 kommenttia

  1. Hienohan siitä tuli! Meillä on pojilla semmoiset yksinkertaisentuplat-pipot. Eli kangasta on 2-kerrosta, mut ei oo kavennettu yms. Päälle jää siis kulmista "korvat".

    On siis 2 suorakaiteen muotoista palaa, jotka ommellakin yhteen kolmelta sivulta, oikea puolet vastakkain. Sitten käännetään saumat sisään ja ommellaan neljäs sauma umpeen. Silloin sulla on semmoinen suorakaiteen muotoinen trikoopala, joka on ommeltu niin, että kolme saumaa on piilossa ja yksi näkyvissä. Sitten se näkyvä sauma työnnetään sinne 'sisään' ja pää samasta reiästä. :)

    Oli varmaan selkeesti kirjoitettu... Mut tosi helppo tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vihjeestä, ymmärsin kyllä :-) Mitä ommelta sinä käytät trikoon ompeluun? Vai onko sulla saumuri?

      Poista
    2. Tuota Millan kertomaa jousto-ommelta käytän silloin kun ei ole saumuri käytössä (äidin kanssa yhteinen). Mutta useimmiten ompelen saumurilla, tosin nykyään ompelen toooosi harvoin mitään. :)

      Poista
  2. Täällä lokavauvoista Milla; tulin kurkkimaan tätä blogia pitkästä aikaa :)

    Ihana blogi onkin! Ihana koti ja ihana perhe!

    Trikoota kannattaa ommella jousto-ompeleilla (esim. sellainen missä menee ensin suoraan pari tikkiä ja sitten tulee sellainen "hyppy" aina väliin).. ja jos ei ompelukoneesta löydy jousto-ompeleita niin kapealla siksakilla. Kapea siksak joustaa hyvin trikoon venyessä, jolloin sauma ei heti ratkea.
    Näin minä tein ennenkuin kunnostin mieheni äidin vanhan saumurin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit!

      Tuo ommel jota käytin olikin nimeltään joustava reunaommel tms, ja tuossa on noita joustavia ompeleita jonkin verran, mutta en oikein tiedä mitä käytetään mihinkin. Pitää visiin vaan kokeilla erilaisia, eiköhän tämä kokemus ala tästä karttumaan pikkuhiljaa.

      Poista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!