ensiesiintyminen



Anoppi antoi minulle vuosia sitten pistokkaan omasta posliinikukastaan. Olen onnistunut pitämään sen hengissä, mutta ei se ole juuri kasvanut tahi kukoistanut. Paitsi nyt. Nähtävästi tuo lasikuisti on sille mieluinen paikka, koska ensimmäistä kertaa ikinä se antoi meille ihailtavaksi tuon kauniin kukintonsa. Minulle tuossa kukassa on jotakin taikaa, ja siihen liittyy myös etäisiä lapsuusmuistoja. En muista enää missä, mutta muistan lapsena ihailleeni jo posliinikukan kukintoja, koska ne ovat ihmeelliset muodoltaan ja tuoksultaan. Jossakin minulle läheisessä paikassa on siis luultavasti ollut tämä kasvi.

Näitä kuvatessa aloin taas miettimään joulupukkia, ja sitä mitä kaikkea aion laittaa toivomuslistaani... Kuten muutamat objektiivit ;-)

3 kommenttia

  1. En ole koskaan nähnyt tuollaista kaunokaista livenä, vaikka kasveja paljon on sukulaisilla ja itselläkin. Mistä tämä kukinta mahtoi juontaa juurensa, valosta vai reagoiko kasteluun? Oma korallikaktus kukkii taas pienin keltaisin kukin, koska hän ei vaan yksinkertaisesti tykkää vedestä, mitä kauemmin ilman, sitä parempi =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulen että se tykkää tuosta valosta. Olin pitänyt sitä milloin missäkin, mutta aika paljon varjoisammissa paikoissa koska olin jotenkin siinä käsityksessä että tuo on varjoisan kasvi. Mutta tosiaan kun se pääsi tuonne lasikuistille, se alkoi ensin yllättäen kasvaa pituutta, ja nyt sitten teki tuon kukan. Kaikkien näiden vuosien jälkeen :-)

      Poista
    2. Se löysi sitten oman paikkansa =) Mulla on ollut korallikaktus yli 10v ja nyt se vasta kukkii, koska unohdin kastella =D

      Poista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!