Laidasta laitaan

Tänään.

Olin aamulla surullinen ja harmissani kun en päässyt esikoiseni koulun kevätjuhlaan todistamaan kuinka peruskoulu on vihdoin ohi.

Ihailin pikkupoikia, kuinka söpöjä ne ovat silloin kun eivät tappele.

Join paljon kahvia.

Riemastuin ja olin pakahtua ylpeydestä kun esikoinen soitti ja kertoi saaneneensa stipendin.

Olin vielä enemmän harmissani kun en ollut paikalla.

Nautin pihalla mukavasta hetkestä lasten kanssa kastellen kukkia.

Menetin hermoni kun en saanutkaan lapsia sieltä sisään sovinnolla.

Ärsyynnyin todella paljon yhdestä nettikeskustelusta.

Meinasin turhautua kun N ei vieläkään suostu potalle. Siivosin kakkavaipan ja pissat lattialta.

Ilahduin suuresti kun mies tuli kotiin, ja viikonloppu on vihdoin käsillä. Meinasin jopa huokaista helpotuksesta.

Julistin ruokapöydässä miehelle että tarvitsen lomaa. Minulla on korvat täynnä poikien jatkuvaa nahistelua ja sitä etteivät ne tottele minua. Ikinä. Mies yritti ymmärtää.

Keskustelumme katkesi kun N kaatui naama edellä sohvapöydän kulmaan. Meinasin saada sydänkohtauksen, kuvainnollisesti.

Meinasin saada toisen kun näin pojan naaman sen jälkeen. On se tosin ihan söpö hampaat sisässäkin.

Vietin illan sairaalan päivytyksen jonossa.

Syötin lapsille iltapalaksi suklaapatukat autossa.

Olen uupunut.

5 kommenttia

  1. Hui mikä päivä! Todella laidasta laitaan ovat äidin tunteet saaneet kyytiä. Paranemista N:lle ja onnea stipendin saaneelle!

    VastaaPoista
  2. Voihan kökkö, välillä näitä ällöpäiviä vaan tulee vastaan. Onneksi suurin osa on kuitenkin ihan normipäiviä. Mutta, yritä ottaa itsellesi joku miniloma. Esim. käy kampaajalla, osta uusi huulipuna ja käy herkuttelemassa lounas ystävän kanssa tms. Piristää kummasti. Itse kävin eilen aamulla kampaajalla laittamassa kutrit aivan uusiin kuosiin. Hiuskasa kampaajan lattialla oli aika valtava. Nyt piristää mieltä joka kerta, kun kurkkaan peiliin, että kukas nuori keski-ikäinen nainen se siellä lymyää =o)

    VastaaPoista
  3. Voi herranjestas kuinka kävikään, saatiinko hampaat pelastettua? =( Joskus vaan meidän rajoja koetellaan, kummasti sitä sitten menee jokin selvitytymisvaihde päälle. Onnea stipendin johdosta ja toivotaan että meno vähän rauhoittui tapaturman jälkeen. Toivottavasti olet saanut levähtää ja olla hetken omassa rauhassa <3

    VastaaPoista
  4. Kiitosta vaan tsempeistä, meinasi ihan unohtua tässä hötäkässä. Nyt on siis tilanne jo ihan hyvä, hampaatkin luultavasti säästyy. Äidin "loma" on vasta haaveiluasteella, mutta eiköhän mulle jotain järjesty :-)

    VastaaPoista
  5. Oi oi, tuo on niitä päiviä, jotka kyllä rasittaa!

    VastaaPoista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!