Kiiruhda hitaasti


Lumimies luolassaan?


Kukas tästä meni?



Kevään eka "retki". Tuli pihalla jo niin kuuma että jano iski kesken puuhien! 


Tänään oli niin lämmin auringonpaiste että kaulaliina ja pipo saivat kyytiä, ja uskaltauduin jopa toppatakkiakin raottamaan. Kevään jouduttaminen, tuo yksi lempipuuhistani saatiin myös käyntiin, kun sain takaraput kaivettua lumen alta esiin. Tuntui että oikein sihinä kävi, ja lumi sulikin ihan silmissä :-)



Täällä on viime ajat kärvistelty niin hirvittävän päänsäryn kourissa ettei moista olisi uskonut olevankaan. Pääsin jopa työntämään pääni isoon valkoiseen donitsiin. Jonkunasteiset terveen paperit silti sain, ja nyt koetetaan sitten pärjäillä erilaisilla nikseillä. Ja mikäs sen mukavampaa kuin puuhailla pihalla. Vaikka särky ei hellittäisikään, on kuitenkin parempi mieli!

Ja oikeasti, aurinko parantaa kaikki vaivat :-) Tätä lisää siis, kiitos.

Sateenkaari-aasi










Sain pitkästä aikaa kaivettua ompelukoneen esiin ja pyyhkäistyä sen päältä pölyt. Haaveena on ollut opetella ompelemaan pehmoeläimiä, ja aloitin opettelun tällä netistä löytämälläni kaavalla. Ottobren sivuilta löytyy muitakin ilmaisia kaavoja. Vaikka suurensin kaavaa A4 koosta A3 kokoon, oli tämä siltikin minun nakkisormilleni ehkä liian pientä näperrystä. Ainakin näillä taidoilla. Opin tekemisen aikana montakin asiaa sen kuuluisan kantapään kautta.

* Räätälinliidulla ei kannata piirtää kankaan oikealle puolelle.
* Mikään käsin ompelu tai kirjailu ei ole mun juttu. Varsinkaan jos neula on liian iso.
*Tuo hännässä ja korvissa käyttämäni ommel ei ollut sellainen jota ohjeessa tarkoitettiin. Vieläkään en tiedä millainen sen olisi pitänyt olla että sen olisi voinut tehdä "reunan yli" eli siis niin että reunat olisi oikeasti tulleet viimeistellyiksi.
* Kirjailut olisi kannattanut tehdä kasvoihin jo ennen pään täyttämistä, vaikka ohjeessa se sanottiinkin tehtäväksi lopussa. Nyt täyteet tursusi neulanreijistä ulos (taas se liian iso neula).
* ompelukoneella työskentely on turhankin jännittävää jos kaksivuotias huutaa raivokohtaustaan samanaikaisesti pöydän alla aivan "kaasupolkimen" välittömässä läheisyydessä ;-)

No, kaikesta vastoinkäymisestä huolimatta valmiiksi tuli. Ja P ilmoitti heti että tästä tulee hänen kaverinsa. Tervetuloa vaan kavereiden sankkaan joukkoon :-) Ja onneksi aasilla itsellään tuntuu olevan koko ajan hymy korvissa.

Huomenta ja onnea!





Sain kuin sainkin narsissinvarteni! Ihanaa. Tällälailla se talvi selätetään, pikkuhiljaa. Kylläpä maistui aamukahvikin makoisalle kun samalla noita keltaisia ihanuuksia tuijotteli. Onnittelut siis minulle!

Aamukahvilla kantautui korviini myös ilouutinen. Naapurimaa on saanut uuden pienen prinsessan. Paljon onnea myös heille!

Kukkuluuruu


Koska päätin etten enää urputa teille tosta lumesta, niin aika vähiin tuntuu jäävän tällä hetkellä puheenaiheet. Eli yhtään en aio valittaa teille siitä että sitä tulee taas vaakatasossa ja niin sakeasti ettei ikkunasta näe kunnolla noita lähipuita. Tulkoot. Minä en siis valita. Enkä muistele narsissinvarsia.

Sen sijaan ajattelin kertoa teille että basilikakippo ja pöhköpöllö löysivät toisistaan sielunkumppanit. On liikuttavaa seurata toisten ystävyyden kehittymistä näin lähietäisyydeltä. Pöllö on ollut kuin liimattuna tuonne värikaimansa kylkeen jo monta päivää. Mitähän tästä vielä seuraa..? :-D

Myrskyn jälkeen



Ekat tiputtavat jääpuikot tälle keväälle bongattu! Ihanaa. Ja tänään, kun maisema avautuu taas montakymmentä senttiä (joku väitti että olis tullut 40cm päivässä!) lumisempana, ovat linnutkin innostuneet virittelemään kevätiskemiään laululistoille. Lapsetkin oikein ihmettelivät sitä viserryksen määrää joka pihalla on!



Pojat saavat jo kunnon vauhdit tuosta takapihan mäestä, ja liukurin käyttökin alkaa jo sujua :-) 

Eilen tuli tehtyä kolmet lumityöt, ja illalla olin itse jo nukahtanutkin kertaalleen kun havahduin siihen että ukkokulta oli vieläkin pihalla lapiomassa. Kävin hänelle ystävällisesti kertomassa että kello on viittä vaille kaksitoista yöllä, pitäisköhän sun välillä nukkua..? Kai se sieltä joskus tuli sisäänkin, mutta kyllä tämä lumentulo saisi nyt jo loppua...



Pitänee tehdä kierros kaikkien puiden ympäri, ei nimittäin paljoa hidasta rusakkoa tuo suojaverkko joka on hautautunut kokonaan hankeen... En nyt muista oliko tuo metrin vai 120cm korkea, mutta eihän tässä ole mitään järkeä että mikään korkeus ei riitä. Pitää vissiin muuttaa pohjoiseen jos haluaisi vähän vähälumisempia talvia ;-)


Lumitöiden jälkeen (taas) onkin mukava keittää kuppi kuumaa ja popsia eilisien pullien jämiä. Ja nauttia hetken tästä kauniista auringonpaisteesta, huomiseksi onkin luvattu taas uusi myräkkä ja lisää lunta. Kylläpä se kevät on nyt tiukassa!

Laiskiainen ja lumikaaos


Jo aamulehteä hakiessa oli ilmiselvää että tänään saisi lapio ja kola heilua ihan todenteolla. Yön aikana oli satanut melkoiset kinokset, ja loppua lumisateelle ei näkynyt...













Pihaan alkaa muodostua jo kelpo liukumäki!


Onhan tässä tänä talvena toki päästy jo lumitöiden makuun, vaikka aluksi talvi näyttikin ihan menetetyltä kun vettä vaan satoi viikosta toiseen. Mutta kun hanoista vaihtui aihe vihdoin lumeksi, on kai ollut tarve saada menetetyn alkutalven lumimäärätkin kiinni ja nyt tuota on tullutkin paljon.


Ja eihän siinä mitään, tulkoon vaan. Tosin minä olen jo siirtänyt ajatukseni narsisseihin joiden pilkistäviä varsia odotan jo kärsimättömänä. Minun ja narsissien välissä on tosiaan vaan pieni hidaste; pari metriä lunta. Mutta äkkiähän nuo sulaa, eikö niin?



Kun on kolattu kolaamasta päästyä, ja peuhattu muutenkin lumessa posket punaisiksi, onkin hyvä hetki siirtä pullan pariin! Tälläkertaa tein kahdenlaisia pullia, toisissa on täytteenä se perinteinen hillo ja kermavaahto, ja toisiin tuli vaniljarahkaa, mansikkasurvosta pakkasesta sekä vähän kermavaahtoa kaikki yhteen sekoitettuna. Itse tykkäsin näistä uudenlaisista jopa enemmän, tuoremansikka oli paljon raikkaampi kuin hillo :-)


Mukavaa laskiaissunnuntain iltaa kaikille, ja työn iloa sinne lumitöiden pariin, kenellä niitä vielä piisaa :-)

Surut pois ja kukka rintaan!









Tai laukkuun, pipoon, huiviin, jne. Ja vaikkei olisi surujakaan, niin kyllä tää silti on aika soma ja ilahduttaa varmasti. Ohje löytyi blogisurffailun avulla täältä. Kiinnitystä varten ompelin kukan alapintaan rintaneulapohjan. Ihana pikkuinen ja nopea virkkuujuttu! 

Mukavaa viikonloppua kaikille, muistakaa syödä paljon pullaa! Liu lau ja silleen :-)

Keramiikkayritelmiä


Eilen sain tuotua taas muutaman valmistuneen keramiikkatyön kotiin. Kun edellisellä kerralla on lasittanut jotakin, ei malttaisi odottaa seuraavaan viikkoon että näkee lopputuloksen! Muovailuvaiheessa pystyy itsekin jo näkemään miltä lopputulos näyttää, mutta lasituksen kanssa tulee lähes poikkeuksetta yllätyksiä. Ja kuten "lentävä lauseeni" kertoo, niin hyvää työtä ei olekaan, etteikö sitä saisi pilattua lasituksella...

Tämä pieni jalallinen tassi onnistui ihan odotusten mukaan, tein tämän työn tietäen jo tekovaiheessa minkä lasituksen siihen aion laittaa. Tuli nyt siis testattua tuo kermakristallilasite, ja siitä tuli oikein kiva. Se sopii tosin ainoastaan laakeisiin pintoihin, koska valuu voimakkaasti. Tuohon työhön kuitenkin ihan passeli!



Hammasharjateline ei sitten onnistunutkaan niin hyvin. Muovailussa ei ole muuten vikaa, paitsi että reijistä tuli liian pienet, eikä niihin mahdu nuo nykyisen muodin mukaiset mötikkävartiset hammasharjat. Sähköharjan varret vielä mahtuisi, mutta ne jäävät hassusti roikkumaan siitä harjaksestaan, eli uppoavat liian syvälle. Lasituskin meni ihan metsään. Toivoin valkoisen olevan ihan umpivalkoinen, mutta tuo on siitä kaukana. Vihreään taas tuli liikaa paksuutta, ja se oli kuplinut paikoin pahastikin. No, ehkä tälle vielä joku käyttötarkoitus keksitään? Verkonpaino?


Lisäksi tein muutaman posliiniriipuksen. Näissäkään ei lasitus onnistunut, kuvion piti tulla tummempana esiin siihen sivellyn rautaoksidin ansiosta, mutta toisin kävi. Kuvio valui, ja riipusten muotokin meni alaosasta rumaksi valuneen lasitteen vuoksi. Yksi meni rikkikin. Näihin oli tarkoitus hankkia pienet hopeiset ripustusrenkaat ja nahkaremmi, mutta ei taida olla vaivan arvoista.


Yksi kolmesta kuitenkin oli ihan onnistunut, eli ei kai se niin huono onnistumisprosentti olekaan? Ja tekeminenhän tässä on tärkeintä, onneksi näistä ei tarvitse saada elantoaan :-)

Päivää, ystävät!


Polkka Jamin noosut, tuliainen Tukholmasta...


...synttäripallot, edelleen..


...sekä pullakahvit kera uuden lehden. Niistä on kiva aloittaa ystävänpäivä :-)

Risteily ilman keinuntaa














Haluttiin miehen kanssa tehdä pieni irtiotto arjesta. Meinattiin että lähdetään risteilylle, vaikka Tukholmaan. Vähän tylsää, mutta budjettiin paljon paremmin sopivaa kuin moni muu vaihtoehto. Lopulta tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että mitäs sitä suotta lähteä "merta edemmäs", hoituuhan nuo samat kuviot tälläkin puolella aavan meren (ja ilman sitä keinumista)! Tavoitteena reissulle oli siis lähinnä syödä keskeytyksettä ja jopa keskustella kumppanin kanssa siinä ohessa, muutoinkin kuin ilmeillä ja viittomilla lasten päiden yli. Ja kierrellä vähän kaupoilla, sekä hengailla vaan. Joten hep! Hotellihuone Helsingin keskustasta, ja illastamaan :-) Samasta rakennuksesta löytyi myös tavaratalo sekä ruokakauppa, ja parikin ravintelia, niin illan aikana päästiin hyvin laivatunnelmaan, kun sai kulkea ilman päällysvaatteita paikasta toiseen. Aamulla ihanan, korkealla laivan keulassa (hih) syödyn hotelliaamiaisen jälkeen lähdettiin "Tukholmaan" ja löydettiin monta kivaa paikkaa joissa ei oltu kumpikaan koskaan käyty. Toki siellä oli niitä tuttujakin paikkoja, mutta koska me oltiin turisteja kamerat kaulalla, niistä sai jotenkin ihan eritavalla irti kuin normaalisti. Useimmiten ei tule katseltua rakennuksia ja paikkoja sillä turistin katseella, mutta nyt kun ei ollutkaan mitään valmista ohjelmaa, vaan kierreltiin ihan päähänpistojen mukaan, tuntui Helsinki oikein hauskalta uudeltakin paikalta!

Samalla kun oli aikaa, eikä matkaseura ollut narisevaa tahi rattaissa istuvaa sorttia, pyörähdettiin monessakin ihanassa kaupassa pitkästä aikaa haaveilemassa. Taito Shop, Artek, Bockin talo, Ombrellino, jne. Nähtiin sellainenkin ihme kuin ovimies Stockalla joka toivotti sekä tervetulleeksi että poislähtiessä mukavat päivänjatkot. Ai että tuli hyvä mieli! Juotiin välillä lämmittävät kahvit vanhassa purjelaivassa, käveltiin käsikkäin Espalla, lounastettiin rauhassa...Vietettiin sitä kuuluisaa laatuaikaa. Ihana huomata että oma mies on edelleen ihan parasta seuraa mitä toivoa voi. Oli kertakaikkiaan oikein mukava reissu Tukholmaan, ja nyt sitten taas uusin voimin "sorvin ääreen" ;-)