Verhomekko




Ihan itte tein! Uskoisitteko?! Kyllä äitee on nyt ylpee. Aineksina vanha verho ja vuorina lakanaa. Kaavaa ei löytynyt tähänhätään, joten kaavanmuokkaustakin pääsin harjoittelemaan samalla, kun muunsin tuon potkuhousujen kaavasta. Jottei olisi ollut liian helppoa, niin mekko on kokonaan vuoritettu. Syystä että minulla ei ole saumuria, ja halusin kuitenkin huolitellumman ulkonäön myös mekon sisäpuolelle. Ohjeita lunttasin taas Tosimummon blogista. Siellä on paljon hyviä ohjeita kuvineen! Tämä tumpelo kiittää :-)

Tämä oli itseasiassa harjoituskappale, varsinainen mekko on tulossa ristiäisiin, mutta en viitsinyt alkaa ompelemaan elämäni ensimmäistä vaatetta suoraan marimekon kankaasta... Ja muutoinkin että näen onko kaava nyt sopiva vai ei. Olkaimiin en ole tyytyväinen, en saanut työtä käännettyä niissä tarpeeksi tasaisesti, eli niistä tuli vähän epäsymmetriset. Saatan muuttaa ne vielä kulmikkaiksi siihen lopulliseen versioon. Ja noiden neppareiden kanssa kävi ekan kohdalla vähän köpelösti kun en ensin tajunnut mitenpäin nappi siihen pidikkeeseen laitetaan. Toisesta tuli siksi vähän ruma kun paukutin ja paukutin vasaralla ennenkuin alkoi järki luistamaan. Eli siksikin hyvä että tuli tehtyä tämä harjoitus!

Hauskaa vappua kuomat!

takametsän kevättä











Terveisiä meidän "takapihalta", eli tuolta pienestä metsästä joka pihan takana on. Kyllä se kevät nyt on täällä, ihan varmasti. Se on täällä jo niin paljon, ettei mene kuin pieni hetki, kun puhutaankin jo kesästä! Olenko jo muistanut mainita teille kuinka iloinen tästä olen? :-D

Pessi ja illusia


Yksi kylpee valossa, ja on useimmiten yhtä hymyä.


Toinen on sitten enemmän mörökölli.

Loput on kai jotain siltä väliltä..?

Korttitehdas




 

Askartelin tuossa taannoin kutsukortteja pienen pumppernikkelimme ristiäisiin, (sukulaiset, tarkkailkaa postianne!) P näki homman ja tuumasi että minäkin haluan askarrella vihreän kortin. Kun tiedustelin kenelle kortti tulee, poika totesi varmana että isille. No, seuraavana päivänä levitettiin tarvikkeet pöydälle, ja isille tosiaan kortti tuli. Ja vihreäkin vielä, rakkaudella tehty. Tiukasti keskittyen, kieli suupielestä toiseen plumpsahdellen poika leikkasi, liimasi ja teippasi. Kirjoituskin hoitui ihan itse! Huomatkaa, I-kirjaimessa pitää olla ehdottomasti nuo pykälät :-) Pikkuvelikin harjoitteli samalla saksien käyttöä, ja hienosti sujui sekin!

Remppaperheen askarteluvinkki: maalien värimallit on hyvää askartelumateriaalia. Ja sävyissäkin on valinnanvaraa. Tälläkertaa tuli Tikkurila-kortti.

ilta-aurinko ja kukat









Ilta-aurinko hiveli meitä pitkään. Siitäkin tietää että on pian kesä, kun keittiön ikkunasta paistaa sisään. Talvella siihen ei osu sädettäkkään. Joku saattaisi valittaa että häikäsee, ja laittaa verhot kiinni. Mutta me ei! Antaa paistaa vaan! Eilinen oli niin kaunis päivä, että toivoin sen jatkuvan vielä hiukan pidempään.

Iltakävelyllä poimin vuoden ensimmäisen kukkakimpun. Nyt alkaa näyttää jo tosi lupaavalta :-) Jos olisin kissa, kehräisin vähän. Ihan vaan keväälle.

Ihanaa alkuviikkoa!

sunnuntai, +14


Pihlaja-angervo


Tuurenpihlaja


Köynnöskuusama

Aurinko mollottaa, ja varjossa olevan mittarin elohopea kiipeää kokoajan ylemmäs. Tällähetkellä lukema on +14! Lähes jokainen puska on herännyt talven jälkeen henkiin, ja puutarhurin sydän oikein hypähtää jokaisen pienen silmun kohdalla. Kohta on kesäkesäkesä! :-)

Uudenlaisia unia









Oi onnea. Oi uutta sänkyä. Nikamat laulaa hoosiannaa, kun ne saa levähtää yönsä oikeassa asennossa. Vanhat patjat päätyivät ansaituille eläkepäivilleen johonkin jossa vanhat patjat tuppaa niitä eläkepäiviä viettelemään. Kaatikselle. Niillä on siellä varmaan ihan kivoja bingoja ja muita senioripatjojen aktiviteetteja. Laulavat yhteislauluja iltaisin. Niiden on siellä ihan hyvä olla. Ja meillä ei ole edes yhtään ikävä, niin iloisia me ollaan meidän uudesta sängystä. Pojatkin hoksasi heti aamusta, että kalustus on vaihtunut, ja pitihän uusi sänky heti koepomppia. Hyvin pelaa. Kiitos mun äiti, kun ostit meille sängyn :-)

potretti



Meillä hyödynnetään joka ikisen laskun kuori tarkkaan. Kuorien taustat täyttyy milloin mistäkin kauppalistoista tai muista muistiinpanoista. Ja lasten taiteesta. Useimmiten ne on olleet täyteen väritettyjä, erilaisia koukeroita ja viivoja. Mutta tänään neljävuotias yllätti. Tämä on hänen ensimmäinen omakuvansa, aivan ihana! Nyt vähän harmittaa että se on laskukuoren takaosassa, pitänee tästälähin antaa taiteilijalle ihan oikeaa paperia :-)

Kyllä äiti on taas niin ylpee!

Keltaista kirppikseltä







Keltainen kausi, tosiaan. Alla oleva kangas on yläkappa jonka ajattelin heilauttaa keittiön ikkunaan. Pitää vaan ensin vielä pestä se. Ikkuna onneksi onkin jo puhdas. Siihen oli myös alakapat mutta ne käytän luultavasti ompeluksiin, kuten myös nuo mansikkaverhot. Näitä katsellessani aloin miettimään, että jokohan mulla kohta olisi riittävästi kankaita tilkkupäiväpeittoon..? Semmoista tekisi mieli tuonne meidän makkariin. Voi olla ettei ihan parisängyn peittoon asti ole vielä, mutta napsin näitä kankaita aina mukaan kun löydän, niin eiköhän se joskus tule tehdyksi.

Ja sitten nuo Sarviksen purkit (1,5e/kpl). Siis oikeasti meidän huusholli ei kaipaa enää yhtäkään purkkia tai purnukkaa, mutta tässä asiassa olen jo hulluuteni tunnustanut. Pitäähän jokaisella joku vika olla! Muutenhan tässä saattaisi alkaa jopa pitämään itseään täydellisenä :-D Ja kukallinen purkki tuli mukaan myös, hintaan 0,50e. Ehkä sillekin joku käyttökohde löytyy? Hamsteri mikä hamsteri, heh.

Keltaisen värin myötä aurinkoista torstaita, ystävät!

Seppälän vauvanvaatteiden paluu

Seppälästä saa taas vuosien tauon jälkeen vauvanvaatteita! Valikoima vaikuttaa aika kivalta ja värikkäältä. Hinnatkaan ei olleet kohtuuttomia. Mallisto on ollut myynnissä vasta pari päivää, mutta kovasti tuntuu olevan kiinnostusta jo. Pitihän se käydä heti tuoreeltaan hakemassa pikkuneidille kesähepeneitä, saatte samalla vähän maistiaisia. Taitaa emännällä olla keltainen kausi :-)
















Eikä taaskaan ollut maksettu mainos ;-)

Juoppis

Mä haluaisin osata ommella. Sillai oikeesti. Haavekuvissa mä istun ompeluhuoneessani ja pyöräytän lapsille vaatteita ihan tuosta vaan. Nähtävästi meillä on sitten joku aupairkin täällä, koska tässä haavekuvassa ompelen päivänvalossa ja lapsiakaan ei koneen ympärillä tässä visiossa näy... Nomutta. Todellisuudessa ollaan vielä aika kaukana edes yksinkertaisten vaatekappaleiden ompelusta. Mulla ei ole mihinkään kaavoja, ja vaikka olisikin niin en taitaisi vielä hallita hommaa niin hyvin että saisin aikaan jotain mitä voisi oikeasti pukea päälle. Ja vielä vaikka osaisinkin tehdä, ja olisi ne kaavat, niin aika puuttuu...

Tällähetkellä pitää siis pitäytyä harjoittelemaan noita ompeluhommia pienillä ja vaarattomilla jutuilla, yöaikaan, ja keittiön pöydällä. Nyt tein toisenlaisen kassin, "juoppiksen".


Materiaalina on käytetty taas kierrätyskankaita, käytin kirppikseltä ostettua verhoa, sekä vuorina vanhaa lakanaa. Ohje kassiin löytyy Tosimummon blogista, eli täältä. Lisäsin siihen vielä tuon pienen taskun sisäpuolelle, vaikkapa avaimille tai helistimelle, tai mitä nyt kukakin mukanaan kantaa :-)

Shoppailumaraton


Tällä viikolla voi aloittaa tuolla Stocmannin sekoilupäivillä...


...ja jatkaa ensi viikolla Marimekolla ystävämyynnissä joka on 25.-29.4 tehtaanmyymälöissä.

Ja sitten se lottovoitto, kiitos! :-)

kuvat kummankin firman fb-sivuilta kopsattu

Täydellinen sunnuntai


Tänään on ollut ihana päivä! Aurinko on paistanut niin lämpimästi että mielikin on ollut valoa täynnä.


Lunta on nakeltu oikein olan takaa, ja sitä on sulanutkin päivän aikana ihan huikea määrä! Kevään edistäminen on ihan huippua, ehkä parasta mitä tähän aikaan vuodesta voi pihalla tehdä. Tuloksen näkee melkein heti.


Olen kulkenut pihalla bongailemassa kukkapenkkejä, ja sieltä näyttäisi nousevan vaikka mitä. Tämä on ensimmäinen kevät täällä kun on oikeasti jotakin odotettavaa noiden kukkien kanssa, viime keväänähän ei pihaa ollut vielä laitettu juuri ollenkaan. Voi sitä ilon määrää kun joka päivä on saanut löytää jonkun uuden verson, ja todeta että tuokin on selvinnyt talvesta, ja tuo ja tuo... :-)


Lintusille on laitettu pesäpaikka valmiiksi, eli muunnettu lintulauta pesimäboksiksi. Nyt sitten vaan jännätään että saadaanko tuonne asukkaita. Olisin ihanaa jos sinne joku lintupari pesänsä laittaisi, niin voisi seurailla tuosta keittiönikkunasta heidän perhe-elämää.


Istutin viime vuonna keväiset pääsiäisnarsissit ympäri pihaa, ja nyt on saatu kivoja yllätyksiä kun en itsekään enää muista mihin kaikkialle niitä tuli laitettua.


Tänään tuli käytyä myös puutarhakaupassa haaveilemassa ja samalla nappasin mukaan ensimmäiset orvokit. Ja sain työntää sormeni multaan. Oi onnea! 


Mies vaihtaa autoon renkaita, lapset leikkii pihalla, me kiikutaan vauvan kanssa ensimmäistä kertaa pihakeinussa ja annetaan auringon paistaa kasvoille... Ja mietitään että elämä on ihanaa juuri nyt, tälläisenä kuin se on.

K, niinkuin...





...kevät? Kukka? Kulta? Klisee..?

Olen monet kerrat miettinyt sitä, ja ehkä joskus täällä ääneenkin päästänyt, että meiltä puuttuu lähes kaikki kunnollisen ja itseäänkunnioittavan sisustusblogin tunnusmerkit. Ei ole raitamattoa, läpinäkyviä muovituoleja, eikä monia muitakaan elementtejä joihin törmää lähes jokaikisessä blogissa. Eikä varsinkaan isoja kirjaimen muotoisia valaisimia. 

Voitin Parolan Asema-blogin arvonnassa tälläisen K-kirjaimen muotoisen valaisimen, ja ilolla sen otin toki vastaan. En vaan meinaa millään keksiä sille sopivaa paikkaa. Ongelma on ehkä eniten tuo väri, olen miettinyt että pitäisikö se maalata? No, olkoot nyt hetken kuitenkin tuolla navettanaulakon päällä, voihan se olla että se kertoo vielä itse mihin haluaa tulla asetetuksi. Tykkään siitä tosi paljon, olkoot vaan klisee tai ei.

K niinkuin kiva lamppu :-)

Ja hei, eihän tämä edes ole sisustusblogi! ;-)