112-päivä



Eilen iltapäivällä uutiset pysäyttivät. Vanha kouluni oli ilmiliekeissä. 

Rakennus, jossa vietin kiihkeimmät teinivuoteni. Kasvoin lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Ihastuin, vihastuin, opin elämästä ja vähän muustakin. Siellä solmin elämänmittaisia ystävyyksiä, sain peruskoulun päättötodistuksen, tanssin vanhojentanssit, liikutuin, nauroin ja itkin, tapasin tulevan puolisoni ja paljon muuta. Ja nyt uutiskuvissa lieskat löivät ikkunoista korkeuksiin.

Tuntuu vähän siltä kuin vanha kotitalo olisi palanut.

Tiedotustilaisuudessa koulun rehtori puhkesi kyyneliin todetessaan että onneksi kaikki pelastuivat. Todentotta. Voimia kaikille abeille joiden kirjoitukset saivat dramaattisen käänteen, ja muillekin joita asia on koskettanut. Pienessä kaupungissa melkein kaikilla on kouluun tunneside, joten kyllähän tätä moni on varmasti eilen päässään pyöritellyt. Mitä olisi voinut käydä... Lähetän ajatukseni sinne!

9 kommenttia

  1. Voi ei :(

    Mä seurasin tätä uutisointia eilen. Mietin juuri miten paljon tunteita siihen aikaan itselläkin liittyi. Ja sitä miten siellä nyt opiskelevat kokevat kirjoitukset, vanhojentanssit, penkkarit jne jne. Kauhea juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin mietin että jos minuakin asia näin paljon järkytti vaikka omista kouluajoista on jo kauan, miltä onkaan tuntunut niistä nuorista ja heidän perheistään jotka elävät tuolla kouluaikojaan juuri nyt. Ja tämä ajankohta, huomenna on penkkaripäivä ja sitten ne vanhojen tanssit... Eikä ole koulua :-/

      Poista
  2. Järkyttyneen minäkin uutista luin teksitv:stä...sukulaisia asuu Kouvolassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä tämä tosiaan liippaa varmaan moniakin aika läheltä.

      Poista
  3. Tuo oli kyllä todella surullinen juttu:( Voin kuvitella, että itsestäni tuntuisi samalta tilanteessasi. Kurjaa:((

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi surullista kyllä, mutta miltä tosiaan mahtaakaan tuntua koulun tämänhetkisistä oppilaista ja henkilökunnasta...

      Poista
  4. Pysäyttävä uutinen ja juuri tuo, että kuka tahansa meistä tai lapsistamme olisi voinut olla siellä, kosketti.

    VastaaPoista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!