Kukketo ja kesälaidun





Koululaiset kirmaavat kohti kesää. Kohta mennään juhlimaan ylioppilasta. Mekkoset ja helmet on jo valmiina. Jo joutui...

Takatalven kukkijat






Bonusperjantain ja ulkona vallitsevan suomalaisen kesäsään (plussan puolella sentään) kunniaksi pari kukkakuvaa toissapäivältä. Syreenit kukkivat nyt ensimmäistä kertaa ikinä, neljäntenä kesänään :-) Nämä on aina niin ilahduttavia hetkiä puutarhanlaittajalle, kun näkee että vihdoin onnistui. Viime kesänä sain jo ensimmäiset pioninkukat, ja nyt näyttäisi siltä että ainakin kaksi pioneista aikoo kukkia. Samoin Tuurenpihjala on tehnyt ensimmäiset kukkansa jotka ovat yllättävän suuret! Seuraavaksi kukinnan aloittavat luultavasti tuoksuvat jasmikkeet ja upea oranssinpunainen atsalea. Piha alkaa näyttää jo siltä ettei kaikki ole ihan äsken istutettua, vaan nyt alkaa olla jo aika rehevää. Aika monia samoja kasveja aion laittaa myös uuteen pihaan, toki joitakin hutihankintojakin on osunut mukaan.

Semmoista jäin vielä miettimään, että onko tämä nyt takatalvi, vai syksy? Onko kesä vielä tullutkaan, vai menikö se jo? :-D

Oman sadon tulppaanit




Moni on varmaan jo huomannutkin blogin kautta, että tulppaanit ovat minulle rakkaita kukkia. Silti jostakin syystä niitä ei ole tullut aiemmin laitettua omaan pihaan kasvamaan. Viime syksynä tajusin kuitenkin puutarhani ilmeisen puutteen, ja hain muutaman lajin sipuleita puutarhamyymälästä. Irtosipuleina myytävien joukkoon oli eksynyt useampikin eri lajin yksilö, ja nyt minulla on tuolla kahden lajikkeen sijaan kai ainakin neljää :-) Lasten leikit ja lentävät pallot niittävät säännöllisesti tulppaanipenkin läpi, ja näin olen saanut noita kaunokaisia myös sisälle maljakkoon ihailtaviksi (muutoin en olisi raaskinut leikata). Varsinkin tuo tumma liila on todellinen kaunotar, näitä eksyneitä sipuleita sekin. Jostakin kun löydän mitä lajiketta tuo on, haen niitä kyllä monta lisää! Lisäksi näin taannoin eräässä pihassa kauniin punavalko-raidallisia tulppaneita, ne olivat kuin raikkaita polkkapastilleja. Niitäkin alan metsästämään kokoelmiini.

Kivaa viikkoa taas kaikille!

Onnet


 Onnea on...



 ...kesä, aurinko ja oma piha <3

Ja lisäksi mun uusi lelu, (se, jota nyt paljon mainostetaan) jolla voikukat saa vihdoin kyytiä. Ihan huippuvehje, vuoronperään miehen ja tyttöteinin kanssa nypittiin voikukkia nurmikolta koko ilta, älyttömän koukuttavaa puuhaa! Kasvaispa niitä äkkiä lisää että pääsis taas nyppimään :-D

Päivällä käväistiin melkein koko porukalla nauttimassa markkinatunnelmasta paikallisissa Kumpulan kyläjuhlissa, ja ne on kyllä joka vuosi yhtä kiva tapahtuma. Paljon väkeä, mutta silti ei kukaan kulje hampaat irvessä tai ärsyynny lastenrattaista. Hymyä, aurinkoisia ihmisiä ja paljon kirpparilöytöjä. Nättejä vanhoja taloja ja upeita isoja pihoja. Taisin saada aika hyvän päivetyksenkin :-)

Mukavaa lauantai-iltaa! Ja hei, päästiin lätkän finaaliin, vau!




Making of







Eilen piti turvautua vanhaan kuvaan, mut nyt. Aaaah.

Tiiättekö sen tunteen kun joku on niin hyvää että melkein itkettää? Mun ystävä Laura ainakin tietää, terveisiä vaan :-) Tuli muuten melko luomuisa piirakka, kun on luomujauhoja, raparperit omasta maasta, ja kananmunatkin miehen työkaverin omasta pikkukanalasta. Maitotuotteet ja sokerit taisi olla ihan tavallisia sentään.

Otan toisen palan. Ja ehkä toisenkin toisen.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Piirakkavinkki


Raparperipuska kasvaa hurvaa vauhtia, ja koetin keksiä mitä siitä tekisin. Ja sitten muistinkin tämän tosi hyvän piirakan jota tein viime vuonna, ja oikein vesi herahti kielelle. Eli pakko lisätä kauppalappuun noita tuohon tulevia aineksia, piimää ja muita. Ja nyt iski kamala raparperipiirakanhimo!

Ohje piirakkaan löytyy täältä.

Tutut nurkat


Tämänpäiväinen iltapäiväkahvi saateltiin alas kera tutulta näyttävien nurkkien. Ja naamojen. Kyllä siinä jotakin outoa on, että oma lärvi löytyy lehden sivuilta :-D Onneksi se ei ollut sentään pääosassa, vaan tämä meidän koti. Mutta lärvivaroitus lienee silti paikallaan teille, jotka kotivinkin lehtihyllystä mukaanne nappatte :-)

Ajatustenvirtaa









Mittarissa komeilee hellelukemat
vaikka eteisen naulakossa roikkuu yhä
välikausihaalarit ja pipot.
Toivottavasti nuorimmaiset saavat
nukuttua päiväunensa.

Kesävaatteet oli komerossa alimmaisina
ja tuoksuvat vienosti kaapille.
Lämpö tuntuu hyvältä iholla
mutta flunssan turpeuttamassa päässä huonolta.

Lavuaarin koeversiokin saa toimia kukkapatana.
Pitää mennä pian katsomaan
onko metsän kielot jo kukassa.
Suvivirsi soi ensi viikolla.

Potretissa minulla on kukka kädessä,
ja olen siinä kolmevuotias.
Näin kertoi taiteilija itse.

Iltapäiväksi luvattiin ukkosta,
jään odottamaan innolla :-)

Toukokuinen pihakatselmus


Norjanangervo aloittelee kukintaansa.


Kirsikkapuussakin on kohta kukat.

 
 Mustaherukkakin on päättänyt tehdä satoa :-)

 Pikkuapulainen on kaikkialla.

 Pionit hyvässä kasvussa, Tuurenpihlaja on päättänyt tehdä ensimmäistä kertaa kukat! 



 Kohta saadaan raparperipiirakkaa. Tai kenties sittenkin hilloa, kuten viime vuonna?


 Ei, meillä ei ole koiraa. Vaan muutamia poikalapsia :-D


Mukavaa loppuviikkoa, miten se hujahtikin näin nopeasti että huomenna on taas perjantai?

Oksat




Olen etuoikeutettu. Tiedostan sen joka päivä. Äitienpäivänä tunne vielä korostuu, saanhan haleja ja äitienpäivätoivotuksia monin kappalein. Miten olenkaan saanut aikaan kuusi noin ihanaa lasta?

Äitienpäivää vietettiin kotiseudulla perinteisesti, yhteensä neljän sukupolven voimin. Tässäkin olen etuoikeutettu. Monilla ei ole enää isovanhempia jonne viedä omia lapsiaan vierailulle. Pitää olla kiitollinen että lapset saavat näin perspektiiviä elämälle eri sukupolvien kautta. Tuo tuossa on minun äitini, tuo äitini äiti, ja tuo äitini äidin äiti... Siinä onkin pikkuisille aina hieman pohdiskeltavaa. :-) Kun isoimmat lapset olivat pieniä, meillä oli elossa jopa viisi sukupolvea, mutta kyllä neljäkin on harvinaisen upea juttu! Minusta on hienoa näyttää lapsille että minkälaisen sukupuun oksilla sitä oikein keikutaan, tälläisistä aineksista teidät on tehty.

Kuvissa olevat oksat sain luvan kanssa läheiseltä rakennustyömaalta jossa oli juuri kaadettu puita. Laitoin niitä pihallekin ison nipun koristeeksi. Osaisiko joku valaista sivistymätöntä, että minkä puun oksia nuo ovat? (edit, kyseessä onkin metsävaahtera.) Jotenkin hirmu kauniit nuo kukat, en ole noita aiemmin edes huomannut, liekkö ovat olleet aina niin kaukana korkeuksissa? Nyt en voinut olla huomaamatta, kun piti yli harppoa :-D

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Kuplien


Mukavaa viikonloppua kaikille! :-)

Kukkameri






Mykistävä näky naapurikadulta. Kuin pehmoinen hattara johon voisi sukeltaa!