Juhannusta ja kukkia

orvokki

vanha puutarha

mölkky


juhannuskokko

juhannuspoika

arboretum mustila

alppiruusu

alppiruusu

Vietimme juhannusta perinteisin menoin mammalassa. Paljon ruokaa ja herkkuja, pari erää mölkkyä ja pihasulkkista, paikkakunnan kokko ja illalla saunaan. Kotikonnuilla kun oltiin, piti lapsia käyttää myös paikallisessa satumetsässä, eli Arboretum Mustilassa. Isot lähes puun kokoiset alppiruusut, värikkäät atsaleat ja monet eksoottiset puulajit ovat jääneet itsellenikin mieleen jo aivan lapsuudesta hienona kokemuksena, ja olemme koettaneet käyttää omiakin lapsia tuolla ainakin kerran kesässä. Toki samalla voi myös harrastaa vähän puutarhahaaveilua, ja yhden pikkuisen taimen ostinkin. Pikkuisesta kasvaa isona Mantsurianlikusterisyreeni, uusi tulokas puutarhaani. Hieman tuotti vaikeutta keksiä isoksi puuksi kasvavalle taimelle enää paikkaa postikorttipihastamme, mutta kyllä se onneksi lopulta löytyi. Muutoinkin jonkinlaista pihan laittelun innostusta on taas havaittavissa, jospa sieltä saisi taas muutaman keskeneräisen jutun tehtyä :-) 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille, itselläni onkin kesän ainoa lomaviikko käynnissä, pitää ottaa siitä kaikki irti!

P.S. Pikkumiehellä on kuvassa isommille veljille aikoinaan tekemäni vihreä takki, joka alkaa olla jo aivan repaleina. Ainakin se on hyvin palvellut! Ilmeisesti alkaisi olla siis aika kaivaa myös ompelukone esiin, kun edelliset tekeleet on käytetty puhki? :-D


Koivuntuoksu saunaan


Koko Suomi laskeutuu pikkuhiljaa juhannuksen viettoon. Ainakin minulle juhannukseen kuuluu erottamattomasti sauna, ja tuoreen vihdan tuoksu. Jos vihtaan ei ole riittävästi oksia tarjolla, taidot ei riitä sen sitomiseen, tai muuten vaan et pidä varsinaisesta vihtomisesta, voi tässä olla sinulle sopiva vinkki: Laita muutama koivunoksa maljakossa lauteille, ja saat ihanan koivun tuoksun lisäksi viihtyisän tunnelman löylyhuoneeseen. Lehtiä voi uittaa myös löylyvedessä, siitäkin tuoksu leviää löylyn mukana ihanasti tilaan. 

Meillä tuolla tulet jo rätiseekin kiukaassa, ja tulin tätä postausta naputtelemaan vain nopeasti saunan lämpenemistä odotellessa. Otimme siis pienen varaslähdön juhannukseen :-)

Ihanaa ja rauhallista juhannusta kaikille!


Oooo, kesän lapsi mä ooon

kesäkukkia, kukkakimppi, kaunis kukkakimppu

raparperin alla





Olen joskus pohtinut, pitävätkö kaikki ihmiset erityisen paljon siitä vuodenajasta jolloin ovat syntyneet? Vai onko käynyt vain niin, että kävi tuuri, ja itse synnyin silloin kun kesä ja kukat on kukkeimmillaan? Eiväthän kaikki edes pidä kesästä, joillekin syksyn viimat ja sateet on tunnelmallinta mitä on. Vaan ovatko he juuri ruska-ajan lapsia? Syntyykö mielleyhtymä mukavimmasta vuodenajasta siitä, että lapsena ne kauan odotetut synttärit olivat silloin? Kukapa tietää, mutta omalla kohdallani eletään nyt ihan lemppariaikaa vuodesta. Luonnonkukat, valo, verheys, vielä edessä oleva kesä ♥ Eikä perheen tekemästä mansikkakakusta toki haittaa ole, hyvältä maistui sekin!

Ihanaa alkavaa viikkoa, se onkin jo juhannusviikko!

Fiilis



Se tunne, kun pitkän työputken jälkeen on viikonloppu ja sille osuvat vapaat. Koti jotenkuten siivottu, ja vihdoin aikaa hengähtää. Ah! 

Voiko kissa muuten olla oikeasti noin pitkä? Ja oikeasti nukkua noin..? :-D

Hassu juttu



Sattuipa niin jännä juttu tänään, että päätin kertoa sen teillekin. Ajoin töihin, ja työpaikan pihassa huomasin jotakin tutun oloista. Melkein kuin vanha ystävä olisi siellä odotellut. Ajoin autoni viereiseen ruutuun, ja tarkistin vielä mieheltä viestillä muistinko rekisterinumeron oikein. Kyllä, siinä vieressä oli meidän vanha automme! Koska olen vähintäänkin höperö, kiinnyn myös autoihin melkein kuin perheenjäseniin. En alkanut sentään itkeä, mutta jotakin oudon haikeaa kohtaamisessa oli. Auto tuli aikoinaan meille ihan uutena, ja valitsimme siihen oman makumme mukaan varusteet. Minä sain päättää värin :-) Hetken herkisteltyäni muistin, että hei, meillähän on muuten vielä jotakin uudelle omistajalle kuuluvaa! Harmillisesti minulla alkoi heti työpäivän alkuun sovittu tapaaminen, enkä ehtinyt jäädä selvittämään kuka autolla ajoi, ja hetken jo ajattelin että siinäpä se, auto oli luultavasti jonkun asiakkaan enkä ehdi juttua selvittää. Tapaamisen loputtua auto oli kuitenkin vielä pihassa, ja päätin että nyt kyselen vähän. Kävi ilmi, että toimiston puolella oli vieraita. Auto olikin yhden heistä, ja kohta jo tapasimme nykyisen omistajan kanssa. Kerroin hänellekin tarinan, ja sen, että meillä on tosiaan jotain jota he saattaisivat haluta itselleen, nimittäin tuon auton avaimet :-D

Avainten kanssa kävi niin, että kun autosta piti noin puolitoista vuotta sitten työpaikan vaihdon yhteydessä luopua, toisia avaimia ei löytynyt mistään. Etsinnät olivat todellakin laajat, mutta ei. Auto oli ollut meillä leasing-yhtiön kautta, ja he laskuttivat meiltä muutaman satasen puuttuneesta avaimesta. Maksettavahan se oli, kun ei kerran millään niitä löydetty. Nyt keväällä kadonnut avain kuitenkin sattumalta löytyi, kun kaivoin varastosta kevätvaatteita sisältäneen laatikon esiin. Avain oli yhden takin taskussa! Mies otti heti yhteyttä samaan leasing-yhtiöön josta auto oli ollut, että onko heillä sen uuden omistajan yhteystietoja, voisimme toimittaa avaimet heille. Ei kuulema ollut, eikä mitään hyötyä avaimia enää palauttaakaan kun aikaakin oli jo kulunut niin paljon. Totesimme että jahas, siihen on varmaan lukotkin sarjoitettu, ja asia unohtui taas. Miehellä oli kuitenkin ollut avaimet jo pitkään työpöytänsä laatikossa, koska oli ollut aikeissa niitä postittaa leasing-yhtiölle ennen nihkeää puhelua.

Kävipä vielä niin, että kaikista maailman päivistä juuri tänään mies oli sovitusti tulossa käymään työpaikallani. Laitoin hänelle viestiä, että hei otappa ne avaimet mukaan, auto onkin yhä täällä, ja omistajakin löytyi. Oli siinä hetkeksi päiviteltävää puolin ja toisin, kun kävin antamassa nykyiselle omistajalle avaimet, ja samalla he saivat auton lämmittimeenkin kaukosäätimen jota heillä ei ollut koskaan ollut :-D Avain tosiaan toimi ihan normaalisti! Outoa oli se, ettei yhtiö ollut teettänyt uutta avainta kadonneen tilalle, vaikka meiltä se laskutettiinkin. Lukkoja ja ainoaa jäljellä olevaa avainta ei oltu myöskään mitenkään ohjelmoitu uudelleen, vaikka olimmekin ilmoittaneet että toinen avain on hukassa. Vaan nytpä on kaikki avaimet oikeassa paikassa, pieni viive oli vaan toimituksessa :-D

Meille tuli tästä ainakin tosi hyvä mieli, jotenkin pieni asia, mutta kuitenkin tosi ilahduttava sattumusten summa :-) Hauskaa viikkoa kaikille!

Kesäilta ja hiljaisuus





mustavalkoinen perhonen

terassi, betonimuuri, kukkia

puutarha, kukkia, betoninen istutusallas

Kesäillassa piha ja koti hiljenee. Hiljaisuus on hyvä. Blogissakin ollut hiljaista, vaikea löytää sanoja. Elämä on illoissa, sekin pieni hetki. Ei tule kuvattua, ei uutta sisustuksessa, ei nikkarointeja, tuunauksia, tai oikein mitään muutakaan. Ainoa asia joka muuttuu, on pihan kukat ja kesän edistyminen. Niitä koetan iltaisin ehtiä vilkaisemaan, etten ihan unohda miksi ne istutin. 

Hiljaisuus odottaa myös saunan lauteilla, hoitava ja hyvä hiljaisuus. Koetan saada myös mielen hiljaiseksi, edes sen hetken kun lauteilla hikoilen. Ruuhkavuodet, vuorotyö, kiire, riittämättömyys, väsymys ja stressi. Ne kaikki koetan jättää löylyhuoneen ulkopuolelle, ja ottaa niistä pienen löylynmittaisen tauon. Haen pehmeistä löylyistä tilalle positiivisuuden, itsensä kehittämisen, uudet haasteet, onnistumisen tunteet, tyynen mielen ja hyvän fiiliksen. Sitten taas jaksaa. Kohta voisi tehdä vihdankin, juhannushan on jo melkein ovella. Aika rientää.

Rauhallista kesäiltaa.


Armas aika








Onnea kaikille kesäloman aloittaneille koululaisille, vanhemmille että selvisitte tästäkin lukuvuodesta, ja opettajille kiitos ja anteeksi. Wilmat pysyy nyt hetken kiinni, ja siirrytään moodiin jossa eletään aurinkokellon mukaan. Tai no, rehellisyyden nimissä pienten päiväkotiarki jatkuu vielä ihan normaalisti ja lomaa ei ole horisontissakaan, mutta koululaisilla sentään helpottaa. Piti taas tänään pyyhkiä vähän silmäkulmaa koululla. Vaikka kuinka monet vuodet on kevätjuhlia kierretty, niin aina vaan sitä herkistyy ja tirauttaa kyyneleet, viimeistään siinä Suvivirren kohdalla. Herkkis mikä herkkis.

Juhlan aiheena meillä on myös se, että keittiössä on taas lattia! Pari kuukautta puoliksi puretun lattian kanssa sai taas arvostamaan tälläistäkin helposti itsestään selvänä pidettävää asiaa, kuin ehjä lattia. Malja tämänkin vesivahingon muistolle, koskahan seuraavaksi pasahtaa ja missä... Vaan nyt katseet kohti kesää, se onkin ihan parasta just nyt ♥ 

Mansikkaista ja jätskin makuista kesäkuuta kaikille!

Raparperin makuinen sunnuntai, ja arvonnan voittaja!




Ai että miten paljon saakaan aikaan kotona kun vapaat osuvat viikonlopulle, ja vielä peräkkäisinä päivinä! Koko kevään odottanut perusteellinen pihan kitkeminen tuli tehtyä, ja sain laitettua pensaiden alle myös maisemointikankaan ja hakkeet. Ehkäpä pysyy tuo kadun puoleinen reuna nyt hetken vähän siistimpänä? (Vinkki itselle ja muillekin, se kangas olisi kannattanut laittaa sinne jo ihan alunperinkin, varsinkin, kun käyttää penkin täytteenä peltomultaa rikkakasveineen... :-D)

Viime kesältä asti roikkuneitä pikkuhommia saatiin myös alta pois vaikka kuinka monta. Patolevyn reunanauhan kiinnitystä varaston sokkeliin, viiniköynnökselle ritilän rakentamista, pergolan maalausta ja vaikka mitä muutakin. Mahtuipa viikonloppuun myös yhdet kivat kesäjuhlat ystävien kanssa ja puistoretki lasten kanssa. Ja ehkä parasta; tein ensimmäisen kerran tänä vuonna raparperipiirakkaa ♥. Ihana kesän maku!

Kesäisissä tunnelmissa suoritin myös äsken Järvien kesäkodit-kirjan arvonnan. Voittaja on Siinatar, paljon onnea! Voittajalle on laitettu sähköpostia :-)

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille!

Toukokuun kukat


Tänään leikkasin töiden jälkeen nurmikon. Aurinko paistoi vielä. Imin tuoksua keuhkoihini niinkuin vain ensimmäisen kerran talven jälkeen.  Katselin vähän kukkia, join kahvia, hain kameran. Päätin, että viikonloppuna teen ensimmäisen raparperipiirakan. Latasin akkuja sen pienen hetken. Onnea on toukokuun kukat.

Kesä hiirenkorvalla, ja Kauniita kesäkoteja arvonnassa



Yksi vuoden odotetuimpia päiviä koitti viimein, kun koivujen lehdet aukesivat hiirenkorville. Itselleni tämä on ainakin se hetki, kun tuntuu että kesä on vihdoin koittamassa, se kopistelee jo ovella. Joka vuosi jaksan innostua tuosta hennosta vihreästä yhtä paljon, voiko mitään niin energistä väriä ollakaan?


Makuuhuoneemme ikkunoista avautuu aamuisin maisema, jossa aurinko nousee pienen metsikön takaa, ja saa lehdet aivan hehkumaan voimaa ja energiaa päivään. Tuo näkymä on yksi elämän suurista pienistä iloista ♥ Tunnen kiitollisuutta joka päivä maiseman äärellä.


Tänään terassillakin jo tarkeni, ja kaivoinpa aurinkovarjonkin esiin. Oikein naurattaa, että eihän siitä ei ole kuin muutama päivä, kun vielä raappasin aamulla auton ikkunoista jäätä! Viikko sitten makasin pari päivää sohvalla vatsataudissa, ja katselin kuinka ulkona vuoron perään satoi lunta ja paistoi aurinko. Toukokuussa! Aurinko ilmeisesti sittenkin voitti tämän taistelun, ainakin hetkeksi. Juhannuksena alkaakin sitten jo taas viilenemään kohti syksyä... heh.



Yksi varma kesän merkki on myös se, että ilta-aurinko paistaa pohjoisen puolen ikkunoista sisään. Kaipa se siis uskottava on. Äkkäsin muuten senkin, että Suvivirttä veisataan jo parin viikon päästä! (Mihin koululaiset lomalla?? Ajoissa aloitin tämänkin pohdinnan...)  Varmoja merkkejä on myös siemenpussien ja taimien ilmaantuminen kauppoihin, ja se että joka ilta pitää käydä kiertämässä puutarhaa ja katselemassa mikä kaikki on kasvanut tai onko tullut uusia versoja esiin. Tämäkin on niitä elämän pieniä suuria iloja, oma pieni hetkeni.


Alkaneen kesän ja lämmön kunniaksi arvon teille ihailtavaksi hurmaavia kesäkoteja, eli Tanja Hakalan ja Johanna Lehtisen Järvien Kesäkodit-kirjan. Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tätä postausta, kerro vaikkapa miten pitkällä kevät on omalla kotiseudullasi? Odotatko jo kovasti kevättä ja kesää? Jos olet kirjautunut lukijaksi bloggerin lukijaraatiin ja/tai tykännyt blogin sivusta Facebookissa, saat lisäksi toisen arvan. Kerro monellako arvalla osallistut!

Arvonta alkaa nyt, ja päättyy sunnuntaina 28.5. klo 21.
Arvonta on suoritettu, kiitos osallistuneille!


Ihanaa viikonloppua kaikille!


Valkovuokkometsässä



Viime vuonna valkovuokkojen aikaan ehdin jo surra ja haikeilla edellisen kodin ympäristöä, se kun oli eka kevät tässä kodissa. Meillä kasvoi vanhan kodin takana metsässä paljon valkovuokkoja, ja ne näkyivät ihanasti myös keittiön ikkunasta sisään. Toki huomasin pian, että tämänkin kodin lähistöllä kasvaa vuokkoja runsaasti, mutta ei ihan niin pihapiirissä kuitenkaan. Muutenhan täällä on luontoa ympärillä aivan eri mittakaavassa kuin Helsingissä. Lähistöllämme on merenrantaa, luonnonsuojelualuetta, ulkoilureittejä ja vaikka mitä tarjolla. Naapurimme vinkkasi myös tästä yhdestä alueesta, ja että täällä kasvaa keväisin upeasti valkovuokkoja. Viime vuonna vuokkoaika ehti mennä ohi, emmekä piipahtaneet täällä juuri silloin, mutta nyt pieni metsäretki sopi päivän ohjelmaan mainiosti. Ja kyllä, nyt koen, että vanhan kodin vuokoille on löytyt korvaaja, vieläpä moninkertaisesti! Kuljin pitkin vuokkomerta sellainen sydämetsilmissä-emoji-ilme naamallani, ja napsin kuvia kunnes akku meni tyhjäksi :-D Vihdoin tuntuu siltä, että olemme kotiutuneet tänne kunnolla, eikä edes keväiset vuokot saa enää haikailemaan menneeseen. 




Valkovuokko, kukkameri, Porvoo


Alueella on myös pieni kallio, josta tiirailimme kiikareilla lintuja ja muuta merellistä tunnelmaa. Ilma oli tosi lämmin, ja ihan aidosti keväisen tuntuinen. Pienimmät tohkeilivat kimppujensa kanssa, ja saimmekin ihanat kukkameret tuotua kotiin maljakoihin muistoksi retkestä. Ihana tapa viettää äitienpäivää!




Ihanaa ja rauhallista äitienpäivän iltaa kaikille, olitpa sitten äiti itsekin, tai jonkun lapsi ♥

Kevätretkellä: Keinuhongan tila ja Suvimarja Lifestyle Puoti


Tänä viikonloppuna sain todella tervetulleen irtioton arkeen. Reissasin tapaamaan ystäviä ja viettämään ihanan miniloman Auttoisiin, Keinuhongan tilalle Suvimarja Lifestyle Puodin 5v-synttäreille. Kokoonnuimme pienellä naisporukalla jo edellisenä iltana Ainonrantaan, joka olikin tosi kaunis paikka yöpyä! Varauskirja on kuulema jo aika täynnä, mutta aloin kyllä heti haaveilemaan pienestä lomasta tuolla omankin perheen kanssa :-)




Rohkeasti kokeilin heittää talviturkkiakin, mutta yritykseksi jäi :-D Jorpakossa kahlatessani päässä soi vain PMMP:n kappale jossa joutsenet jäätyy jaloistaan kiinni... Järvivesi ei siis vielä kutsunut, mutta lämmin palju sitäkin enemmän. Sauna, palju, kasvohoito ja hyvä seura takasivat sen, että uni maistui, vaikka yleensä olenkin huono nukkumaan muualla kuin kotona.  Aamulla nautittiin porukalla pitkä aamiainen, jonka jälkeen suunnattiinkin itse päätapahtumaan, Puodin syntymäpäiville. 






Kauppa oli minulle ihan uusi tuttavuus, ja ihastuin kyllä ikihyviksi! Tilan ympäristö itsessään oli jo huikean elämyksellinen, ja lisäksi kaupan valikoima oli hengästyttävä. Sisustustuotteita, kahvila, kivoja vaatteita, koruja, kalkkimaaleja, tilan tuotteita kuten jauhoja, lihaa jne. Mahtavaa, ja kaiken lisäksi emäntä itse eli Suvi oli todellinen tehopakkaus johon oli kunnia tutustua :-) 





Synttärihumussa oli tarjolla ohjelmaa musiikista meikkauksiin, ja päivä hujahti tosi nopeasti. Juuri ennen kotiin lähtöä käväisin vielä pienellä tilakierroksella, ja pääsin rapsuttelemaan vasikoita. Vaikka reissu kesti vain vuorokauden ja matkaa kotoa oli noin 150km, tuntui kuin olisin ollut pidemmälläkin lomalla. Teki tosi hyvää käydä ikäänkuin toisessa maailmassa. Kiitos siis vielä kaikille, niin Suville kuin blogisiskoillekin seurasta!



Mukana olivat naiset blogien takaa:

Sekä tietysti emäntä Suvi!

Lisätietoja mökistä ja tilasta: Keinuhongan tila


Iloista uutta viikkoa kaikille!