Keskiviikon tunnelmia


Kumpa köynnökset kasvaisivat jo pian. Käyn joka aamu tarkistamassa, josko puu olisi jo peittynyt kukkasiin.


Jokapäivä pyykkipäivä.



En ole tainutkaan kertoa teille mistä nämä pienet pitsiliinat ovat kotoisin. Nämä olivat ystäviemme suomalais-italialaisissa häissä hääkarkin päällisinä, morsiamen äiti oli itse virkannut tälläiset kaikille häävieraille. Ja ne eivät olleet mitkään pienet häät... Minusta ihana keksintö, ja kaunis muisto häistä! Muistan teidät rakkaat siellä kaukana joka aamu :-) Lisäksi italialaisillekin pieni tuulahdus suomalaista perinteistä käsityötä.


Kukkapenkistä vähän väriä tänne sora-aavikolle.



No onhan se ihan ihana, pieni pallopää. Ei me aina tapella.


Naapuritontilta jyrän alta pelastettu puukin on asettunut jurilleen, ja selvisi nähtävästi sekä siirrosta että ensimmäisestä talvesta! Tämä puu on ainakin paikallista kantaa...

Olohuoneessa muutui väritys aikalailla, kun varaston seinä sai lopullisen värinsä. Onneksi piippuköynnös on jo kohoamassa kohti korkeuksia, ja peittää pian (no okei, kolmen vuoden päästä) koko seinän.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Ei kommentteja

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!