Lapset opintiellä -ja suojatiellä


Tänään on täällä meilläpäin se päivä. Tätä on monessa perheessä odotettu, jännitetty, ja vähän ehkä pelättykin. Varsinkin kouluaan aloittaville päivä muuttaa koko elämän, ainakin sen tähänastisen. Isommille koululaisille päivä on täynnä jälleennäkemisiä, ja kuulema myös tylsyyden loppu.

Naamakirja, lehtien palstat ja keskustelufoorumit pursuavat erilaisia "minä aion antaa tietä koululaiselle"-kampanjoita, joka on ehdottomasti hyvä asia. Minä vaan toivon sydämeni pohjasta että edes osa näistä kauniista ajatuksista säilyisi mielissä myös silloin kun aamupuuro paloi pohjaan, kaikki nukkui pommiin ja kiire on ihan hirveä kun hypätään rattiin. Samat äidit ja isit jotka jalosti kannattivat hyvää kampanjaa, kaahaavat kaasu pohjassa koulujen ja päiväkotien edessä, kun kiire pääsi taas niskanpäälle. Eivätkä välttämättä edes itse tajua omaa törppöyttään. "Kyllähän minä hallitsen ajoni, ja huomaan pienetkin jalankulkijat. En MINÄ ole sellainen joka ajaisi kenenkään päälle. Ne on niitä toisia." Just. Tuskinpa kukaan suunnittelee pienen tai isonkaan koululaisen taklaamista auton puskurilla. Ne on justiinsa niitä vahinkoja joita pääsee käymään silloin, kun ajetaan liian kovaa eikä keskitytä. Näppäillään vähän tekstaria ja korjaillaan puuteria taustapeilin avulla, kun ei kotona ehtinyt.

Harva asia kylmää äidin sydäntä niin paljon, kuin laittaa lapsensa koulumatkalle. Varsinkin siksi, kun itsekin autoilevana ihmisenä on nähnyt liiankin konkreettisesti miten liikenteessä ajetaan. Minusta autokouluun pitäisi liittää osuus jossa mitataan sekä älykkyyttä, että raivon hallintaa. Kun ne hermot tuntuu menevän niin herkästi, ja sitten protestoidaankin jo kaasu pohjassa. "*itun urpo, opettele ajamaan!!" jne. Ja taaskin unohtui se kaunis kampanja jota kannatettiin. Mutta ainakin sai osoitettua vähän mieltä aivottomalle kanssa-autoilijalle. Ehkäpä tuo oppi jotakin?

Lapset eivät osaa arvioida aikuisten tapaan lähestyvän auton nopeutta. Eivätkä tunne liikennesääntöjä. He luottavat siihen että aikuiset osaavat asiansa ja tekevät oikein. Ne isommatkin, miehen mittaiset lökäpöksyt lippiksineen ovat vielä lapsia, ainakin tässä asiassa. He vain kokeilevat lisäksi omia rajojaan, sekä sitä onko kaikkia sääntöjä noudatteva. Jos ylitänkin tien tästä? Jos suikkaankin mopolla tuosta suojatien yli. Ihan sama. Mutta kun ei ole, ja siksi aikuisten autoilijoiden on varsinkin koulujen läheisyydessä oltava oikeasti tarkkana. Vaikka nuori tekeekin väärin, ei se oikeuta ajamaan hänen päälleen.



Meillä Isopieni aikoo aloittaa kerholaisuransa. Minun vauva, ja nyt sillekin piti jo hankkia oma reppu. Tässäkohdassa äiti pääsi vielä hieman vaikuttamaan repunvalintaan, ja siksipä meille ei raahattukaan mitään missä on piirroselokuvasta tuttu hahmo. Kaikiella kunnioituksella piirroselokuvia kohtaan, minusta nuo reput edustavat jollaintavalla vappukrääsää, kertakäyttökulttuuria. Ehkä niitä ostetaan sitten koulussa, kun muillakin on... Tämän reppu oli justiin sen näköinen, että P pitää laittaa ajamaan keltaisella Jopollaan tämä selässä. Ja sitten äiti ja isi hymyilee leveästi ja napsii valokuvia. Kun se on niin söpö. Onneksi se ei ihan vielä mene kouluun...

Ajelkaahan ihmiset varovaisesti! Älkääkä ajako mun lasten päälle, pliis.

2 kommenttia

  1. Kesä etenee nopeasti ja kohta on taas aika koulutien =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee, ja samat kuviot on joka vuosi. Aina on niitä uusia ihan pieniä ihmisiä siellä liikenteessä myös!

      Poista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!