Neiti M ja ruskahaalari

Lokakuinen aamuaurinko vasta viistää maanpintaa pitkin, kun neiti M on jo menossa ekoille päiväunilleen. Ulkona alkaa olla jo aamusella aika raikasta, huurteisia lehtiäkin nurmikolla. Juuri sopivasti sain valmiiksi (sittenkin) tytölle tekemäni syksyisen toppahaalarin. Vuorina oleva tikkivanu on tosin aika ohut, eli juuri näille keleille sopiva, ja sitten myöhemmin automatkoille, tai miksei uloskin kun laittaa vaikka ohuen villapuvun vielä alle.

Kankaana taas kirppislöytöjä, vakosamettia ja pätkä keittiön uusinta verhokappaa. Vuorikangas ja vetskari on uusia, resorit löytyi kaapin kätköistä. Kaavana käytin Ottobren jumpsuit-kaavaa, joka löytyy lehdestä 4/2012. Aina oppii jotakin uutta, tälläkertaa tuli sieltä kantapään kautta hankittua se tieto että kun tekee tälläistä epäsymmetristä vaatetta, kannattaa kankaiden leikkuuvaiheessa jo käyttää vähän päätään. Itse olin nimittäin leikannut ensimmäisen vuorin kankaat oikealta puolelta, ja huomasin mokani vasta kun olin jo kasaamassa haalaria.Tämä ilmeni siis niin, että vetskarihalkio meni vuorissa väärään suuntaan. No, vuori purkuun, ja uusi tilalle :-) Silloin ei hymyilyttänyt, mutta nyt kun haalari on vihdoin valmis, olen ihan iloinen etten sittenkään nakannut tuota sinne ojaan. Nättihän siitä tuli!

Nyt voin toivottaa aurinkoista päivää kaikille!