Musta makkari muutosten äärellä

Blogia pidempään lukeneet muistanevat edellisen kotimme, joka oli huomattavasti värikkäämpi kuin tämä uusi. Tai oli ja ei ollut, täällä kodissa tulee nimittäin usein kuvattua enimmäkseen alakerrassa, jossa värimaailma onkin aika rauhallinen; mustaa, valkoista, puun sävyjä ja vihreää kasveista. Värikkyyttä meiltä silti vielä löytyy, ainakin makuuhuoneista. Pienten lasten huone on toki iloinen värien maailma ja pari muutakin lasten makkaria on suhteellisen värikkäät, mutta on meidän vanhempienkin makuuhuoneessa värejä. Tai ainakin mustaa :-D 

Meidän makkari on talon huoneista jotenkin eniten kaikkea. Siellä on eniten mustaa, toisaalta paljon kirkkaita värejäkin. Huoneessa on paljon pyöreitä muotoja, ja retrosänky hallitseekin huonetta kuningattaren tavoin! Huoneessa on iso parveke, ja tunnelma on kuin asustaisi puumajassa. Huoneen tärkein sisustuselementti onkin ikkunoiden takana aukeava metsikkö, joka vaihtaa väriä vuodenaikojen mukaan. Maiseman kauneudesta huolimatta olen harkinnut laittavani ikkunaan verhotangon ja verhot, niin kivasti verho toi kodikkuutta pienten huoneeseenkin.

Nyt, kun melkein vuoden huoneessa majailleet varaston laatikkopinot on vihdoin siirtyneet oikeaan osoitteeseensa, olisi vihdoin aika alkaa miettimään tämän huoneen sisustusta tarkemmin. Ainakin yksi seinusta on ihan "vapaana" ja siihen houkuttelisi laittaa jokin lipasto tms. Varastosta löytyisi vanha koivuinen liinavaatekaappi, sekä pari pienempää koivukaappia. Noita voisi käyttää sellaisenaan, tai maalata esimerkiksi (yllätys, yllätys) mustaksi. Huoneessa on jo tällähetkellä omatekemäni lipasto, jonka kulmaa vähän ekassa kuvassa näkyykin, mutta se ei pähkinäviiluisena iske nyt tämänhetkiseen sisustusmakuuni yhtään. Jännästi se maku muuttuu, joskus reilu kymmenen vuotta sitten himoitsin pähkinän sävyä vähän kaikkialle kotiin :-D Kenties kiikutan pähkinän odottamaan varastoon uutta tulemistaan, ja otan sieltä koivukaapin tilalle? Ikkunan edessä oleva entinen ompelupöytäni sekä sen luona oleva tuolikin ovat tuossa vain siksi kun eivät aiemmin muualle mahtuneet. Niidenkin kohtalo on vielä auki. Oikeastaan ainut joka tuolla varmuudella pysyy, on sänky :-)

Toukokuu loppuu, uskomatonta tämä ajankulu. Lapsilta loppuu pian koulut ja kerhot ja eskarit, ja vähän äiteetä hieman jo jännittää että miten meillä alkaa sitten arki sujua. Siis suomeksi miten minulla kestää hermot :-D No, se on sen ajan murhe, nyt vielä viimeisiä suvivirsiä ja muuta haikeaa viimeisen viikon ohjelmaa <3