lauantai 22. huhtikuuta 2017

Puoli kuuta peipposesta




Keväinen aurinko näyttää ikkunoista tosi kauniilta, mutta kylmähän tuolla vielä on. Ripsauttipa luntakin tänään, ja rakeita, ja jotain muutakin kylmää ja märkää taivaalta tippui. Silti oli kiva käydä lasten kanssa retkeilemässä läheisellä vuorella, josta alueemme on saanut nimensäkin. Kauniit merimaisemat ja sankka metsä on upea yhdistelmä, ja arvostan todella näitä kotimme lähellä olevia ulkoilumahdollisuuksia. Tytär ehdotti, että eikö meidän talo voisi olla täällä kun täällä metsässä on niin ihanaa? Niinpä ♥ (kuva samasta paikasta eiliseltä löytyy instagramistani) Päivän toinen mukava puuha oli, että sain vihdoin vaihdettua Lyyraviikunan isompaan ruukkuun. Sillä alkoi ilmeisesti olla ahdasta, kun ei ole kasvanut ollenkaan tänä keväänäänä. Saapa nähdä mitä tuo tuumaa altakasteluruukusta!

Olohuoneen nurkassa hortensia jaksaa aina vaan ihastuttaa, ja lisää kukkia aukeaa jatkuvasti. Vaikka messuilla vähän harmitti ettei valkoisia enää ollut jäljellä, näyttää tuo pinkki nyt niin raikkaalta että en valkoista ole enää kaivannut ollenkaan. Vanha sopivan värinen Marimekon tyynykin löytyi kätköistä, ja sisustuksen "kevätilme" on valmis. Huomatkaa pieni sarkasmi, en ole oikein ehtinyt tekemään edes perussiivousta, saatikka laatimaan mitään keväistä sisustusta. Keittiössä hurisee neljättä viikkoa kuivuri, ja puolet lattiasta on purettuna, joten kodin sisustus on siltäkin osin aika sivuseikka. Jahka tämänkertainen vesivahinko on saatu pois päiväjärjestyksestä, on ehkä helpompi ajatella jotain estetiikkajuttujakin? Siksipä tyydyn nyt kuvaamaan tätä yhtä nurkkaa joka on helpoin siivota nopsasti :-D

Mietiskelin tuossa taannoin, miten erilaisia elämän eri vaiheita blogin yli kuuteen vuoteen on mahtunut. Välillä tähän ehtii panostaa paljon, välillä vähän, ja sitten on näitä aikoja kun ei ehdi oikein ollenkaan. Tämä blogi ja te lukijat olette kuitenkin kuin vanha ystävä, ja aina voi jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin. Ei haittaa vaikka välillä vierähtäisi vähän enemmänkin aikaa. Vai mitä mieltä te olette? 

Peipponen laulaa vimmatusti ulkona, eli kyllä se kevät sieltä lumisateesta huolimatta tulee! Ihanaa viikonlopun jatkoa teille :-)


2 kommenttia:

  1. Siis mikä ihmeen vesivahinko nyt on käynyt!? Voi ei, tsemppiä!

    Se hyvä, että aina löytyy kuitenkin joku nurkka, johon voi tyytyväisenä katseensa kääntää ja unohtaa edes sekunniksi muut murheet :) Kivan keväistä siellä!

    Mähän olen todellakin sen kannalla, että ei haittaa milloin blogi päivittyy, kunhan ei kokonaan katoa. Kaikki lukijat ei kyllä tunnu samaa mieltä olevan ;) Jatketaan me omaan malliin, silloin kun hyvältä tuntuu ja on aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on niin tätä... Kävi ilmi, että tiskarin letku on vuotanut jo jonkin aikaa (siinä oli reikä!), ja tietysti ohi siitä suojakaukalosta. Alkaa jo vähän kypsyttää nämä, mutta onneksi kaikki on aina korjattu mukisematta. Silti ärsyttää elää jälleen kerran puretun lattian ja kuivurien ym kanssa.

      Keväistä on, ja kukkapenkitkin puskee jo vaikka mitä. Oon siitä ihan todella fiiliksissä :-D Laitoin muuten teidän pihan innoittamana meillekin viiniköynnöksen, saapa nähdä päästäänkö koskaan yhtä upeaan satoon kuin teillä!

      Kiva kuulla että edes joku täällä viitsii vielä käydä, vaikka aika ei nykyään kovin aktiiviseen postailuun riitäkään. Pidetään me juttua sitten vaikka keskenämme :-D

      Poista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!