Tänään saatiin kotona kakkukahvit, miehen syntymäpäivien kunniaksi. Muisteltiin siinä, että melkein aina hänen syntymäpäivillään on ollut ukonilma. Tänäänkin pilvet roikkuivat matalalla, mutta lopulta ukkonen menikin ohi. Muutenkin tuli muisteltua aiempia syntymäpäiviä, ja hoksattiin sellainenkin yksityiskohta, että tänään oli jo 25 vuotta kulunut siitä, kun tein hänelle ensimmäisen kerran synttärikakkua. Aikamoista.
Silloin 25 vuotta sitten olimme yhteisen ystävämme vanhempien luona isommalla kaveriporukalla, ja siellä leivoimme talon oman väen tyttären kanssa kakkua yhdessä. Silloinkin oli kova ukonilma, eikä kerma meinannut vaahtotua millään. Tuli mieleen sekin, että mitähän tuolle ystävälle mahtaa nykyään kuulua? Ja monelle muullekin niistä sen ajan ystävistä? Toivottavasti vuodet ovat kohdelleet heitä yhtä hyvin kuin meitä ♥
Vaikka vuosia on vierinyt aikamoinen määrä, on kakut edelleen yhtä yksinkertaisia kuin ennenkin. Panostan edelleen tuoreisiin marjoihin kakun päällä, niin kukaan ei niin huomaa ettei sisältö ole välttämättä kovinkaan kummoinen :-D Kaupan valmispohjalla mentiin nytkin, ja marjojen päälle löytyi kasvimaalta pari mintunlehteä ja kehäkukan kukkaa. Hyvin maistui! Moni muukaan asia ei ole muuttunut, mutta se, kenen kanssa kakun nykyään jaamme, on muuttunut paljonkin. Pienet ihmiset tekevät juhlista juhlan, vaikka ne olisi hyvinkin arkiset raksahommien lomassa. Onnea on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!