Tein ensimmäisen raparperipiirakan oman puskan raparpereista! Edellisinä kesinä kasvu on ollut vielä niin pientä etten ole raaskinut niitä käyttää, ja nytkin vaikka lehtiä olikin paljon näköisesti, varret olivat vielä aika hentoja. Pellilliseen piirakkaa piti käyttää melkein koko puska. Mutta kasvaahan se siitä taas. Ja oli muuten hyvää! Löysin netistä
(täältä) reseptin jossa pohjaan tuli mm. piimää, ja päälle rahka-muna-seos sekä taikinamurua. Tosi mehevää, vei melkein kielen mennessään... Vaniljajätskin puuttuessa käytettiin vaniljakastiketta jääkaappikylmänä, ja hyvää oli. Seuraavaksi kokeilen vielä ehkä sen jätskin kanssa :-)
Voi miten suloinen kiharapää♥
VastaaPoistaNyt on tosiaan alkanut pienen hiukset kihartua, kiva että edes joku lapsista perii tuon ominaisuuden isältään :-)
PoistaTulin nälkäisenä lukemaan blogeja ja mitä heti näenkään. Iski järkyttävä raparperipiirakkahimo! Kääks.
VastaaPoistaJa tosiaa ihana kiharapää siellä!
Toi on kyllä hyvä himo, en itsekään olisi muuten leiponut mutta kun oli pakko saada :-D
PoistaTäällä on jääneet riparapat ihan keräämättä ja kohta olis kiire, kun ensimmäisethän ne parhaita ovat.
VastaaPoistaSuloset kikkarat on siellä pikkuneidillä :)
Nyt pian, toi oli tosi hyvää! :-) Kiharat senkun lisääntyy kun on niin kuuma että kokoajan on hiki!
PoistaTässä aamukahvia hörppiessä, en laittaisi yhtään pahaksi, vaikka tuollanen herkkupiirakka tupsahtaisi kupin viereen, nam. (: Pitänee vissiin itelläkin alkaa leipomishommiin, kunhan säät kylmenee ja malttaa olla enemmän sisätiloissa. (:
VastaaPoistaMinäkin pitkään punnitsin että kuinka paljon haluan sitä piirakkaa, onko se sen arvoista että uuni on päällä melkein tunnin ja kuumentaa kämppää entisestään... Mutta makeanhimo voitti, ja oli se sen arvoista!
Poista