Vuosi muutosta!

Tasan vuosi sitten me olimme niin väsyneitä että en uskonut sellaisen olevan mahdollistakaan. Hommia oli painettu kellon ympäri jo pitkään. Tehtiin yhtäaikaa kahta raksaa, tätä että saatiin talo muuttokuntoon ja siivottua, vanhan talon viimeisiä fiksailuja että voitiin luovuttaa se seuraaville omistajille. Oli pakattu ison perheen omaisuus nopealla rykäisyllä, koska pääsimme aloittamaan pakkaamisen vasta esikoisen ylioppilasjuhlien jälkeen. Höylätty motaria eestaas, uusia ja taas uusia muuttokuormia kaupungista toiseen. Siivottu vanhaa kotia kynnet verillä, jonkinlainen rituaali kai sekin. Tunnelma oli ollut jo viikkoja väsyneen ja työmäärän edessä lähes epätoivoisen lisäksi haikea, omarakentamasta talosta oli toki vaikea luopua. Keskellä kukkeinta kesää myös edellisestä puutarhasta luopuminen tuotti suurta surua, varsinkin kun täällä oli vastassa vain möykkyinen savipläntti, osittain maatyöurakoitsijan loppuvaiheessa tekemän oharin vuoksi.

Nyt muuttopäivästä on kulunut tasan vuosi. Kesä on taas kukkeimmillaan, ja nykyisestä puutarhastakin saa jo nauttia ihan monellakin tavalla. Tänä aamuna saimme ensimmäistä kertaa oman maan satoakin noudettua kasvimaalta! Toki uusi koti on sisältäkin sitä mitä olimme toivoneet ja niiden lukuisien valintojen myötä saatu vastaamaan visiotamme. Ihana, ihan oman tuntuinen. Tuntuu, että aurinko paistaa taas, ja elämää on raksan jälkeenkin. Olin edellisestä kerrasta viisastuneena osannut antaa itselleni aikaa, ja henkisesti olin varautunut että ainakin puoli vuotta menee ihan vaan toipumiseen. Meni vähän enemmänkin, toki täällä oli paljon hommaa vielä muuton jälkeenkin, ja varsinaisesti elo alkoi helpottaa vasta syksyllä.

Vuosipäivänä voin hyvillä mielin todeta, että tästäkin talosta tuli koti. Kiitos teille kaikille mukanaolosta ja myötäelämisestä <3 Ihanaa juhannusviikkoa kaikille (viime vuonna muuttopäivä oli juhannusaatto :-D) !