Saariston rengastie

Kerroinkin jo aiemmin, että kävimme miehen kanssa pienellä minilomalla. Kohdetta pohtiessa alkuun oli vaihtoehtoina lähellä olevat maat, joihin olisi ehtinyt lyhyiden lentojen puolesta vielä mennä muutaman päivän matkallekin. Lopulta päädyimme kuitenkin kotimaan matkailuun, ja kohteeksi valikoitui Turun saaristo, tarkemmin sanottuna Saariston Rengastie. Miehelle moni reitin paikoista olikin jo tuttu, koska hän on käynyt niissä veneellä, mutta itselleni lähes kaikki paikat olivat ihan uusia. Turussakaan en ole oikeastaan käynyt kuin lapsena, joskus laivaterminaaliin kaupungin läpi ajamista lukuunottamatta. Koska molemmat pidämme merimaisemista, ja automatkailukin on tuttua, oli tämä kohde oikeastaan ihan just eikä melkein!

Reissumme alkoi Turusta, jossa yövyimme ensimmäisen yön. Illalla kävimme syömässä, ja loppuilta kului Down by the Laituri-festivaaleilla, jotka sattuivat olemaan samaan aikaan kaupungissa. Elävä musiikki on aina hyvä idea! Ruokapaikkamme oli Tintå, jonka ruoka oli kyllä mainitsemisen arvoisesti hyvää. Pieni miinus tulee ravintolan todella kovasta hälystä, mitään romanttista keskustelua ei pöydässä voinut viritellä. Jos siis kaipaa intiimimpää seurusteluravintolaa (kuten me ehkä olisimme kaivanneet) tämä ei kenties ole oikea paikka, mutta kaveriporukallla loistavaa ruokaa ja menoa kaipaaville taas ihan nappivalinta :-)

Turussa piipahdimme tuomiokirkolla, jokirannassa ja Turun Linnassa. Kovin pitkään emme kuitenkaan malttaneet jäädä kaupunkia kiertämään, kun seuraavana päivänä lähdimme taittamaan varsinaista kohdettamme, Saariston Rengastietä. Moni kenen kanssa olen jutellut, on tiennyt reitin ja kulkenutkin siellä, mutta itselleni tämä oli ihan vieras juttu entuudestaan. Tie kulkee siis saaristossa, ja monessa välissä ylitetään meri lautalla tai lossilla. Palveluita ja retkikohteita on koottu nettisivustolle, joka olikin ennen matkaamme ahkerassa käytössä.

Seuraavan päivän lounastauko pidettiin Nauvossa, jossa oli todella vilkas ja eläväinen satama. Jos aika olisi antanut myöten, olisi tuolta päässyt risteilylle Seilin saarelle, mutta meiltä se jäi nyt toiselle kerralle. Nautimme hetken atmosfääristä ja ihailimme upeita veneitä.

Reittimme varrella oli yhteensä kahdeksan lauttamatkaa, ja muutamassa rannassa piti odotella vähän pidempään. Korppoossa odottelimme reilun tunnin, ja jos olisimme olleet fiksuja, olisimme menneet esimerkiksi Korppoon keskustassa käymään. Ajoimme kuitenkin suoraan lauttarantaan, ja siellä ei ollut muuta kuin pieni kioski, josta sai onneksi hyvää kahvia ja jäätelöä. Samalla totesimme, että sieltä olisi voinut mennä lautalla myös Ahvenanmaalle. Sekin voisi olla hyvä retkikohde!

Seuraavan yön majapaikkana meillä oli Mossala Island Resort, joka oli enemmänkin leirintäalue kuin niinkään vilkas satama. Majoituimme pienessä mökissä, ja naapurimökeissä taisi kaikilla muilla olla moottoripyörät. Olimme autoinemme selkeästi vähemmistöä :-D Illalla oli tarjolla lavatanssit ja huikea auringonlasku, oikein suomi-idylliä parhaimmillaan. Skippasimme kuitenkin humpat, ja menimme saunaan ja pulahtamaan kylmään mereen.  Mossalan rannasta lähti seuraavana päivänä reitin pisin lauttamatka, ja koska tuo lautta meni vain muutaman kerran päivässä, halusimme ottaa varman päälle että olemme ajoissa paikalla. Silti meinasi iskeä pieni hermostuminen, kun lautalle menevä jono alkoi kasvaa jo aamiaisen aikana pitkäksi, ja piti nopsasti siirtää auto jonoon :-D

Saarella oli ihanasti muotoutuneita kalliota, enkä muista ennen nähneeni tuollaisia mutkittelevia uria kivissä. Kuvista ei ehkä ihan välity tunnelma, mutta jotenkin koin ihmisen pienuutta noiden meren kaiverruksien äärellä. Karun kaunista!

Viimeiselle yölle meillä oli varattuna Boathouse Kustavista, Peterzens Rannasta. Kaislakattoinen pikkumökki oli hurmaava! Näkymät purjeveneille ja auringonlaskuun olivat todella kauniit. Toiseksi alin kuva on otettu mökin terassilta illalla. Laitureita pitkin oli mukava tepsutella ravintolaan syömään, saunomaan jne. Samalla tuli ihailtua taas veneitä. Pakko tunnustaa, että miestä jo pitkään vaivannut purjevenekuume on alkanut tarttua minuunkin hieman, ja ehkä vielä jossain vaiheessa elämää sellaisen hankimme :-)

Matka oli kaikin puolin onnistunut, sää suosi ja välillä tuntui kuin olisimme olleetkin todella jossain ulkomailla. Toisaalta saaristo ja venerannat ovat tuttuja kotopuolestakin, mutta silti pääsimme oikein hyvin matkustamisen tunnelmaan. Ja mikä parasta, kahdenkeskinen aika oli todellakin tervetullutta! Huomaa, että vuorotyö-pikkulapsi-arjessa ei useinkaan ehdi edes kunnolla nähdä toista saatikka keskustella mistään. Nyt muutaman päivän ajan saimme olla vaikka aikatauluja, kotitöitä, lasten nahistelua ja työn paineita. Tekipä hyvää! Nyt jaksaa ihan toisella tavalla taas nauttia arjestakin, kaikkine puolineen (toivottavasti seuraavaa kertaa ei joudu ihan kymmentä vuotta odottamaan kuitenkaan) :-)