keittiössä

Eräs tiistai-ilta, kun matto oli vinossa ja kahvit ruuan jälkeen tippumassa, otin kuvia keittiöstä ja väistelin kuvakulmista pöydässä vielä lojuvat nakkikastikepannut ja muut astiat :-D 

Keittiömme on ollut oikein toimiva, tykkään erityisesti siitä että ruokapöytä jää tilan päätyyn omaan rauhaansa. Hassua sinänsä, että uudessa talossa ruokapöytä tulee silti olemaan kulkuväylällä eli siitä kuljetaan ohi olohuoneeseen. Aina joutuu tekemään kompromisseja, tulevassa talossa niitä on tehty paljonkin, mutta toivon mukaan iso tontti ja piha kompensoivat riittävästi. Ruokapöydän tila on kuitenkin mitoitettu tälle nykyiselle ruokapöydälle, eli siitä ei onneksi tarvitse luopua!

Maisemat on toki nykyisen keittiön parhaita puolia. Tämä onneksi jatkuu uudessakin kodissa, siellä keittiön ikkuna tulee olemaan puutarhaan päin, ja pihan yli näkyy hieman tien toisella puolella oleva matala merenlahti. 

Tästä keittiöstä otamme mukaan monta hyväksi havaittua ideaa, mutta muutama asia tulee muuttumaankin. Yksi toteutumatta jäävä haave olisi ollut ruokakomero, ensimmäisissä luonnoksissani se vielä oli mukana, mutta koska taloa piti pienentää aika rajusti niistä ensimmäisistä "kaikkihaaveetpaperille"-luonnoksista, jäi komero aika alussa pois. Kahta tiskikonetta emme enää uuteen keittiöön laita, nyt ruokakunta on pienentynyt kahden aikuisen lapsen verran tämän talon rakennusajoista, joten pärjäämme varmaan yhdelläkin tiskarilla hyvin. En halua korkeakiiltoisia ovia enää, eli kaikki ovet tulemaan olemaan mattapintaiset. Muutenkin värimaailma tulee olemaan pehmeämpi kuin nykyinen musta-valkoinen. Takka on ollut meillä keittiön ja olohuoneen välillä, ja tämä toistuu uudessakin kodissa. Takka tulee olemaan ruokapöydän päädyssä. Odotan kyllä uutta keittiötä jo innolla, mutta ensin pitäisi vielä kilpailuttaa keittiötoimittajat ja valita kuka keittiömme tekee! Edellisessä postauksessani vilautinkin jo havainnekuvaa uudesta keittiöstä, ja olen kertoillut siitä myös Instagramissa raksapäiväkirjana toimivalla @kotisaareen -tililläni.

Mukavaa viikkoa, meillä on vihdoin miehen kanssa muutama yhteinen lomapäivä! ♥ Suunnitelmissa on ainakin perheen kanssa retki Suomenlinnaan, ja mahdollisesti myös Loviisaan :-) Saatamme saada myös kahdenkeskisen vapaa-illan, edellisestä kerrasta on niin kauan, että kumpikaan ei oikein edes muista enää milloin viimeksi. Mahdollisesti joskus vuosi sitten..? Mitähän sinne keksisi, ainakin voisimme käydä syömässä jossakin.

Nyt saunaa lämmittämään!

Kuulumisia 7.7.2020

Vilkaisin blogia, ja totesin että ai kamala miten pitkä aika edellisestä postauksesta taas on! Onneksi Instagramiin tulee laitettua himpun useammin kuulumisia. Kesäkuun helteet vetivät ulos, uimarannalle, puutarhaan. Nyt ollaan taas enemmän sisätiloissa, ja blogillekin löytyy enemmän aikaa. 

Arki rytmittyy nykyään aika pitkälti talonäyttöjen mukaan. Myyntiä on mennyt nyt reilu kolme kuukautta, ja koko tämän ajan on ollut useampia näyttöjä joka viikko. Kiinnostusta tuntuu rittäävän, mutta kaupoille ei olla vielä päästy. Moni tuttu on sanonut, että lopulta kauppaan johtanut tarjous tulee vähän "puskista", eli kun sitä vähiten odottaa. Voin tässä kovaan ääneen sanoa, että odotan sitä nyt tosi vähän. Auttaisiko se? :-D 

Valittaminen ei tietenkään auta, mutta tunnustan että pientä turhautumista ja väsymistä on ilmassa. Ison perheen ja eläinten kanssa näytöt eivät ole koskaan mikään läpihuutojuttu, vaan vaativat tuntikausien valmistelut ja koko lössin viemisen jonnekin notkumaan. Koiran kanssa ei voida kuitenkaan mennä esim leikkipuistoon tai syömään ulos, ja lopulta näyttöpäivien ruokailut onkin usein pillimehua ja paistopistetuotteita autossa nautittuna... Toivon siis tosi kovasti että tämä ruljanssi olisi pian ohi! Toki seuraava on sitten muuttorumba joka on ehkä vielä kamalampaa, mutta ei onneksi jatku kuukausitolkulla :-D :-D 

Yhdet pienet nimpparit vietettiin kun Meerillä oli nimipäivät. Meeri on mielestäni kaunis nimi, ja tytär sai sen äitini isoäidiltä. Meillä ehti olla viisi sukupolvea jonkun aikaa elossa, ja itsekin sain tuntea tuon edellisen Meerin aikuisuuteeni asti, kun olin jo itsekin äiti. Isompi tytär ei saanut vielä tuota nimeä koska mamma oli silloin vielä elossa, mutta nuorempi sitten sai. Yhtäläisyyttä molemmissa Meereissä on taivaan siniset silmät. Uskoisin että yhteistä on myös lujan lempeä luonne, edellinen Meeri tuli evakkona pienten lastensa kanssa Karjalasta, ja tämä nuorempi Meerikin on tahtoneito jota ei toivottavasti elämässä jyrätä.

Rakennusprojektin suhteen edistys on verkkaista, mutta yksi iso askel on sentään otettu, kun lupakuvat tulivat valmiiksi. Tämä tarkoittaa hyvässä mielessä sitä, että rakennuslupaa aletaan hakea, ja huonossa mielessä sitä, että enää ei voi tehdä muutoksia :-D Vaikka on kyseessä kolmas kerta, jonka pitäisi kuulema olla sitten se "täydellinen" talo, jouduimme jälleen tekemään kompromisseja. Tiloiltaan uusi koti tulee olemaan aika saman kokoinen kuin tämä nykyinen, mutta tilat on yhdessä tasossa. Saimme myös erillisen arkieteisen, sekä esimerkiksi kulun vanhempien makuuhuoneesta kylpytiloihin. Toisaalta vaatehuonetta kodinhoitohuoneen yhteyteen ei taaskaan tule, vaikka se oli yksi suurimmista haaveistani uuden talon suhteen. Talotekniikka vei sen tilan, ja jossakin kohdassa oli pakko vetää raja talon koolle. Ehdin piirtää pohjan, jossa kaikki toiveet toteutuvat, mutta koska siitä pohjasta tuli yli 200m2, piti karsia aika rajusti. Toivottavasti nykyisen talon kauppa edistyisi ripeästi, niin pääsisin esittelemään teille myös uuden rakentumista :-) Pienenä maistiaisena voin kuitenkin näyttää ensimmäisiä keittiöluonnoksia joita olemme saaneet, ja kivaltahan tuo näyttää! Jonkun verran tulee vielä ehkä muutoksia, yläkaapeista en ole vielä ihan vakuuttunut, samoin tasot tuskin ovat tuollaiset marmoriset. Tunnelma on kuitenkin lähellä sitä mitä haemmekin!

Mukavaa viikon jatkoa!