kotiliesi

Illan ompeluinspis ja väriläiskä sohvalle


Eilen illalla kävin hakemassa jotakin muuta tavaraa varastosta, ja silmiini osui pussukka ja sieltä pilkottava värikäs kangas. Olin ostanut tuon Marimekon kankaan aikoja sitten, kun kangas oli poistumassa heiltä valikoimasta ja paikallisessa oli myynnissä pakan loppu. Ompeluhommat on olleet lievästi ilmaistuna vähissä viime aikoina, ja siksi hämmästyin itsekin todella paljon, kun päätinkin ryhtyä ompelupuuhiin. Kangas oli alunperinkin ajateltu tyynynpäälliseksi, ja sellaisen siitä myös tein. Koska edellisistä ompeluksista on tosiaan tovi, oli aloitettava kevyesti :-D


Tyyny päätyi sohvan nurkkaan aiempien tyynyjen kaveriksi, ja muutama vihertävä päällinen menivät nyt komeroon. Yksi keltainen tyynykin pääsi mukaan, ulkosalla leimuavan ruskan kunniaksi. Meillä sisustuksen muutokset ovat tätä tasoa nykyään dramaattisuudessaan, eli lähinnä tyynyjä tässä enää vaihdellaan. Mitäpä sitä suotta veivaamaan valmista uusiksi vain muutoksen vuoksi :-D



Viikonloppu lähestyy, ja silloin vietetään lokakuun poikien synttäreitä koostusti. Saatamme saada sotilaspojankin käymään! Kovin harvoin on enää kaikki lapset yhtä aikaa tässä paikalla, ja ne hetket tuntuukin aina juhlavilta. Välillä haaveilen siitä, että asuisimme aikuisten lasten kanssa edelleen samalla paikkakunnalla, mutta kulkeehan nuo bussit. Kaikilla on omat kiireensä, eikä sitä välttämättä ehtisi nähdä sen useammin vaikka asuttaisi naapureina!


Toivottelen mukavaa torstai-iltaa, pitääkää hyvä huoli norsuistanne ♥

Lokakuun kymmenes


Tänään on perheessämme tärkeä päivä. Päivä on tärkeä myös minulle henkilökohtaisesti. Minusta tuli ensimmäisen kerran äiti lokakuun kymmenes päivä, aikaa tuosta on vierähtänyt tosin jo 23 vuotta! Äitiydessä on ollut tuon jälkeen monenlaisia hetkiä, ja yksi ikimuistoinen hetki liittyy samaan päivämäärään mutta vuosia myöhemmin. Nuorin lapsemme syntyi täsmälleen samalla päivämäärällä, ja näin "ympyrä sulkeutui". Häntä odotettiin vasta viikkoja myöhemmin syntyväksi, mutta päivämäärä oli pienestä dramatiikasta huolimatta iloinen sattuma. Nuorimmainen ihana täyttää tänään kuusi vuotta ♥ 


Ruska on usein täydellisimmillään poikien syntymäpäivän aikaan. Joinakin vuosina tähän aikaan on ollut jo pikkupakkasta, tänään oltiin kuitenkin plussan puolella. Nautin näistä hehkuvista väreistä sieluni kyllyydestä ♥



Keittiön ikkunasta näkyy nyt lähes pelkkää keltaista. Onneksi se on lempivärejäni :-) Värin tulvimista sisätiloihin ei oikein saa vangittua valokuviin, mutta saatte ehkä hieman käsitystä kuitenkin? Koko maailma tuntuu olevan yksi iso aurinko!




Meillä on varsinaiset synttärijuhlat vasta myöhemmin, mutta tänään vietetään sentään pienet juhlat omalla porukalla. Sisarukset leipoivat pienimmälle äsken tiikerikakkua, ja askartelivat kortteja joissa on paljon söpöjä asioita. Pikkuveli on siskonsa sanoin "aika söpö" joten siksi myös söpöt asiat korttiin :-D Isompi synttärisankari ei valitettavasti tänään pääse kakkukahveille, koska on armeijassa. Lähetin viestillä kovasti onnitteluja, toivottavasti hän ehtii viestin edes lukea tämän päivän aikana. Melkoista kiirettä heillä siellä tuntuu olevan, äitinä täällä vaan koettaa etätsemppailla. 



Ihania ruskapäiviä toivotellen:

Sanna




Espanjan aurinko, marmorilouhos sekä tehdaskäynti Cosentinolla


Viime viikko vierähti melkein kokonaan työmatkalla Espanjassa. Olin Sissarit ry:n porukan kanssa tutustumassa Cosentinon tehtaaseen, jossa valmistetaan mm. Silestone ja Dekton-tasoja. Lisäksi pääsimme visiitille Cosentinon omalle marmorilouhokselle. Molemmat paikat olivat ehdottamasti matkustamisen arvoisia, ja toki kaupan päälle saimme annoksen aurinkoa, palmuja ja lämpöä :-) Itselleni tämä oli ensimmäinen vierailu Espanjassa, ja ison osan huomiostani veivät kyllä luonto ja kasvit. Kaikkialla näkyi valtavia puita ja palmuja, joita olen tottunut näkemään Suomessa huonekasveina. Kanssamatkustajia saattoi hieman hymyilyttää intoiluni esimerkiksi valtavien kumiviikunoiden äärellä, mutta olihan ne nyt oikeasti upeita!

Otin todella paljon kuvia reissusta, ja vaikka itse tehtaassa ei saanutkaan kuvata, on esimerkiksi heidän luonnonkivinäyttelystä muutama kuva joista saatte ehkä käsitystä paikan koosta. Jos nyt en ihan väärin muista, niin tehdasalueen koko oli kolme miljoonaa neliömetriä josta puolet rakennuksia! Tässä siis annos Espanjan aurinkoa kuvien muodossa:

Ensimmäinen majoituspaikkamme oli Valle del Este Golf Resort lähellä Veran kaupunkia.



Jotenkin en ollut etukäteen tajunnut että alue on niin etelässä. Kaktukset yllättivät hotellin pihassa!

Marmorilouhos oli todella suuri paikka.



Koko matkaseurueemme, Cosentino Finlandin väkeä sekä 11kpl Sissareita. Kuvan otti ihana oppaamme Cosentinolta.


Tätä ei usein tapahdu että päätyisin itse kuvaan, mutta pitihän tuo ikimuistoinen tilanne ikuistaa :-D


Marmorilouhoksen jälkeen siirryimme Cosentinon tehtaalle. Jo pelkkä piha teki vaikutuksen, kulkuväylät ja rakennus itsessään oli päällystetty Dektonilla. Tehdas oli valtavan kokonsa lisäksi todella siisti, ja hämmästelimme robottiautojen puuhia sekä sitä määrää erilaisia laitteita joita tasojen valmistus ja pakkaaminen vaativat. Myös varasto oli kooltaan mykistävä.




Esillä oli myös prototyyppejä vasta kehitteillä olevista kuoseista.

Erilaisia luonnonkiviä esillä.


Ihanaa seuruettamme ♥  Kuva: Lotta Huvinen

Tehdaskierros ja kaivoskäynti muodostivat tiiviin päivän, ja loppuilta levättiin hotellilla uinnin ja  illallisen merkeissä. Seuraavana aamuna meillä oli kuljetus Alicanteen, jonne suurin osa porukasta jäi vielä yhdeksi ekstrayöksi ennen kotiin paluuta. 


Hotellimme oli aivan meren rannassa, ja huoneesta avautui upea merimaisema. Hotelli oli nimeltään Melia Alicante, ja tykkäsin kyllä kovasti. Ensimmäisenä päivänä oli ohjelma lähinnä uintia ja rentoilua illallisineen, ja koska lentomme lähti lauantaina vasta aivan illalla, ehdimme vielä viettää melkein kokonaisen toisenkin päivän kaupungissa.

Lähtöpäivänä seikkailimme huonekaverini Piian kanssa Castell de Santa Barbara-linnoitukseen, ja vaikka varjossa lämpötila näytti +30, oli linnoitus todellakin vaivan arvoinen näkymineen! Meillä meni todella pitkään löytää paikka josta hissi ylös vuorelle lähtee. Liekkö vika opasteissa vai helteessä pehmenneissä päissämme, mutta vinkkinä muille että sisäänkäynti oli ison rantatien kupeessa alhaalla rantaa vastapäätä, kun me etsimme sitä ylempänä kulkevilta teiltä.



Puut olivat kuin veistoksia, ja valtavan suuria. Tämäkin on kumiviikuna, eli kotoammekin löytyvä huonekasvi! Käsittämätöntä.

Linnoitus korkealla kaupungin yläpuolella oli nimeltään Castell de Santa Barbara. Kahvilakin ylhäältä löytyi, mutta meillä ei ollut käteistä enää mukana. Pahus! :-D 


Piia ja rannaton meri.


Linnoitus polveili vuoren rinteellä, ja sen sokkeloisuutta ja eri korkeuksia oli vaikea vangita kuviin. Ihana paikka, jossa pääsi kulkemaan myös lastenvaunuilla mikäli jaksaa työntää mäkiä :-D Itse huomioin usein esteettömyyttä, vaikkei meillä enää ratasikäisiä olekaan. 




Iltasella suuntasimme kohti lentokenttää, ja vaikka yötä vasten lähtenyt lento aiheutti melkoisen univajeen, oli mukavaa että saimme ikäänkuin lisäaikaa viimeiselle päivälle. Alunperin lennon piti olla ihan inhimilliseen aikaan Suomessa, mutta lentoyhtiö siirsi sitä, ja lopulta olimme Suomessa vasta puoli neljältä aamuyöstä. Kotona huokaisin viiden aikaan aamulla, ja ehdin jopa hetken nukkua ennenkuin alkoikin jo lasten aamu ja äänet. 

Muistoksi reissusta jäi valtavasti uutta tietoa työhön, ihania muistoja, uusia ystäviä ja aurinkoenergiaa jolla toivottavasti jaksaa pitkälle syksyyn. Kotona oli ruska edennyt huimasti viikon mittaan, ja tulinkin juuri sopivasti takaisin että ehdin vielä nauttia siitäkin. Tykkään vuodenajoistamme eikä talven lähestyminen ahdista lainkaan. Tervetuloa vain, olen valmis :-)




Porukkamme reissukuvia löytyy Instagramista tunnisteella #cosentinolainen ♥ Samalla tunnisteella on myös viime vuotisen tutustumismatkan kuvia, joten älkää hämääntykö että osassa kuvia onkin ihan eri tyyppejä :-) 

Mukavaa uutta viikkoa!


lokakuu ja alkava ruska ikkunan takana


Kotimme seinistä aika iso osa on ikkunaa. Vuodenajat näkyvät siis voimakkaasti myös sisustuksessa, koska seinät ikäänkuin vaihtavat väriä ja tunnelmaa sään ja vuoden kierron mukaan. Tämä on asia, jota rakastan eniten talossamme ♥



Lokakuun ensimmäinen päivä valkeni jo melko värikkäänä. Keittiön takana oleva pikkuinen metsikkö muuttuu vielä täysin keltaiseksi lehdiltään syksyn edetessä, mutta pidän myös tästä välivaiheestakin kovasti. 

Ruska-aika on minulle ollut aina läheinen ja rakas. Lapsistamme peräti kolme on syntyneet lokakuussa kauneimman ruskan aikana. Tänäänkin on itseasiassa yhden pojan syntymäpäivä, täysi kymmenen vuotta tulee hänellä täyteen :-) Syksy on ollut siis uusia alkuja, aivan kirjaimellisesti näiden lasten myötä, mutta myös muilla elämän osa-alueilla. Huomaan usein syksyisin kaipaavani uutta, vaikka aina ei ole helppoa edes nimetä mitä se sitten olisi. Nytkin olen katsellut netista tontteja, taloja, autoja, pohtinut hiustyylin muutosta ja vaikka mitä muutakin :-D Lopputulos voi olla kuitenkin se, että mikään ei muuttunutkaan ja se on oikein hyvä. Silti tämä syksyinen uudistushalu on mukavan inspiroivaa aikaa, ja koetan muuttaa sen voimavaraksi. 

Ihanaa ja inspiroivaa lokakuuta kaikille!