logo

Keittiö eli se kodin sydän






Tässä tämänhetkinen tilanne keittiössämme. Sain pienet yhtäaikaa päiväunille, niin hyödynsin tilaisuuden ja nappasin pari kuvaa. Minulla oli keittiön suunnittelussa muutamakin punainen lanka, ja yksi niistä oli se ettei väreissä ole kuin mustaa ja valkoista, siis koneita, altaita ja hanaa myöten. Siinä onnistuinkin aika hyvin, ainoastaan mikron pyöreä nappi ja pöytään upotettu pistorasia ovat pieniä tyylivirheitä :-D Keittiön suunnitelmia veivattiin kyllä moneen kertaan, eli ihan helpolla ei suunnitelmat syntyneet! Keittiömme toimitti Topi-keittiöt. Tämä iisakinkirkko ei tosin ole vieläkään valmis, vaikka asennus on alkanut jo ennen pääsiäistä. Mustalta seinältä puuttuu vielä yksi peitelevy (olikin väärän kokoinen) ja muutama kolhittu ovi pitää vaihtaa. Lisäksi pienemmän jääkaapin asennus on ollut jotenkin vaikeaa, se on laitettu jo usemman kerran paikoilleen, mutta nyt se on taas jo liikkunut sijoiltaan eli jotain sillekin pitää vielä tehdä. Se on kai kallellaankin, kun tavarat valuu toiseen laitaan :-D Puutteet korjataan kuulema elokuussa lomakauden jälkeen, eli jos olisin jäänyt sitä odottamaan, ei keittiökuvia olisi ollut luvassa vielä aikoihin. 

Meillä on tosiaan muutamakin asia keittiössämme tuplana. Jääkaappeja on kaksi, koska tuo integroitu versio on pienempi kuin mitä meillä ennen oli, ja sekin oli jo vähän liian pieni. Laitoimme lisäjääkaapin saarekkeeseen tason alle ja siellä säilytetään lähinnä maidot ja voileipätarvikkeet jotta lapsetkin ylettävät niihin paremmin. Jätelaatikoita on myöskin kaksi, että kaikki kierrätettävät lajikkeet saatiin mahtumaan. Eniten käytettävät eli sekajäte ja pahvit ovat ylälaatikossa (ergonomia) ja altaan vieressä, en halunnut sitä perinteisesti altaan alle koska altaalla yleensä seisoo aina joku, ja juuri silloin joku toinen haluaa sinne roskikselle. Nyt ei tarvitse tiskarin väistellä! Tiskareita on emännän lisäksi vielä kaksi, ja tämä on ollut erittäin toimiva ratkaisu. Isossa perheessä tulee nimittäin tiskiä niin paljon varsinkin näin kesällä kun kaikki ovat kotona, että tiskivuoria hoitamassa saisi olla joku täysipäiväinen henkilö. Yhden aterian astiat täyttävät jo lähes yhden koneen, ja meillä syödään viidesti päivässä... Nyt pöytäpinnat pysyvät edes hieman paremmin näkyvillä, kun koneet imee sisuksiinsa enemmän tiskiä kerralla eikä pöydälle jää aina sitä seuraavaa koneellista jonottamaan että edellinen peseytyy.

Liesituulettimen viereen seinälle on tulossa vielä jokin avohylly, ehkä pieni String-hylly joka onkin jo odottamassa että joku raaskisi porata laattoihin reikiä. Lisäksi tuo iso kello on tarkoitus nostaa seinälle, joko sille hyllylle tai erikseen vähän ylemmäs. Pitää vielä tuijotella ja miettiä :-D Ruokailuryhmä on myös vielä vaiheessa, ainakin uusi pöytä on tulossa jossakin vaiheessa. Entisessä kodissa meillä oli iso pyöreä pyötä, mutta tänne haluan pitkän ja ison pöydän kun sellainen kerran mahtuu. Valmiina sellaisia sopivan näköisiä ja kokoisia ei meinaa oikein löytyä, ainakaan kukkarolle sopivaan hintaan, niin pöydästä on tulossa ainakin jonkinasteinen diy-versio. Kerron siitä lisää kunhan toteutus etenee! 


Erittäin pieni etelänloma








Otettiin eilen pieni irtiotto muuttolaatikoista, pihan kaivamisesta, varastotyömaasta ja kaikesta muustakin hässäkästä mitä tässä on nyt puuhattu tauotta koko miehen pariviikkoinen loma. Kauniita maisemia, hieno hiekkaranta ja eksoottinen lossimatka löytyivät näppärästi hyvinkin läheltä, kun ajelimme parikymmentä kilometriä uudesta kodista kohti etelää ja saaristoon. Alue on hyvin ruotsinkielistä, joten samalla pääsimme jopa hieman ulkomaanmatkan tunnelmaan :-D Joimme siellä "ulkomailla" eli Pellingissä kahvit ja söimme jäätelöt, ihailimme erilaisia eläimiä, lapset loikkivat pomppulinnassa ja nakkelivat kiviä veteen. Lopulta ajoimme autolla ruoka-ajaksi takaisin kotiin. Tässä vaiheessa elämää ja pienten lasten kanssa tälläinen etelänlomailu on todella kätevää!

Mukavaa viikon alkua kaikille!

27.6.2015




Eilen tuli kuluneeksi viikko muutosta. Ekojen päivien laatikkoahdistus on alkanut jo hieman hellittää, kun saatiin edes tuo olohuoneen ikkunanurkkaus raivattua esiin. Laatikoita toki on, mutta ne on nyt survottuna alakerran pianohuoneeseen ja meidän makkariin ym. Eli niiden määrä ei suinkaan ole vähentynyt, mutta ne on saatu keskitettyä isompiin kasoihin. Kuka huijaa ketä? :-D No, kärsivällisyyttä vissiin pitää vain kaivaa jostakin, se ei tosin tälläisissä laatikoiden sietämisissä ole minun vahvoja puoliani. 

Yksi varma keino saada ahdistuksia purettua, on tarttua lapioon ja alkaa huhkia. Eilen sain yhden pikkunurkan laitettua pihasta, vaikka varsinaista multakuormaa ei vielä ole tilattukaan. Noita taimia on vaan kertynyt jo keväästä asti, ja nyt en enää malttanut odottaa vaan oli ihan pakko saada istuttaa edes jotakin! Talo pitää vielä maalata ja päästä nostimella ympäri eli mitään isompia pihanlaittoja ei kannata tehdä ennenkuin se on hoidettu, mutta pääsimpä tekemään hetkeksi jotakin kivaa, sisustusta kun ei vielä myöskään pääse juurikaan laittelemaan. Joka paikka odottaa siis jotakin. Piha talonmaalausta ja multakuormaa, sisustus varaston valmistumista ja laatikkopinojen katoamista, minä että kaikki olisi valmista. Pihasta puheenollen, olisiko teistä kenelläkään puutarhaihmisellä ideaa, mitä voisi laittaa kasvamaan hyvin jyrkkään rinteeseen? Tuossa kukkapenkin taustalla nimittäin näkyykin maanleikkaus, jonka pinta pitäisi saada nätiksi. Siinä ei mitkään hakkeet pysy, mutta mietin että josko jonkun kasvin saisi siihen peittämään kurjaa savista maanpintaa. Mutta mikä? 

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Uudessa kodissa






Vaikka mieli on vanhasta talosta haikeana, on elämässä silti myös paljon iloa. Uusi koti on tällä hetkellä valtava laatikkovarasto, kuvattavia kulmia ei todellakaan montaa ole, mutta tässä nyt vilautan niitä muutamia teillekin :-) Täällä on paljon enemmän tilaa, varsinkin kun joskus saadaan tavarat paikoilleen. Kalusteiden paikkoja vielä ihmetellään, ja tavaroiden purkamista hidastaa toistaiseksi melko vähäinen säilytystila. Eiköhän kaikki tästä kuitenkin paikkansa löydä. 

Tänään oli ensimmäinen päivä, kun olimme miehen kanssa tässä kotosalla molemmat. Eilen mies oli vielä iltaan asti tekemässä pieniä fiksailuja vanhalla talolla, mutta nyt saamme tosiaan keskittyä vain tähän yhteen. Meillä on ollut tavallaan kaksi taloa ja kaksi kotikaupunkia jo melkein vuoden, ja nyt kun niitä on enää vain yksi, on jotenkin helpompi hengittää. Aikaakin vapautui hurjasti, kun ei tarvitse enää istua jatkuvasti auton ratissa motarilla matkalla jompaan kumpaan paikkaan. Tämänpäiväinen pitkä rauhallinen kävely metsässä oli sellaista luksusta josta emme ole saaneet nauttia pitkään aikaan, ja se tulikin kyllä tarpeeseen. Aurinkokin paistoi. Ehkä elämä tosiaan voittaa vielä! :-)

Yhdessä kuvista näkyy muuten ensimmäisenä iltanamme kuvattua sumua. Tuo oli meille ihan uusi ilmiö kun ollaan oltu täällä vain päivisin. Mereltä nousee iltaisin todella paksu sumu, aika hienon ja jopa hieman aavemaisen näköistä!



Hyvästi

















Kiitos. Olit rakas.

Melkein valmis


Uusi koti alkaa olla melkein valmis. Vain muutamia pikkujuttuja puuttuu, ja ulkopuolella pitää tehdä jonkun verran viimeistelyjä. Muuttotarkastukseen on pari päivää, ja jos kaikki menee hyvin, on talolla ensi viikolla uudet asukkaat. Ja meillä uusi koti. Ja valtakunnassa kaikki hyvin.

Tänään ripusteltiin telineiltä korkeiden tilojen lamput ennenkuin telineet purettiin pois. Huomenna saadaan lainaksi muuttoauto, ja sen mukana tulee myös kymmenen vuotta evakossa asunut pianoni. 

Elämme jännittäviä muutoksen aikoja <3


Loppusuoralla



Juoksukilpailuissa juostu matka voi olla kuinka pitkä vain, ja silti urheilijat saavat nostettua itsensä loppusuoran alkaessa vielä uudelle tasolle. Kiihdytettyä vielä vähän lisää vauhtia. Löytävät jostakin vielä hieman lisää energiaa lihaksiinsa, jotka ovat jo kaikkensa antaneet.

Juuri nyt toivoisin olevani urheilija.

Oli tyyli mikä hyvänsä ja kiihtyi vauhti tai ei, niin nyt ollaan joka tapauksessa raksan loppusuoralla. Tätä kotia laitetaan parhaillaan laatikoihin. Painetaan mieleen viimeisiä muistoja ja eletään kaaoksen keskellä. Parin viikon päästä maisemat ja osoite vaihtuvat, kaaos luultavasti pysyy hieman pidempäänkin :-D



Tämä oli tosi ihana koti, mutta kyllä tuo uusikin on aika ihana!