Puutarhassa kukkii jo

Puutarhassa rusokirsikan ensimmäiset kukat avautuivat tänään! Olen käynyt päivittäin kurkkimassa tilannetta, ja eilen oli vasta juuri ja juuri havaittavissa silmujen joukosta nuppuja, ja nyt osa on jo auennut. Tämä ennätyslämpö saa kyllä puutarhankin puhkeamaan kukkaan supernopeudella. Ihanaa aikaa, vaikkakin mieli ei meinaa pysyä perässä kun vielä hetki sitten lapioin lunta. Meillä on olleet kaikki toppavaatteet ja pulkatkin vielä esillä, jotenkin tämä vuodenajan vaihtuminen kävi niin rytinällä :-D

Rusokirsikka on nyt noin 2,5 metriä korkea, ja vaikka siitä lähti viime vuonna myrskyssä lähet puolet pois ison haaran revettyä, on puulla silti jo kokoa oikein kivasti. Nopeakasvuinen tuntuu siis olevan. Kesällä meillä tulee neljä vuotta asumista täällä, ja muistaakseni istutin tuon kirsikan jo heti ensimmäisenä kesänä. Ei se siltikään ole kuin tosiaan sen alle neljä vuotta vanha.

Pensasaita on kohta täynnä valkoisia kukkia, isotuomipihlajalla kukinta on lyhyt mutta tosi kaunis. Olen leikannut pensasta aika paljon joka vuosi, että se pysyy riittävän matalana. Sekin tuntuu olevan nopeakasvuinen laji, vaikkakin nämä taimet olivat valmiiksi vähän isompia tänne tullessaan. Sain ne vanhan kodin naapurista, kun he muokkasivat pihaansa uusiksi.

Tämä syreenikin on vanhan kodin pihasta. Meillä oli siellä tontin yhdelle sivulle tehty aita valkoisella syreenillä, ja otin tämän yhden taimen mukaani, kun se oli jäämässä hieman puun alle hölmösti. Sittemmin kun olen käynyt kurkkimassa, ovat uudet asukkaat poistaneet sekä puun että koko syreeniaidankin, olisi ehkä pitänyt ottaa useampiakin taimia mukaan :-D

Kevätkaihonkukka on saatu isoäidiltä, heidän vanhan kodin pihasta. Tykkään siitä että näillä kaikilla kasveilla on joku tarina, ja kun häärään puutarhassa ovat nuo tarinoiden ihmiset siellä ikäänkuin kanssani. Hörhö mikä hörhö :-D 

Tulppaanien tarina on se, että kävimme viime keväänä ison tyttären täysi-ikäisyyden kunniaksi kahdestaan Amsterdamissa, ja raahasin sieltä säkillisen tulppaanin sipuleita tuomisina. Useimmat olivat pakkauksen mukaan jotakin tosi ihanan eksoottista lajia, ja suurimmasta osasta paljastui silti sitä peruspunaista tulppaania. Heh, turisti tuli höynäytetyksi :-D Nämä ylläolevat piti olla muistaakseni mustakukkaisia, mutta eivät kyllä ole. Betonialtaissa on myös vaikka ja mitä lajikkeita, ihan kaikkia en enää edes muista mitä laitoin minnekin.

Viimeksi muuten kirjoitin, että en meinaa välillä löytää kuvattavaa tai kirjoitettavaa, niin tämä aihehan on kyllä sydäntä lähellä, ja puutarhasta voisin paasata vaikka kuinka jos joku vain suostuu kuuntelemaan! Vaikka blogi on sisustuspainotteinen, voisin melkein sanoa että tämä on kesäaikaan myös hieman puutarhablogi. Toivottavasti sisustusta hakevat ette pahastu, palaillaan sisälle sitten taas kun ilmat viilenee? :-D 

Ihanan aurinkoista viikonloppua, me täällä ihmetellä kasvun ja kevään ihmettä ja koetetaan pysyä vauhdissa mukana.

Blogijumi, siivouskriisi ja arkiset nurkat

Olen viimeaikoina kriiseillyt mielessäni blogin suhteen. Yli kahdeksan vuoden ajan blogi on ollut iso osa arkeani, ja kameraan on tullut tartuttua lähes päivittäin. En tiedä mikä on olennaisesti muuttunut, mutta nykyään en tunnu ehtivän yhtään mitään. Kun aiemmin kotona pyöri neljä alle kouluikäistä teinien lisäksi, ja oli raksaa toisen perään, ehdin silti myös tehdä käsitöitä ja blogata tiuhaan. Ja nyt ei meinaa ehtiä millään. Vai onko kyse ehtimisestä sittenkään? Oma päätelmäni on, että olen itse muuttunut hitaammaksi. Onko tämä nyt sitä ikääntymistä sitten..?

Yksi iso syy blogin tahdin hidastumiseen on itse asettamani "säännöt". Olen aina pitänyt kiinni siitä, että kuvaan kodista vain niitä siistimpiä kulmia. Kaikilla on kotonaan omat sotkut, miksi niitä haluaisi katsella toisten kuvista, joiden on tarkoitus inspiroida ja antaa ideoita? No, tämä sääntö on selkeä ykkönen siinä, miksei blogiin tule kuvia. Meillä ei kertakaikkiaa ole nykyään juuri koskaan niin siistiä, että paikat läpäisisivät oman blogikelpoisuus-seulani. Blogini on aina painottunut kuviin, joten jos ei ole kuvia, ei tule postauksiakaan. Syy, miksi huusholli ei pysy siistinä on toki selkeä, en ehdi enää siivota aamusta iltaan kuten vielä joskus tein. Tai taas kerran, onko kyse ehtimisestä, vai omasta hidastumisestani? :-D

Tänään kaipasin hetkeksi muuta puuhaa kuin tietokoneella istuminen, ja päätin ottaa kameran käteen siitäkin huolimatta, että lattiat lainehtii spanielin pään kokoisia karvapalloja, ja ennen valkoinen lattia on jotakin harmaan ja ruskean väliltä. Mitään ideoitakaan kuville ei ollut päässä valmiina, joten pistin vain napsien ilman mitään varsinaista punaista lankaa. Tässäkin ylitin siis yhden oman sääntöni, jossa olen halunnut aina kuvissa olevan jonkun "tarinan" tai idean. Sekalaisella siis mennään! Huomasin, että koivuissa on lehdet, ja että muutaman kohdan pystyi kuvaamaan lähes sellaisenaan, siirtelemättä romukasoja pois tieltä. Ehkä tässä sittenkin on vielä toivoa? Vielä kun pääsen yli tunteesta, että ihan jokainen nurkka on jo moneen kertaan kuvattu, voisi kuvitella bloginkin taas virkoavan!

Haluaisin, että postauksissani olisi jotakin uutta tietoa, inspiraatiota, tai muu selkeä syy teille lukijoille palata tänne lukemaan, ja käyttämään pienen hetken arvokasta aikaanne. Voisiko tuo syy olla näinkin arkinen, että mitä kuuluu? Yrittäjän arki kiireineen, ajoittaisine rahahuolineen, sotkuineen ja muine ihan tavallisine asioineen? Se, että en ehdi siivota, vaikka meillä on tulossa kolmetkin eri kuvaukset ihan lähiviikkojen aikana? Toisaalta, ehkä valituksille voisi olla parempi osoite vaikkapa puhelu äidille, ja olisi parempi jättää blogi edelleen enemmän hyvän mielen paikaksi :-)

Näillä kuvilla ylitin siis itseni, ja samalla huomaan että ihmeen vähän sotkut näkyy kuvissa! Esimerkiksi ylläolevassa kuvassa on oikeasti todella paksut pölyt lattialla, niin että pallerot vaan pölisee kun kävelee ohi. Ei ne silti estäneet ottamasta kuvaa, ja näkemästä tilan kauneutta valossa ja kasveissa. Olkoon tämä siis opiksi itselleni ja muillekin: ei kannatakaan pitää katsetta virheissä ja tekemättömissä askareissa, vaan siinä, mikä edelleen on kaunista ja hyvää. Valossa. Alkavassa kesässä. Siinä, että on töitä mitä tehdä.

Mukavaa ja aurinkoista loppuviikkoa kaikille ♥

Kuulumisia pihalta ja pääsiäisenvietosta

Pääsiäinen ja pitkät vapaat tulivat todella mukavaan saumaan, ja sääkin suosii niin ettei ikinä! Arvatenkin päivät on kuluneet pihahommissa :-) Eilen ehdittiin jo avata grillikausi, pestä terassit, siivoilla kukkapenkkejä ja vaikka mitä muutakin. Koira kävi heittämässä kirjaimellisesti talviturkin mereen, ja lapset keräsivät vuoden ensimmäiset valkovuokkokimput. Ihanaa viettää aikaa yhdessä, ja vielä ihanampaa että vapaita on vielä jäljelläkin ♥ Huomiselle ja ylihuomiselle on sovittuna sukulaisvierailuja, joten nämä oman pihan hommat piti tehdä tässä vapaiden alkuun, ja olen kyllä nauttinut pihan rapsuttelusta oikein sydämeni kyllyydestä!

Pihalta löytyy jo ensimmäisiä kukkijoita, ja ei mene varmasti kauaa kun nuo saavat seuraa. Esikot ja scillat ovat ensimmäisiä, ja seuraavana odottelen tulppaaneja ja narsisseja kukkimaan. Kukkivat pensaatkin ovat ensimmäisten kukkijoiden joukossa.

Terassien ja portaiden harmaa sävy on hieman kulunut talven aikana, joten paikkailen niitä uudella öljykerroksella. Pinnasta tulee taas kuin uusi! Pesussa kokeilin uutta isompaa kastelukelaa* joka tuli Fiskarsilta blogin kautta testattavaksi, ja hyvin toimii. Tuossa on parannusta edelliseen se, että kela pyörii napansa ympäri, ja kun letkua pitää vetää eri suuntaan, ei kelaa tarvitse käydä siirtelemässä erikseen. Myös letkun sisäänkelaus on hyvä parannus!

Samassa Fiskarsin lähetyksessä oli myös pari lapiota ja istutuskauhaa*. Varsinkin tämä tukevavartinen istustuskauha on ihana. Siis niin ihana että tekisi mieli vain käyttämisen ilosta istutella kaikenlaista :-D Harmi että piha alkaa olla aika täynnä, eikä uusille istutettaville ole juurikaan tarvetta. Kasvimaalle pääsen kuitenkin vielä laittelemaan kaikenlaista, ja nyt jo hoidinkin maa-artisokan kevätharvennuksen. Kaikki naapurit ja tutut alkavat olla kyllästettyjä artisokilla, eli nyt pitää keksiä äkkiä uusia reseptejä, joihin saan upotettua vielä ämpärillisen maa-artisokkaa :-D

Ihanaa pääsiäistä kaikille!

*Fiskarsin tuotteet saatu lahjana blogin kautta 

Pitkästä aikaa ompelujuttuja; risan tunikan tuunaus hameeksi

Sunnuntaina oli yllättävän tehokas päivä. Liekkö tuo lisääntynyt valo vai mikä, mutta tuntui että päivässä oli enemmän tunteja kuin edellisissä viikoissa yhteensä. Iltasella ehdin vielä siivoilla kevyesti kotia, ja siinä ohessa osui käteen pussi jonne olen kerännyt rikkinäisiä vaatteita vietäväksi tekstiilikeräykseen. Pussissa pilkotti myös tyttären kiva kukkatunika, josta oli koiran pentuaikoina revennyt hiha (tuo aika harvensi koko perheen vaattevarastot aika pieniksi). Tuli mieleeni etten tohtisi heittää noin nättiä kangasta pois, ja arvioinkin että puseron pituus saattaisi riittää vielä tytölle hameeksi. Paita oli joka tapauksessa liian pientä kokoa enää käytettäväksi vaikka hihan olisi saanut korjattuakin, joten ei ollut paljoa menetettävää.

Leikkasin tunikan kainaloiden kohdalta poikki, käänsin reunaan kujan ja sinne kuminauha. Tämä oli taas sitä sorttia inspiraatio, ettei esimerkiksi mittanauhaa tarvittu lainkaan. Kyllähän sen nyt saa silmämääräisesti aika suoraan jne :-D

Hihasta otetuista suikaleista sai samalla kumparilla tehtyä hiuspompuloita, mallia kasaridonitsi. Sitä tietää olevansa vanha, kun muistaa näistä muotiin palaavista jutuista ne edellisetkin kierrokset :-D Minun omassa pellavatukassani on ollut pienenä aika saman näköisiä pompuloita, joita äitini taisi silloin ommella mekkojen kanssa yhteen rimmaamaan. Perinteet kunniaan!

Mukavaa viikon jatkoa, ja ihanaa että on valoa ja lämpöä! Sitä herää itsekin taas jotenkin henkiin talven jälkeen, mistä tämä pieni ompelus on vahva todiste :-)

Mitalikahvit ja palmusunnuntai

Kuten varmaan monessa muussakin kodissa tänään, meillä aloitettiin aikaisin aamulla keskustelu siitä, että "joko nyt voi mennä virpomaan??" Koetin toppuutella, että tuskin kukaan naapureista ilahtuu jos aamu alkaa ovikellolla kukonlaulun aikaan, ja pienimmät lapsoset saivat hieman opetella kärsivällisyyttä :-D Lopulta kun lupa heltisi, oli homma alun arastelusta huolimatta niin kivaa, että oksia käytiin lopulta askartelemassa välillä lisääkin. Pienet virpojat on kyllä jotakin niin suloista ♥

Päiväämme liittyi vahvasti myös jääkiekko, ja yhdet mitalikahvit saatiin juoda jo päivällä ennen naisleijonien illan peliä. Lapsella oli nimittäin kiekkoturnaus joka ajatti perhettä eestaas jäähallille koko päivän. Välillä kannustusjoukoissa oltiin kaikki, ja välillä osa oli kotona virpomassa, äänestämässä ja muissa askareissa. Reippaita lapsia nuo kiekkoilijat, jotka jaksoivat pelata monta peliä päivän aikana. Itsellä olisi varmasti kunto jo loppunut kesken noilla pelimäärillä :-D 

Nyt iltasella jännäillään vielä vaalivalvojaiset ja se naisleijonien finaalipeli, oikein mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Kevät keikkuen tulevi, vai mitenseoli

Käsi ylös kaikki jotka luulivat että nyt se kevät ihan oikeasti tuli? Jep. Joka vuosi sitä on yhtä yllättynyt takatalven koittaessa, kuin aina ennenkin. Näin tulee varmasti olemaan myös tästä eteenpäin :-D Ja toisaalta, tulihan se kevät, ihan varmasti nyt ollaan paljon lähempänä kesää kuin vielä tammikuussa. Ihan noin kalenteristakin katsomallahan sen voi todeta. Kyllä se silti tappiolta tuntuu, kun ikkunan takana onkin aamulla lumi peittänyt tulppaanit ja muut pienet vihreät. 

Keskisuomessa on ilmeisesti tullut paljon enemmänkin lunta, mutta ehkä siellä ei oltu muutenkaan vielä niin pitkällä keväässä? Vai oltiinko? Meillä etelärannikolla kuitenkin jo pensaat pukkaa lehtiä ja maasta nousee uusia alkuja huimaa vauhtia. Lapset on keränneet erilaisia pienoiskukkakimppuja jo useampia, ja pihakin tuli haravoitua. Nyt voi vaan toivoa, ettei pakkaset palelluta kevään silmuja pahasti. Nämä kuvat eivät ole ihan aamulta, ja lumesta osa ehti sulaa jo poiskin. Pakkasta oli aamulla pari astetta, ja lapsille kaivettiin taas paksumpia rukkasia käteen *huokaus*.

Keväästä puheenollen, koskahan uskaltaa kylvää suoraan ulos kylvettäviä siemeniä? Minulla olisi tuolla odottamassa vaikka mitä yrttiä ja kukkaa, jotka on tarkoitus kylvää suoraan maahan keväällä. Luulisi, että parin viikon päästä olisi jo ainakin niin lämmintä. Johan silloin ollaan melkein vapussa (ajatella)!

Pahoittelut, etten nykyään päivitä blogia niin säännöllisesti kuin ennen. Kiitos kuitenkin jokaiselle, joka täällä jaksaa käydä katsomassa kuulumiset! ♥ Välillä ajanpuute vaivaa, välillä aiheet on hukassa, ja nämä muut perinteiset syyt. Onhan tässä yli kahdeksan vuoden blogitaipaleen aikana ehtinyt olla ylä- ja alamäkiä ennenkin. Joskus tuntuu, että kaikki on jo sanottu ja kuvattu, mutta ei sitten kuitenkaan :-D Muutamia kivoja juttuja on tulossa kevään mittaan, ja postaustoiveitakin saa laittaa erittäin mielellään!

Ihanaa viikon jatkoa kaikille!

Pika-arvonta, liput Kevätmessuille

Kaupallinen yhteistyö: Messukeskus

Aurinkoinen tervehdys! Ihailin aamupäivällä ikkunasta avautuvaa maisemaa, ja sitä että lumi alkaa olla jo kokonaan sulanut. Eilen sain jo nurmikon haravoitua, ja onpa ekat leskenlehdet ja perhosetkin jo bongattu. Pakko se on myöntää että talvi on ohi, jeeeee! (takapihalla on vielä lunta, koska se on varjossa koko päivän, mutta en välitä nyt siitä :-D) Huomisesta eteenpäin pääsee fiilistelemään myös kauden uutuuksia messuille, kun Helsingin Messukeskuksessa starttaavat Kevätmessut 2019.

Laitetaan pystyyn pika-arvonta, jossa voit voittaa kaksi lippua messuille. Jätä kommenttia tähän postaukseen, kerro vaikka että kuinka pitkällä kevät on kotiseudullasi? Arvon voittajat vielä tänään keskiviikkona illalla, vastausaikaa on siis tänään 3.4. klo 23 asti. Arvonta on päättynyt! Liput toimitan sähköpostilla, joten jätäthän mukaan sähköpostin josta sinut tavoittaa? Liput messuille tarjoaa Messukeskus.

Nähdään siis messuilla, itse ajattelin mennä sinne jo huomenna heti aamusta, ellei orastava flunssa nyt kaada minua aivan petiin!

Kukkaterapiaa

Viikonlopun olin ensimmäistä kertaa ikinä edustamassa itseäni ja yritystäni messuilla. Osastoni oli todella pieni, ja koska en halunnut nyt ensimmäisellä kerralla laittaa osastoon kovin paljoa rahaa, mentiin teemalla vähemmän on vähemmän :-D Neljään neliöön mahtui juuri nojatuoli, sohvapöytä, ja muutama viherkasvi kotoamme kuten iso lyyraviikuna. Sohvapöydälle hain paikallisesta kukkakaupasta kimpun, ja vasta eilen illalla väsyneenä osastoa purkaessani tajusin, että tosiaan, kimppuhan tulee messujen jälkeen meille kotiin. Minulla ei ole ollut aikoihin tuollaista sidottua kukkakimppua kotona, ja ai hyvänen aika että se on kaunis!

Kimpun värit sovitettiin maljakkoon ja Marimekon tyynyliinaan joka oli minulla osastolla somisteena myös. Maljakko on muuten ostettu joskus aikoja sitten kierrätyskeskuksesta hintaan 50 senttiä, ja se on kyllä tosi nätti! Ilmeisesti ysärijutut tekee siis paluuta, kun ne näyttävät taas oikein tuoreilta :-D

Tälle viikolle ja koko kuukaudelle on tiedossa tosi paljon töitä ja tapahtumia, ja ihan rehellisesti sanottuna olisin kaivannut nyt vapaapäivää. Messuedustaminen oli yllättävän väsyttävää hommaa, mutta niin mukavia kohtaamisia siellä oli että vaiva oli todellakin sen arvoinen. Nyt kotosalla kukkakimppu saa hymyn huulille ja piristymään joka kertan kun kuljen sen ohi, ja jo se auttaa jaksamaan paremmin. Uskomaton voima siis kukilla!

Näiden pastellisten kukkakuvien myötä toivotan teille mukavaa uutta viikkoa!