Parasta just nyt

Joskus itseään joutuu hieman muistuttamaan siitä, että haastavissakin tilanteissa kannattaa etsiä niitä asioita, jotka ovat hyvin. Ja että kiitollisuus on paljon kannattelevampi tunne kuin vaikkapa viha.

Päätin napata Valkoinen Harmaja-blogin Suvin heittämän haasteen, ja listasin asioita jotka on parasta juuri nyt. 

Miehen kauppareissulta tuoma tulppaaninippu koulukirjoja täynnä olevalla keittiön pöydällä. Voin kauneutta kaivatessani siristää silmiä, ja rajata röykkiöt pois, ja keskittyä kukkasiin :-) 

Nautin siitä, että aamut ovat kiireettömämpiä. Meillä varsinkin erityislapsen kanssa aamut ovat olleet aina se hankalin osuus päivästä, ja tämä osa on helpottanut nyt kotiopiskelun myötä paljon.

Uudet alut. Niitä on kaikkialla. 

Hassuttelu. Lapset keksii jatkuvasti ihan hillittömiä juttuja :-D

Puutarhan herääminen. Joka vuosi yhtä sykähdyttävää!

Jaksan nuuhkia jokaisen kukkapenkin läpi päivittäin, ja jokainen uusi kevään merkki on kuin iloinen jälleennäkeminen!

Lasten upea sopeutuminen. En ole kuullut yhtäkään valituksen sanaa, vaikka varmasti ystäviä ja opettajia on jo ikävä.

Yhteistä aikaa on tullut arkeen paljon lisää, vaikka päivisin onkin melko haastavaa saada kotikoulut ja etätyöt yhdistettyä, on yhdessäolo silti ihanaa. 

Eteisen huoneentaulun sanat. Aina yhtä ajankohtaiset.

Osa tämän hetken muutoksista tuntuu möykkynä rinnassa, mutta jossain kaiken jälkeen odottaa taas tavallinen ihana arki. Koetan pitää katseen horisontissa, ehkä sieltä se vastaranta pian pilkottaa?

Valo.

Terassikauden avaus, ensimmäiset pihakahvit. Innostuin eilen laittamaan parvekkeelle taas patjan ja pehmikkeet, ja vein pelargoniankin ulkoilemaan ja totuttelemaan kevääseen. 

Tontti. Unelma uudesta kodista elää yhä. Näen itseni tuonne asumaan, laittelemaan puutarhaa ja nauttimaan väljistä näkymistä. Nuotiopaikalle kallion juureen istumaan kesäisenä iltana. Nauttimaan hiljaisuudesta. Koetamme kerätä rohkeutta jatkaa projektia. Nautimme suuresti joka kerta päästessämme tuonne puuhaamaan raivaustöihin ja edistämään hommia edes hieman ♥

Ihanaa viikonloppua! Muistakaa huomata myös hyvä.

Puun tunnistustehtävä

Koko talven olemme pikkuhiljaa raivanneet uutta tonttiamme. Se oli ostettaessa suurimmalta osaltaan sakeaa rehevää metsää, josta ei nähnyt lainkaan läpi ja mittasuhteita oli vaikea hahmottaa. Vaikka toivomme tietyn metsäisyyden säilyvän, on puita ollut pakko kaataa osasta tonttia aika paljonkin. Osan jätämme kuitenkin luonnontilaan. Olemme edenneet vähitellen, välttääksemme tilannetta että tuli kaadettua liikaa. Koetamme säästää kauniit ja elinvoimaiset puut, jotka ovat sopivassa kohdassa tulevaa pihaa. Samalla on tullut harjoiteltua puiden tunnistamista, joka on yllättävän vaikeaa ilman lehtiä, pelkistä rungoista ja oksien muodosta.

Muutama tammi on tosi kauniita, mutta auttamattomasti väärässä paikassa. Onneksi niitä jää useita jäljellekin. Tulevan talon paikan edustalla on useamman rungon ryhmä erikoisen näköisiä puita, joita emme ole millään saaneet tunnistettua. Olen kysynyt muutamalta metsuriltakin, osaisivatko he kertoa mikä puu on kyseessä, mutta aivan varmaa vastausta ei ole saatu sieltäkään. Tontti on ollut meillä marraskuusta lähtien talven yli, eli missään vaiheessa puissa ei ole ollut lehtiä tunnistamista helpottamassa. Äskettäin tajusin ottaa tuosta mysteeripuusta muutaman oksan kotiin maljakkoon, jotta ne tekisivät lehdet antamaan meille vihjeen :-D

Puiden rungot ovat melko sileät ja vaalean harmaat. Ei kuitenkaan samaan tapaan kuin haavassa, eikä haavalle tyypillisiä kellertäviä laikkujakaan näy pinnassa. Lisäksi puun lehdistö on aika eri muotoinen kuin haavoilla, enemmän leveä kuin pysty.

Nyt, kun ensimmäiset lehdet tänään aukesivat, saivat omat epäilyni vahvistuksen: veikkaan että kyseessä on metsälehmus! Wikipedia sanoo, että nuorten puiden runko on tumma, joten se ei tässä nyt täsmää, mutta muutoin lehti ja silmut näyttävät ihan oikeilta. Luontoportin sivuilla mainitaan, että puun kukista saadaan rauhoittavaa ja tuoksuvaa teetä, ja puu houkuttelee myös hyvin pölyttäjiä joka on hyvä juttu esim omenapuiden kannalta (tosin kukinta heinäkuussa taitaa olla omenapuiden kannalta jo myöhään).

Onko siellä lukijoissa puiden asiantuntijoita, mahtaako veikkaukseni olla oikea? Vai voisiko tämä olla joku muu?

Mukavaa uutta viikkoa!

Odotetut synttärit

Ympärillä maailma velloo, mutta odotettu synttäripäivä koitti sittenkin. Pikkuneiti on laskenut päiviä jo pitkään, että kuinka monta päivää vielä ennenkuin hänellä on syntymäpäivät. Ja nyt! Kahdeksan vee ♥

Tytär alkaa olla jo aikamoinen pikkuneiti, omapäinen, taiteellinen, huumorintajuinen pieni persoona. Antaa hieman perspektiiviä myös siitä, kuinka kauan olen blogia pitänyt, koska tämän samaisen prinsessan syntymästäkin kerroin täällä, silloin kahdeksan vuotta sitten. Aika paljon on elämää mahtunut näihin vuosiin blogissa, ja erityisesti sen ulkopuolella. Alkuvuosien postauksista aika iso osa on laitettu piiloon, mutta omissa muistoissa nekin hetket toki säilyvät :-)

Juhlapäivään kuului pieni herkkuhetki oman perheen kesken. Viikonlopulle oli suunnitelmissa synttärijuhlat, yhdistettyinä molempien maaliskuun lasten yhteisinä juhlina, mutta taitaapa maailman tilanne ja koronavirus nyt vaatia niiden peruuttamista. On tämä aikamoista. Elämän pitää silti jatkua, ja itse olen päättänyt ottaa sen linjan, että en ala panikoimaan, enkä jaa aiheesta mitään facessa tai muutenkaan kanavissani, koska aihetta tulee muutenkin jo joka tuutista. Jääköön aihe siis täällä tähän, ja keskitytään muihin aiheisiin :-)

Tytön paketista löytyi piirustusvälineitä, muutama vaate, pehmeä yksisarvinen ("tää on IIIHana!") ja toivomuslahjana rannekoru joka on myös eläinhahmo. Kaikenlaista pienen tytön mielestä ihanaa siis. Äiti löysi lahjoja hankkiessa myös itselleen söpön kukkaruukun jossa on kasvot. Harvoin hairahdun tälläisiin "trendi-ostoksiin", mutta tämän kohdalla tein poikkeuksen. Kyllähän kukkaruukulle aina käyttöä löytyy, eikä hintakaan ollut paha, 3 euroa (Tigeristä) :-) Minusta nuo naamahahmot näyttävät aivan pariskunnalta, tuo ukkeli minulla olikin jo ennestään, ja nyt sen ei tarvitse enää olla yksin. Rakkautta on selvästi ilmassa ♥ 

Voikaa hyvin, älkääkä olko yksinäisiä tekään, soittakaa vaikka sille vanhalle ystävälle jolle on pitänyt aina soittaa mutta sitten se vaan jotenkin jäi ♥

Ihanaa ja kotoisaa uutta viikkoa!

Uuden talon värimaailmaa

Talofirmojen tarjousten ja niiden yksityiskohtien rinnalla täällä on pohdiskeltu kovasti tulevan kodin sisustusta ja värimaailmaakin. Toiveissa on pehmeyttä, luonnollisuutta, ja ajattomuutta. Varsinkin viimeinen on voimakas teema, en halua valintojen huutavan vuotta 2020 liian lujaa. Kuvassa väripaletti ja materiaaleja, jotka puhuttelevat juuri nyt. Ajattomuuden pyrkimys huomioiden voi olla, että laatta ainakin vielä vaihtuu, tuo on pikkuisen liian muodikas tyyli just nyt :-D Yritämme tehdä ajattomia valintoja nykyisellä tyylillä maustettuna, mutta jotain pieniä viitteitä menneeseen aikaankin saa olla mukana. Takka voisi ehkä olla pönttöuuni, lattioissa lankkulattia tai sen oloinen lehtikuusiparketti jne. Ei alleviivaten, mutta sellaisia asioita, joista pidän myös vanhoissa taloissa. Meillähän oli pitkään uuden rakentamisen rinnalla vaihtoehtona se, että jos löytäisimme vanhan hirsitalon riittävän isolla tontilla ja läheltä kaupunkia niin remppaisimme sen. Tälläistä ei valitettavasti löytynyt, mutta kyllä uuteenkin taloon voi tuoda samanlaista kodikkuutta materiaalivalinoilla, jota usein liitetään vain vanhoihin taloihin.

Sellainen huomio muuten, että itselleen on paljon vaikeampi suunnitella kuin asiakkaille! Jännä juttu, mutta uskon että ajan kanssa valinnat kirkastuvat kyllä. Tämä on varmaankin kaikille sisustussuunnittelijoille ainakin jollain tasolla tuttua :-) Asiakkailta saa usein hyvät lähtötiedot ja toiveet, mutta itselleen on vaikeampi määritellä rajoja. Kun vähän kaikki voisi olla hyviä valintoja :-D Onneksi tässä on aikaa vielä runsaasti muuttaa mieltään moneen kertaan!

Ihanaa uutta viikkoa!