Ryijy

Jo vuosia sitten huomasin omassa toiminnassani kaavan. Kun mieli on sumuinen, alan vaistomaisesti kaivata käsillä tekemistä, jotakin missä näkee konkreettisesti työnsä jäljen. Kun lapset oli pieniä ja kotiäitiys ajoittain tuntui raskaalta, ompelin yöt ja päiväuniajat pieniä vaatteita. Viime kesänä kun olin tosi huolissani kissastamme, tempaisin tänne silloiselle työmaalle kiviportaat päivässä. Toisaalta käsityöt on iso osa minua ilman huoliakin. Pitäisi vaan tajuta tehdä niitä silloinkin kun kaikki on hyvin, noin niinkuin ennalta ehkäisevästi :-D Työt usein estää harrastustoimintaa, ja pikkuhiljaa olen vahingossa lipunut vuosien aikana melko kauas käsitöistä. Ei hyvä. 

Viime vuodet käsityöni on korvattu pitkälti raksaan liittyvillä töillä, olen sentään ollut talomme työmaalla maalari, vesieristäjä, laatoittaja jne. Suuri osa näkyvistä pinnoista on aidosti minun tekemiäni. Tämä on ollut minulle hyväksi vaikka kroppaa kolottaakin. Kun raksa talvella hieman hidastui, pian jo kriiseilin työni sisällöstä, nousevasta painostani, raksan keskeneräisyydestä, koronan tuomasta erakoitumisesta, ja viimeaikoina myös maailmaa järkyttäneestä tilanteesta Ukrainassa. Aika pitkään meni ennenkuin hoksasin että miksi tekee kauheasti mieli ryhtyä käsityöprojektiin. Olen siis ehkä myös vähän hidas :-D

Noniin, tästä luonneanalyysistä suora leikkaus valmiiseen tuotokseen! Olen aina tykännyt opetella uusia tekniikoita, ja viimeisimpänä alkoi kutitella ryijyn teko. Nettisurffailu tarjosi mm. tarvikepaketteja eri kokoisiin ryijyihin sekä ohjattuja ryijykursseja. Koska kaikki pitää tehdä aina ite, halusin suunnitella ryijyn mallinkin itse, jolloin tarvikepaketit ei oikein sopineet kuvioon. Koska ryijyn voi ommella hyvin monenlaiseen pohjaan, päädyin aloittamaa edullisesta versiosta, kun en yhtään vielä tiennyt viekö homma mennessään vai onko se liian työläs/vaikea/jne. Kävin hakemassa edullista pohjaverkkoa Eurokankaasta, ja täysvillaista lankaa sekä pari ryijyneulaa lankakaupasta, ja eikun hommiin. Kuvion suunnitteluun piti tosin käyttää ensin yksi ilta, piirsin erilaisia versioita ja koetin laskea montako tupsua mikäkin osio olisi leveä. Kuviosta tuli aika graafinen ja eri väristen palkkien rytmittämä. Lankojen sävyt on työssä ehkä isoimmassa roolissa.

Koetin valita sävyt sisustuksestamme, ja langoissa on hiekkaa, mustaa, harmaata, tiilenpunaista ja roosaakin. Samoista sävyistä olisi saanut tosi erilaisen työn valitsemalla taustan langaksi vaikkapa roosan! Tämä harjoituskappale on aika pieni, mutta lankaa meni yllättävän paljon. Tein tupsut kolminkertaisella langalla, eli yhdessä tupsussa on kuusi lankaa. Tein tupsut vain joka toiseen riviin pohjaverkosta, ja lopputulos on mielestäni vähän liian harva. Tytär alkoi samaan aikaan tekemään omaa ryijyään, ja hän laittoi tupsut joka riville. Pinnasta tulee siten paljon nätimpi, toki lankaa ja aikaa menee kaksinkertainen määrä. Jos ja kun teen vielä toisenkin version tästä, ajattelin laittaa tupsut joka riville tyttären tapaan, että saan työstä oikein tiiviin eikä noita vaakaraitoja jäisi niin paljon näkyviin. 

Eilen mallailin ryijyä useampaan paikkaan, ja lopulta se sijoitettiin olohuoneeseen ovien väliin. Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa tämä sohvan taakse jossa on vielä iso tyhjä tila, mutta työ oli siihen liian pieni. Sohvan taustalle pitänee laittaa joku isompi taulu (sekin on ollut viime vuonna työn alla mutta on vielä kesken). Tuolta ryijy näkyykin kivasti edestäpäin koko tilaan, sohvan taustalla se olisi ollutkin enemmän sivusta katsottavana, joka ei tuon pohjakankaan kanssa ole ihan paras katselukulma. Verkko näkyy sivusta hieman, varsinkin kun tästä jäi noin harva. Tämä on siis oikein hyvä paikka tälle ryijylle!

Nyt toivotan mukavaa viikonloppua, meille on luvattu aurinkoa ja noin +7 astetta lämpöä, lumet saa siis kyytiä!

Joulukoti ja talvipäivänseisaus

 

Tänään on talvipäivänseisaus ja vuoden lyhyin päivä. Talvinen luonto laittoi silti parastaan, ja aurinko paistoi todella kauniisti. Tällä hetkellä tuntuu todella hyvältä ajatus siitä, että huomisesta eteenpäin jokainen päivä on taas hieman pidempi. Odotan myös innolla torstaille luvattua lumisadetta, ihan täydellinen ajoitus saada vielä ennen joulua valkea maa!

Kotimme ja sen sisustus ei ole moneltakaan osalta vielä valmis, mutta olohuone tuntuu nyt siltä että se on valmis jouluun.  Monet teistä tietääkin, että yritämme saada myös saunaa valmiiksi jouluksi, ja vaikka se ei tule olemaan täysin valmis, uskon että pääsemme ottamaan ensimmäiset testilöylyt silti jouluna! Ai että sitä on odotettukin. Yli neljän kuukauden tauko saunomisesta on tuntunut tosi pitkältä :-D

Käänsimme ruokapöydän joulua varten toisin päin, ja muutos toikin valtavasti tilan tuntua lisää tupaan! Uskon että jätämme pöydän näin päin vähän pidemmäksikin aikaa, vaikka alunperin tämän piti olla vain hetkellinen ratkaisu. Kattovalojen paikat on laitettu riviin oletuksella, että pöytä pidetään aina poikittain, ja nyt valaisin jää vähän hassusti toiseen päähän pöytää. Mikäli pöytää pidetään näin päin, pitänee hankkia pitkän mallinen valaisin joka kytketään tuolta toisesta päädystä. Tähän on varmasti paljonkin vaihtoehtoja!

Sohvan ylle pitäisi laittaa seinälle jotakin, mutta en ole halunnut kiirehtiä koska en ole aivan varma että mitä siihen haluan. Vastapäisellä seinällä on jo tauluja, joten pohdin että tällä puolella voisi olla jotain muutakin? Toisaalta tauluja ja kehystettyjä printtejä meillä on aika paljon valmiina, niistäkin saisi varmasti kivoja ripustuksia aikaan. Kävin myös aikanaan akryylimaalauskurssilla ja asetin tavoitteekseni maalata siellä isokokoisen taulun tämän silloin vasta rakenteilla olevan kodin seinälle. Taulu jäi valitettavasti vähän kesken, mutta voisin vielä palatan sen pariin ja tehdä sen valmiiksi. Sillekin tuo sohvan päällinen sopisi hyvin.

Toivotan teille kaikille rauhaisaa joulun aikaa ♥

Kodikas kirjahylly

 

Omissa kodeissani olen muuttanut jo ties kuinka monta kertaa. Heti muuton jälkeen koti on aina paljas, ja kodikkuuden sekä sisustuksen muodostuminen vie aikaa. Olen oppinut huomaamaan kolme tärkeää seikkaa jotka minulla tekevät kodista kodikkaan ja jotka tekee mieli laittaa pian paikoillen. Näitä ovat viherkasvit, taulut seinillä, sekä kirjahylly. 

Tähän kotiin suunnittelin kalusteiden sijoittelun melko pitkälti valmiiksi jo taloa piirtäessä, jotta saatiin mitoitukset sopiviksi. Yksi suunnittelussa hyvin alkuvaiheesta asti mukana ollut toive oli kirjahylly ruokailutilaan. Näin jossain sisustuslehdessä kuvan kodista, jossa oli ruokapöydän takana leveä kirjahylly täynnä kirjoja ja lautapelejä ym. Näytin kuvan miehellenikin, että katso, tämmöstä fiilistä haetaan! Ruokapöydän pitkälle sivulle ei tässä pohjakuvassa hyllyä saatu, mutta sen päätyyn kuitenkin. Meillä ruokailu sijoittuu ison tuvan keskelle, toisessa päädyssä on avokeittiö ja toisessa olohuone. Takka on hieman jakamassa tilaa, samoin ruokapöydän viereen on tulossa kevyt rimaseinä tai sen tapainen rakennelma (ihan rimaseinät alkaa olla jo mun makuun liikaa muodissa, mutta joku samalla ajatuksella toimiva kevyt ratkaisu kuitenkin). 

Hyllyn korkea osa meillä oli valmiina vanhan kodin peruina, mutta tänne hankittiin tuo matala päätytikas lisäksi. Näin hylly leveni sopivasti, ja jätin yläpuolelle tilan taululle. Mikä taulu tuohon päätyy, on vielä päättämättä. Tämä String system on minusta ihanan kevyt ja toimii tosi monenlaisissa ympäristöissä. Siinä on myös just sopiva määrä retroa tänne kevytmummolaan :-D 

Selkäni takana on keittiö, ja kuvan vasemmalle puolelle jää ruokapöytä. Sinne jää myös iso kasa pahvilaatikoita ja kuvaa varten sivuun siirtämäni jättimäinen printteri. Nautin kuitenkin siitä, että saan jonkun kohdan kodista nätiksi, ja kyllä nuo laatikkokasatkin pikkuhiljaa koko ajan pienenee. 

Vaikka aika monet hyllyn kirjoista on sellaisia, joita selaan vain hyvin satunnaisesti, tuovat kirjat mielestäni tosi paljon kodikkuutta. Taitaa olla niin, että nykyisissä sisustuksissa kirjahyllyt on kadonneet lähes kokonaan, mutta itse en suostu näistä luopumaan. Toki tämä on hyvin kevyt versio siitä mitä jossain kodessani on ollut, kun olohuonetta on hallinnut iso puuhylly kirjoineen. Kirjoja on edelleen paljon, mutta niiden säilytystä on pakko vähän miettiä taas uudelleen. Osan olen valmis laittamaan kiertoon, ja aulaan harkitsen isompaa kirjahyllyä lopuille. Onneksi on aikaa, kirjat pysyvät siihen asti kiltisti laatikoissaan. 

Tykkäättekö te pitää kirjoja esillä? Entä kirjahylly, kaunis ja kodikas vai turha pölynkerääjä? 

Muuton jälkeen

Uudessa kodissa asumista on harjoiteltu nyt jo kolmen viikon ajan. Jos tulisit nyt meillä käymään, luulisit että muuttoauto ajoi pihaan eilen. Eteinen on edelleen täynnä laatikoita, samoin aika moni muukin kolkka talosta. En tiedä onko säilytystilat mitoitettu väärin mutta kovin hitaasti tavarat löytää paikkojaan... Iso osa ongelmaa on kyllä sekin, että tälläkään kertaa meillä ei ole varastorakennus valmis muuton yhteydessä. Olen jo kahdella edellisellä kerralla talojen kanssa todennut, että tälläistä tilannetta ei enää ikinä, ja niin siinä taaskin kävi. Kun aika oli ja on kertakaikkiaan rajallista, oli pakko priorisoida talon sisäpuolen teko että saatiin tämä edes jotekuten muuttokuntoon ajoissa. Ulkorakennus on vielä niin kesken, että kiire tulee kun aiottiin saada se ennen talvea lämmitettävään kuntoon. Runko on pystyssä, mutta eristeet ym puuttuu sisäpuolelta, ja ulkopuolelta verhous, kattopellit jne. Kattopellit on onneksi näillä näkymin tulossa vielä tämän kuun aikana, jes!

Kodissa on ihan pieniä nurkkia jo vähän viihtyisämpinä, ja yritin ottaa teillekin pari kuvaa. Kuvat vaativat rankkaa rajaamista, kun vieressä on iso pino listoja lattialla, pahvilaatikkopino, keittiön lattialla sokkelilevyt kasassa jne. Mutta siristämällä silmiä ja rajaamalla kuvia voi ehkä saada jo hieman kiinni tunnelmasta, johon koti joskus vielä saadaan? En jätä kuvaamatta teille sotkuja siksi, että kuvien pitäisi olla ns. "täydellisiä" vaan siksi, etten itsekään haluaisi niitä katsella. Olkoot kuvat pieni pakomatka todellisuudesta siis minullekin! :-D

Makuuhuoneemme on yksi lempipaikoistani. Samoin puolisoni on nimennyt sen talon mukavimmaksi huoneeksi. Tummat seinät tuovat tunnelmaa, ja ikkunoiden takana näkyvää kalliota on ihana tuijotella eri valoissa. Olen nukkunut täällä ekasta yöstä asti todella hyvin, vaikka yleensä uusissa paikoissa nukkuu hieman koiranunta (joka on meidän koiramme tapauksessa kyllä hyvin syvää unta sekin). Ehkä paikka oli kuitenkin jo niin tuttu kun täällä ollaan vietetty kaikki vapaa-aika pitkään, että nukkumisessa tämä laskettiinkin tutuksi paikaksi? Hyvä niin! 

Kirjahyllyssä on aikalailla samoja asioita kuin ennenkin. Olen siirtänyt edellisen talon sisustuksen tänne melkein sellaisenaan, vain seinät ympärillä ovat vaihtuneet. Ehkä vähän tylsää jonkun mielestä, mutta itse en kuulu ollenkaan siihen joukkoon joka pistää uuteen taloon aina kaiken sisustuksestakin uusiksi. En haluaisi pyyhkäistä kerroksellisuutta ja kodin historiaa noin vain pois. Toki jotakin hankintoja on pitänyt tehdä, ja esimerkiksi valaisimia ja mattoja on tarpeen vielä hieman uusia. Olen luvannut itselleni ison villamaton palkinnoksi raatamisesta, ja nyt poden ihanaa mattokuumetta. Saapa nähdä mihin vaihtoehtoon päädyn.

Keittiöstä olisi ihana ottaa laajemminkin kuvia, mutta niemekkeen pöydälle on juurtunut sekalainen työkalu- ja ruuvivalikoima joiden on ilmeisesti oltava koko ajan esillä, jos mielii edes joskus saada asioita ruuvatuksi paikoilleen. Kun sopiva (lyhyt) hetki tulee, on välineiden oltava lähellä tai inspis ehtii mennä ohi :-D Keittiömme jatkuu myös eteisen suuntaan kiinteillä penkeillä, mutta niistä on asentamatta vielä iso osa, joten tuo nurkka ei tule kuvissa näkymään vielä hetkeen. En tajua millä ajalla me kaikki loput työt täällä tehdään, kun yhden oven kahvan asennus tuntuu vievän koko illan! Ehkä tämä raksakoomakin joskus hellittää, ja meistä kuorioituu taas normaaleja aikaansaavia ihmisiä? :-D 

Tauluja olisi ihana saada jo seinälle, ne on minulle aina tärkeä kodikkuuden tuoja. Nyt muuttolaatikoita purkaessa olen huomannut että meillä on todella paljon kehyksiä ja tauluja! Ehkä vähän vähempikin riittäisi, mutta ilmeisesti olen tosiaan hakannut edellisessäkin talossa seinät täyteen tauluja, valokuvia ja lasten taidetta. Ainoa "taulu" on toistaiseksi olohuoneessa tv, ja senkin kanssa on ollut melkoista säätöä. Meillä on tv, josta ei voi katsoa tv:tä kuin osasta kanavia. En tajua mikä siinä mättää, ollaan haettu kanavia, buutattu nettipääte, palautettu tehdasasetukset telkkarista ja vaikka mitä mutta kanavia ei vaan löydy. Ne näkyi jo aiemmin, mutta kun johdot piti olla hetken irti tv-tason asennuksen aikana, ei kanavat enää olleetkaan tallessa. Tästä jo Instagramissa avauduinkin, enkä ainakaan toistaiseksi ole keksinyt ongelmaan ratkaisua. Kanavat saatiin näkyviin Elisan boksin kautta, mutta tavoite olisi päästä vain yhden kaukosäätimen tilaan.

Uusi koti tuntuu kodilta, kaikkine sotkuineen ja repsotuksineen. Sehän on tärkeintä! Kävin eilen asiakkaalla joka oli rakentanut talonsa itse 30 vuotta sitten, ja suunnitteli nyt remonttia. Sanoin heillekin, että toiveenani on päästä tuohon, kasvattaa juuret ja asua jossakin paikassa pidempään. Täällä siihen on kaikki edellytykset olemassa ♥

Ruska sisustuksessa

Kotimme sisustus alkaa pikkuhiljaa muuttua niukemmaksi. Pari isoa muuttokuormaa on viety jo uuteen kotiin, pääasiassa vielä varaston sisältöä mutta myös harvemmin tarvittavia tarvittavia tavaroita ja muutama pienempi huonekalukin. Ritiläpenkki lähti olohuoneen ikkunan edestä, ja se innosti ottamaan kuvia olohuoneesta ruska-asussaan. Tämä talon takapäädyn näkymä jaksaa edelleen sykähdyttää kaikkina vuodenaikoina! Jos jotain olisin mielelläni ottanut täältä talosta mukaan, niin se olisi ollut tämä näkymä ♥

Keittiöstä ja olohuoneesta on kadoneet String-hyllyt ja taulut, ja seinät tuntuvat todella paljailta. Tätä hidasta muuttoa voisikin kutsua "käänteiseksi sisustukseksi", eli samalla tavalla kun aikoinaan pikkuhiljaa sisustimme taloa ja toimme sinne erilaisia huonekaluja ja sisustuselementtejä, niin nyt niitä karsitaan hiljalleen pois. Alku ja loppu ovat aika samanlaiset, tyhjä talo. Pois lähtiessä muuttokuorman mukana kulkevat kuitenkin muistot, ne kaikki eletyt hetket joista ei sisäänmuuttaessa vielä ollut tietoakaan. 

Toivotan kaikille ihanan raikkaita syyspäiviä! Itselleni lokakuu on kautta aikojen ollut uudistumisen, uusien alkujen aikaa. Vasta äskettäin hoksasin että tämäkin iso muutos osuu lokakuulle! Koska syksyn myötä usein kaipaa pientä uudistumista, käytän tänä vuonna sen energian tähän muuttoon. Vuokrakoti on aika ahdas ja osittain epäkäytännöllinenkin, mutta koska tulemme asumaan siellä todella lyhyen ajan, en anna sen häiritä. Ja onhan uuden kodin laittaminen ihan hauskaakin! Voi olla että blogin puolella tulee pientä taukoa tässä, kun vanha koti tyhjenee ja uusi on täynnä laatikoita. En ota tästäkään nyt paineita, sillä en ole pitänyt oikeastaan yhtään pidempää taukoa koko blogin kymmen vuoden historian aikana. Ehkä pieni blogiloma on siis ansaittukin? :-D Tai sitten innostun uudesta kodista niin paljon että postauksia alkaa syntyä kuin itsestään? Aika näyttäköön. Nyt kuitenkin lähden viettämään lauantai-iltaa, mitenkäs muuten kuin pakkaamalla tavaroita autoon :-D

Pari sanasta talon myynnistä ja uuden suunnittelusta

Aurinko tuntuu näyttäytyessään jo kumman lämpimältä. Kun sade lakkasi, tuli käytyä myös pihalla pitkästä aikaa katselemassa kevään merkkejä. Tulppaaneissa on jo 10cm pitkät varret! Aikamoista, helmikuussa jo. Vaan onhan tämä ollut tosi poikkeuksellinen talvi kokonaisuudessaankin. Nähdessäni tulppaanit, kävi myös mielessä ja mahassa pieni muljahdus. Olimme puhuneet jo aikaa sitten, että laitamme talomme myyntiin "sitten keväällä" kun kukkapenkeistä alkaa nousta jo jotakin. Ja siis se olisi nyt jo! Ehkä pakko pikkuisen pakittaa, ihan myyntikunnossa täällä ei vielä paikat ole. Varaston raivaus on sentään jo aloitettu, olen lahjoittanut tavaraa kirppareille, myynyt jotain isompia juttuja, ja ylipäätään koettanut siivota sitä. Täällä sisällä ei ole niinkään muuta, kuin toki perusteellisempi siivous ja lasten huoneiden isompi järkkääminen, eli suurin este myynnille on vielä tuo varasto. 

Meillä oli myös ajatus, että laitamme talon sitten vasta myyntiin, kun olemme saaneet uudesta talosta tarjoukset, ja on selvillä onnistuuko uusi talo ylipäätään edes budjetin kannalta ja muutenkin. Tuo vaihe on vienyt paljon enemmän aikaa kuin arvasinkaan. Ihan kaikkia tarjouksia emme ole vielä edes saaneet, osa talofirmoista ei vastannut ollenkaan, ja muutaman kanssa tuli tapaamisissa selväksi, ettei tarjouskierrosta kannata jatkaa enää heidän kanssaan. Käteen jäi hirveästi käytettyä aikaa, mutta kovin vähän järkeviä tarjouksia ainakaan tähän mennessä. Toivon kovasti, että löytyisi talofirma jonka kanssa saisimme toimitussisällön sovittua joustavasti sopivaksi, ja että hinta sekä palvelukin vielä kohtaisivat omat toiveemme. Huh, onhan siinä toki vaatimuksia kerrakseen :-D

Vilautanpa teillekin muuten äsken piirtämääni 3d-luonnosta uudesta talosta. Tämän näköistä siis haetaan, talossa on vähän samaa henkeä kuin tässä nykyisessäkin, mutta kuitenkin ihan omanlaisensa. Uusi koti tulee näillänäkymin yhteen tasoon, ja se onkin suurin muutos nykyiseen verrattuna. Ja toki se iso piha on uutta myös :-)  Mitäs tykkäätte? Itse olen ihan tyytyväinen, ehkä tuon suunnitteluun tosiaan kannatti käyttää ne lukemattomat illat ja puoliksi valvotut yöt :-D Varmasti jotain muutoksia  ja tarkennuksia malliin vielä tulee, mutta yleisilme on toivottavasti tuon henkinen.

Mukavaa viikon jatkoa!

Kolmas adventti ja retrokuusi 2019

Kolmannen adventin kunniaksi toimme joulukuusen olohuoneeseen. Nimesin kuusen retrokuuseksi, koska se on omassa risuisessa ulkomuodossaan melkoinen aikamatka menneeseen. Kuten Instagramin storyissä kerroinkin, tälläisiä joulukuuset olivat lapsuudessani. Aika nopeasti nykyisten viljeltyjen ja muotoon leikattujen kuusien, puhumattakaan tekokuusien ulkomuoto on muuttunut oletukseksi. En muista äkkiseltään nähneeni yhdessäkään somekuvassa vuosikausiin tälläistä aitoa metsäkuusta. Tehdäänpä siis tässä nyt poikkeus!

Tämän vuoden teemana meillä on nämä raivauksen sivutuotteena syntyneet joulukuuset, joita toimme aiemmin jo lastenhuoneisiin. Niistä lisää tässä postauksessa (kliks).

Miksipä siis ostaa kalliilla viljetyä kuusta, kun saamme näitä sieltä uudelta tontiltamme niin paljon kuin jaksamme mukana raahata? Minusta on ihan suloinen ajatus, että meillä on pala uutta tulevaa kotia ja pihaa täällä olohuoneessamme joulun vietossa mukana ♥

Kuusi on edellisten vuosien joulukuusiimme verrattuna todella pieni, ja vaikka se on nostettu pienen pöydän päälle, on se siltikin aika hupaisa näky isojen ikkunoiden äärellä. Eipä tuo nyt niin haittaa, nimittäin jouluisen tunnelman kuusi tuoksullaan toi välittömästi mukanaan! Viime vuoden kuusesta löytyy juttua ja kuvia tästä postauksesta: https://talostakoti.blogspot.com/2018/12/joulukuusi-2018.html

Myös koristeiden puolesta kuusi on tälläkertaa melkoisen retro. Iso osa koristeista on peräisin omasta lapsuudestani, vanhempien ja isovanhempien peruja. Punaiset omenat on olleet varmaan omien vanhempieni ensimmäisiä kuusenkoristeita 70-luvulla. Kultanauhaa tuli laatikollinen meille, kun isoäitini muutti pienempään asuntoon. Ne oli vielä alkuperäisissä pakkauksissaan, joista pystyi päättelemään että aika vanhoja ovat :-D Viime vuosina käyttämämme koristeet oli kaikki liian raskaita tämän hennon metsäkuusen oksille, joten tälläisellä kullan kimalluksella mentiin tänä vuonna. Lapset oli toki innoissaan, mitä enemmän kimallusta, sen ihanampi kuusi, ainakin jos heiltä kysytään!

Oikein rauhallista kolmatta adventtia, ja lähestyvän joulun odotusta ♥

Kaksi viikkoa jouluun, vieläkö ehtii mukaan?

Joulukuun kymmenes päivä. Aamulla oli taas pieni valkoinen kerros lunta maassa, ja tuntuu kuin joku kääntäisi katkaisijasta virrat päälle minun "joulumoodiini". Eikai se saisi lumesta olla kiinni, mutta kovasti se ainakin vaikuttaa! Samalla kun herään horteestani tajuan, että en tosiaan ole tehnyt joulun eteen juurikaan mitään. Vesisateessa on unohtunut joulukorttien tilaaminen, lahjahommat, ja kaikki muukin. En aio ottaa asiasta stressiä, mutta ihan itselleni totesin asian :-D Huomenna 11.12. on muuten viimeinen päivä, jolloin joulukortteja voi lähettää edullisemmilla joulumerkeillä, siinä punaisessa kuoressa. Siihen ei taida ihan ehtiä, minulla oli tarkoitus tänäkin vuonna tilata kortit omalla kuvalla. Jospa sitten laittelen tavallisilla merkeillä, viime tipassa :-D

Vaikka rakastan joulua, olen huomannut miettiväni sellaistakin, että miten vähällä laittelulla joulun saa aikaan ilman että tunnelma kärsii? Missä menee riman alituksen raja? Jos ei ole aikaa eikä rahaa panostaa, niin voiko jättää vain välistä? No ei ihan kokonaan voi, sehän se onkin. Lapset ovat joulunsa ansainneet, ja tiedän itsekin siitä nauttivani sitten kun aika on. Vastustan mielessäni ylisuorittamista jouluun liittyen, mutta toisaalta ehkä pieni pakko on kuitenkin hyvästä, ja pistää liikkeelle. Ehkä joulumieli löytyykin tekemisen kautta? Itselleni ainakin ne tietyt puuhat ja valmistelut on tärkeitä jouluntuojia, ja nyt kun ne on jääneet tekemättä, on siksi joulumielikin ehkä hieman kadoksissa. Nyt siis päätän vain ryhdistäytyä, ja teen jotakin jouluista! Jos ei muuta, niin vaikka siivoan :-D Himmeleitä en enää ala askartelemaan, mutta jotain pientä kranssia ehkä vielä. Tai jospa glögi auttaisi? Lumi auttaa selvästi ainakin, toivottavasti se nyt jo pysyisi maassa.

Onko teillä jo homma hanskassa ja jouluvalmistelut tehtynä? Vai saanko kenties olla ihan itsekseni viimeisten päivien jouluostoksilla, kun muut jo keittelee puuroa kotonaan? Onhan tässä tosiaan vielä se kaksi viikkoa aikaa :-D

Pieni pala metsää kranssina sisään

Eilen hoksasin että kun maa on taas sula, kannattaa hakea varpuja ja muita aineksia mikäli mielii askarrella jälleen joulun ajaksi kranssin. Kun ainekset oli kasassa, pyöräytin ensimmäisen kranssin saman tien lämmittelyksi. Nämä on tosi nopeita tehdä, isoin aika menee välineiden esille ottamiseen, sekä ainesten hakemiseen pihalta. Pohjaksi käy vaikka pitkä risu pyöräytettynä kiepille, tai valmis rengas. Oma renkaani on joskus aikoinaan Parolan rottingilta ostettu.

Kranssi oli ensin esillä pihalla etuovella, mutta yöllä oli tosi kova tuuli ja kranssikin oli saanut kyytiä pitkin pihaa (säilyi ehjänä kuitenkin!). Siirsin sen sisään, ja sommittelin muutamaankin eri paikkaan ennenkuin hoksasin tuon takan edustan. Siinä se näkyy kivasti olohuoneeseen ja oikeastaan koko avaraan alakertaamme.

Kranssissa on puolukan ja mustikan varpuja, pari tupsua mäntyä, lepän käpyjä sekä yksi isompi männyn käpy. Taisi sinne yksi muukin risu lehtineen eksyä joukkoon, mutta annoin olla kun teema oli juurikin se metsä risuineen :-D

Tänään on ollut melkoisen raukea tunnelma, itsekin nukuin aika pitkään aamulla, ja pitkin päivää ollaankin köllötelty sisällä kun kehno sää ei oikein houkutellut ulkoilemaan. Putsailtiin ja kuvattiin yhdet vanhat sisarusrattaat josko ne saisi laitettua kiertoon, jostakin on tuo varaston siivous nyt aloitettava! :-D Iltasella syödään vähän karjalanpaistia ja katsellaan linnanjuhlia, rauhallinen itsenäisyyspäivän iltakin siis tiedossa.

Mukavaa itsenäisyyspäivää!

aurinkoiset päivät

Aurinkoiset pari päivää ovat tuntuneet siltä, kuin olisi syönyt purkillisen vitamiineja kerralla. Tai nukkunut viikon täydellisen pitkiä yöunia. Pöly ja kaikki klähmä näkyy valossa paremmin kuin ikinä, ja hetkittäin sitä ihmettelee eikö kodissa ole todella siivottu ikuisuuteen. Silti mieli on virkeä, eikä pölytkään niin haittaa kun voi nauttia valosta ♥ (paitsi että tuon lyyraviikunan lehdet kyllä pyyhin pölystä ihan heti huomenna!)

Ylläolevan kuvan nappasin eilen siten, että olin jo takki päällä eteisessä lähdössä viemään koiraa ulos. Valo oli niin nätti, etten malttanut olla ottamatta kuvaa. Mitäpä siitä että sohva on lintassa ja lattiat roskia täynnä, valoisa tunnelma silti välittynee? Lisäksi valokuvissa sotkut ei onneksi näy läheskään niin hyvin kuin oikeasti! :-D 

Toivotan teille aurinkoa myös, mukavaa viikon jatkoa!

Ensilumi ♥

Ensilumi on aina yhtä sykähdyttävä näky. Niin myös tänä vuonna. Pari kertaa maa on ollut jo hieman huurteinen, mutta tänään leijaili kunnon lumihiutaleita. Ihana valo, mukava ulkoilusää, ja kaikki tämä kauneus. Ah!

Raikasta loppuviikkoa kaikille, nyt onkin jo torstai!

lokakuu ja alkava ruska ikkunan takana

Kotimme seinistä aika iso osa on ikkunaa. Vuodenajat näkyvät siis voimakkaasti myös sisustuksessa, koska seinät ikäänkuin vaihtavat väriä ja tunnelmaa sään ja vuoden kierron mukaan. Tämä on asia, jota rakastan eniten talossamme ♥

Lokakuun ensimmäinen päivä valkeni jo melko värikkäänä. Keittiön takana oleva pikkuinen metsikkö muuttuu vielä täysin keltaiseksi lehdiltään syksyn edetessä, mutta pidän myös tästä välivaiheestakin kovasti. 

Ruska-aika on minulle ollut aina läheinen ja rakas. Lapsistamme peräti kolme on syntyneet lokakuussa kauneimman ruskan aikana. Tänäänkin on itseasiassa yhden pojan syntymäpäivä, täysi kymmenen vuotta tulee hänellä täyteen :-) Syksy on ollut siis uusia alkuja, aivan kirjaimellisesti näiden lasten myötä, mutta myös muilla elämän osa-alueilla. Huomaan usein syksyisin kaipaavani uutta, vaikka aina ei ole helppoa edes nimetä mitä se sitten olisi. Nytkin olen katsellut netista tontteja, taloja, autoja, pohtinut hiustyylin muutosta ja vaikka mitä muutakin :-D Lopputulos voi olla kuitenkin se, että mikään ei muuttunutkaan ja se on oikein hyvä. Silti tämä syksyinen uudistushalu on mukavan inspiroivaa aikaa, ja koetan muuttaa sen voimavaraksi. 

Ihanaa ja inspiroivaa lokakuuta kaikille!

Pikajoulun jälkeen läikehtii lattialla taas syysaurinko

Meillä on aika intensiivinen viikko takana. Pari edellistä päivää kotimme oli jälleen kuvauspaikkana mainoskuvauksille, ja sitä edelsi hurja siivousurakka. Vaikka sitä kuinka koettaa pitää edes jonkulaisen perussiisteyden kodissa, aiheuttaa kuvauksiin siivoaminen pieniä epätoivon hetkiä. Miten täällä onkin taas näin sotkuista? Miksei muka saa pidettyä siistinä koko ajan? Kuka täällä oikein tätä sontaa levittelee..?! No, hyvänä puolena toki se, että tulee tehtyä suursiivouksia edes silloin tällöin :-D

Tänä aamuna nousin kuitenkin tyytyväisenä siitä, että vastassa oli siisti koti, ja eilisten sateiden sijaan aurinko leikki valopilkkuina lattialla. Tunnelma oli muutenkin kuin jouluna, kovan urakan jälkeen saa hetken vain henkäistä ja nauttia. Joulun tunnelmat syntyvät myös varmasti siitä, että kuvausten vuoksi meillä tosiaan oli joulu pari päivää, joulukuusineen päivineen! :-D Pikajoulu loppui eilen illalla, ja aamulla siitä muistutti enää vain kellon päiväys, ja pieni sypressi pöydällä ♥

Kuvaukset olivat suurimmat mitä meillä on pidetty, väkeä ja tavaraa oli niin paljon ettei sekaan meinannut mahtua. Ihan tarkkaa lukua en edes tiedä, mutta ihmisiä oli parhaimmillaan paikalla ainakin parikymmentä. Kuvattavaa tavaraakin oli ihan jokainen nurkka täynnä. Uskomaton määrä työtä ja eri alojen ammattilaisia tarvitaan upeiden kuvien luomiseen, ja en voi kuin ihailla tiimien saumatonta yhteistyötä ja aikataulutusta! On meikkaaja, kampaaja, puvustus, stailaus, avustajat, tuottaja, AD, valokuvaaja ja tietysti mallit ja lapsimallien vanhemmat. Kuvauksen tilaavan asiakkaan edustajat.  Ja vielä paljon muutakin väkeä. Itsekin sain toimia stailaustiimissä avustajana, ja kieltämättä puuha on todella mielenkiintoista :-)

Lastenhuoneetkin oli kerrankin siisteinä, mutta niiden kuvaamisen suhteen myöhästyin taas. Eilisen illan ja aamun aikana niihin on rakennettu jo pari majaa, ja räjäytetty muutenkin paikat ennalleen. Jos siis ihmettelette miksei esim blogissa näy juuri koskaan kuvia lastenhuoneista vaikka meillä on niitä on monta, on syy hyvin selkeä. Lapsillamme on ilmeisesti pakottava tarve täyttää pienikin siisti tila heti "jollain", ja itse olen tuon taistelun suhteen jo luovuttanut. Siivoan huoneet siis vain juuri ennen kuvauksia tai juhlia tms, ja muun ajan olkoon luonnontilassaan.

Tarkoitukseni oli tuoda leppoisan lauantai-aamun tunnelma teillekin kuvina, mutta tahattomasti tämä meni myös vähän siivousmarmatukseksi. Pahoittelut siitä :-D Toisaalta siivoamiseen käytettävissä olevan ajan määrä on ihan suorassa suhteessa siihen, saanko kuvattua kuvia tänne blogiin. Nykyään siistit hetket tuntuu olevan aika harvassa... Töiden kanssa on ajoittain enemmän kiirettä ja välillä väljempää, joten sen mukaan eläköön blogikin, siivouksineen tai ilman. Jälleen kerran todettakoon, että elämä on ensin, ja blogi vasta hyvänä kakkosena :-D Kiitos kuitenkin teille kaikille, jotka jaksatte täällä käydä vuodesta toiseen lukemassa ja kommentoimassa, teidän ansiostanne tätä kivaa harrastusta on tullut jatkettua näinkin kauan! 

Toivotan teille muillekin rentouttavaa lauantaita, ja auringonläikkiä lattioillenne ♥