Helpotusta arkiseen pulmaan nimeltä märät lapaset

Kaupallinen yhteistyö: REJ Design

rej design, rättipatteri, kuivain

Ollaan taas siinä vaiheessa vuotta, kun märkiä lapasia ja kastuneita kenkiä riittää joka päivälle. Kuopustamme siteeraten: kura on mun lempparia! Lapsiperheen arjessa monikin päivän käänne kiteytyy välinehuoltoon ja sen toimivuuteen. On kiireisiä lähtöjä päiväkotiin ja kouluun, ulkoilun jälkeisiä hiekkaisia haalarikasoja eteisen lattialla ja hikisiä harrastusvälineitä. Jo aiemmassa Arkiaamujen pelastajat-postauksessani kerroin, kuinka aamustartit nopeutuivat muutamalla ratkaisevalla minuutilla, kun laitoimme pipoille ja hanskoille omat pikkukaapit arkieteiseen eikä niitä enää tarvinut etsiskellä ympäriinsä. Tuolloin jäi kuitenkin ratkaisematta se, minne ne samat hanskat laitetaan silloin kun tullaan ulkoa märillä kamppeilla sisään? Nyt on tuokin pulma saatu ratkaistua!

rej design, rättipatteri, arkieteinen


Kaappi vaihtui kuivaimeen


Alunperin kodinhoitohuoneeseemme piti tulla kurapisteen viereen kuivauskaappi hieman päiväkotien eteisten tyyliin. Asuttuamme talossa jo lähemmäs kaksi vuotta, olemme kuitenkin huomanneet että paikka oven vieressä johon kaappia olimme kaavailleet, onkin sille aivan liian ahdas. Kulkeminen kodinhoitohuone/arkieteisen ja muiden kodin tilojen välillä olisi muuttunut hankalammaksi. Paremman ratkaisun puuttuessa märkiä haalareita ja hanskoja on kuivatettu tähän asti kylpyhuoneen lattialle levitettynä lattialämmön päällä. Tässä ratkaisussa kylpyhuoneen lattialle päätyi myös aika paljon vaatteista karisevaa hiekkaa, ja pikkuhiljaa alkoi epäilyttämään mikrosementin kesto, ja että naarmuuntuuko sen lakkapinta pidemmän päälle pilalle. Jotain piti siis keksiä! Ja kas, maailmankaikkeuden postimyynti kuuli tilaukseni, ja johdatti minut mutkan kautta tutustumaan kotimaiseen pyyhekuivaimia valmistavaan yritykseen nimeltä REJ Design.

rättipatteri, rej design

Olin toki kuullut pyyhekuivaimista eli niinsanotuista rättipattereista ennenkin, mutta kaiken rakentamiseen liittyvän kohkaamisen keskellä ei mieleeni ollut tullut tälläinen vaihtoehto ollenkaan. En osaa sanoa mistä moinen johtuu, mutta onneksi tämän asian sai korjattua vielä jälkeenpäinkin! Kuivaimia on sekä vesikiertoisina että sähkötoimisina tarjolla. Jos patteri olisi tullut mieleen jo siellä rakennusvaiheessa, olisimme luultavasti päätyneet asentamaan vastaavan vesikiertoisena, mutta nyt kuivain pääsikin tuuramaan sitä hankkimatta jäänyttä kuivauskaappia ja hoitaa homman vielä tyylillä! REJ Designin valikoimassa oli monenlaisia malleja ja kokoja kuivaimista, ja sopivimman löydyttyä saa mittojen lisäksi myös värin valita ihan itse. Sisustajan unelma! En usko että valitsemani mattamusta yllättää ketään minua tuntevaa, mutta toisaalta harkitsin myös kirkkaan keltaista, ja hetken jopa vihreää. Mustana patteri jatkaa kuitenkin rappusten pinnakaiteiden kanssa samaa muotokieltä, ja muutoinkin musta nyt on vaan tyylikäs väri :-D Pientä irroittelua sain ulkoasuun ottamalla lapaspidikkeitä eri värisinä. Arkisetkin jutut on paljon mukavampia, kun niihin löytyy esteetikonkin silmään sopiva ratkaisu ♥

rättipatteri, rej-design

Tilasin meille mallin nimeltä Tango, kapeana ja korkeana sillä sai hyödynnettyä pienen tilan tehokkaasti. Poikkipinnoihin ripustettavilla lisävarusteilla saa kuivainta käytettyä monenlaiseen kuivaamiseen. Hanskoille on omat koukkunsa, ja pienellä irroitettavalla hyllyllä saa lisää ripustustilaa tai paikan jollekin isommalle esineelle, esimerkiksi pesussa olleelle lapsen unikaverille joka pitää saada pian kuivaksi patterin lämmössä. Takit ja haalarit saa ripustettua kuivumaan henkareissaan poikkipinnoihin. Minulle tuotteen kotimaisuus on estetiikan ohella tärkeä lisäpointti, ja myös se, että olen nähnyt kuinka niitä valmistetaan, minkälaisissa oloissa, ja ketkä. Terveisiä ja kiitokset siis Järvenpäähän tekijöille :-)  

rej-design, rättipatteri

Kevät etenee niin vauhdilla, että pian lapaskausi on enää muisto vain, ja siirrytään terassin lämpöön, rantakeleihin ja uikkareiden kuivaamiseen. Sitä odotellessa :-)

Ihanaa viikon jatkoa!

Helpot kaverisynttärit

synttärit

Huhheijakkaa. Kaverisynttärit. Ne on lapselle niin kovin tärkeät, mutta pakko tunnustaa, että ainakin tälle äidille enemmänkin pakollinen paha. Suurin osa vanhemmista varmaan tietää sen tunteen, kun koettaa metelin läpi hakea katsekohtaktilla lohtua puolison katseesta. Vilkaisu kelloon, noooo, tunti enää :-D Ja lopuksi huh, selvittiinpä silti!




Nämä kemut päätettiin lopulta järjestää aika lyhyellä varoitusajalla, kun sopivaa aikaa olisi muutoin ollut vaikea löytää. Onneksi osa kavereista pääsi silti paikalle, ja sankari itse oli innoissaan. Koko viikon oltiin (tai siis sankari itse oli) kuin tulisilla hiilillä, ja onginnat ja muut ohjelmat oli kirjattuna ylös moneen kertaan. Osta äiti sitte limuu, ja karkkii, ja, ja... Tässäpä ensimmäinen vinkki helppohin kaverisynttäreihin onkin; anna lapsen suunnitella itse ohjelma ja tarjoilut!



Koska aikataulu oli täpärä, ja muutoinkin elämän ruuhka on päällä, päätettiin tarjoilujen suhteenkin mennä ihan helpoimman kautta. Kaupasta lähes kaikki valmiina, ja kakun virkaa toimitti kasa jätskiä ja siihen erilaisia ripoteltavia päälle. Hienoja annoksia lapset loihtivatkin! Oma jätskiannokseni oli yllättävän hyvä, kun laitoin siihen kinuskikastiketta, popcornia ja suklaamunia. Hyvä yhdistelmä. Suolaisiksi tein aamulla nopeaakin nopeammat nakkipiilot, ja muuta leipomista ei tarvittu. Nostelin vain herkut pöytään, ja se oli siinä. Tälläinen helppus sopi tähän väliin oikein mainiosti! Osan astioistakin laitoin kertiksinä, vaikka omatunto vähän soimasikin. Meillä on muun ruuhkan lisäksi tiskikoneiden kanssa vähän pulmaa, joten menköön nyt kertakäyttöiset tällä kertaa :-D 



Nyt hetken lepo, ensi viikolla paljon kaikkea uutta ja jännää, ja ensi viikonloppuna heti uudet synttärijuhlat :-D Leppoisaa lauantai-iltaa!

Kevään keramiikkatöitä

keramiikka

Sain muutaman keramiikkatyön tuotua kotiin. Tänä keväänä keramiikat ovat valitettavasti jääneet aika vähiin, mutta onneksi ehdin muutaman kipon pyöräyttää ennen käden murtumista. Nyt nämä ensimmäiset ovat kuitenkin valmiita, ja päätin kuvata ne tänne blogiinkin. 

keramiikka

keramiikka, käsityö

Kolmen pikkukipon sarja on lähinnä lasituskokeilu, itse kupit eivät ole nyt ihmeemmät. Halusin koettaa miltä kahden lasitteen välinen alue näyttää, kun toinen lasite on sellainen josta leviää värimuutosta paljaan saven puolelle. Efekti on ihan hauska, ikäänkuin raitoja olisi enemmänkin! Kipoille löytyi heti käyttöäkin, kun ne napattiin suoraan kuvauksesta kotileikkeihin.

keramiikka, käsityö, Lakrids by Johan Bulow

Musta kippo syntyi jämäsavesta, joka oli jäänyt aiemmin tekemistäni alusista. Kokeilin siihen sisäpintaan metallihohtoista tummaa lasitetta, ja lopputulos on ihan onnistunut. Lasitteen elintarvikekelpoisuudesta ei nyt ollut varmuutta, mutta kuiville jutuille tuo on ihan sopiva tarjoiluastia. Kuvausrekvisiitaksi nappasin Lakrids by Johan Bülow purkit, joiden kannessa toistui ihan sama metallinen sävy. Muutenkin nuo rasiat ja itse laksitsipallerot ovat todella suloisia ja loppuun asti viimeisteltyjä. Ja hyviä! Esteetikon karamelleja siis.

Kohta alkavan kesän ja kukkien kunniaksi minulla on seuraavana työn alla ihan pienien maljakoiden sarja. Rakkaiden pikku kätösin poimimissa kimpuissa kun tuppaa olemaan aika lyhyet varret :-)
Kivaa viikon jatkoa!

Miten parkettia valmistetaan?


Oletko koskaan tullut ajatelleeksi miten parkettia valmistetaan? Itse olen ollut parketin kanssa tekemisissä ihan työnkin puolesta jo toistakymmentä vuotta, mutta en ollut koskaan ajatellut asiaa sen tarkemmin. Toki puuntyöstöstä ymmärrän paljonkin, mutta itselleni tutummat työvälineet ja tavat ovat niitä, joilla tehdään käsin se yksittäinen lipasto, huonekalu tai esine. Se, miten tuotetaan tuhansia neliöitä parkettia oli aiemmin hieman hämärän peitossa. Nyt sain kuitenkin tilaisuuden tutustua kotimaiseen parkettitehtaaseen, kun Timberwise kutsui sisustusväkeä kevätretkelle Loimaalle.




Harri Koskisen suunnitelema uusi parkettimalli ja ladonta. Aika veikeä! Tuotekehitys on vielä menossa, eli saapa nähdä tuleeko tämä malli tälläisenään tuotantoon, vai jonkulaisena muunnoksena.


Tehdaskierros ja uutisia


Timberwise on tosiaan kotimainen firma, ja kaikki tuotteet tehdään Loimaan tehtaalla. Saimme kuulla yrityksen tarinaa perustajalta itseltään, ja kuinka se on kehittynyt parketin valmistuskoneiden valmistajasta tunnetuksi omaksi parkettibrändikseen. Samalla tutustuimme tehtaan yläkertaan valmistuneeseen uuteen showroomiin, jossa tuotevalikoima olikin kauniisti ja ilmavasti esillä valoisassa tilassa. Ohjelmassa oli myös kierros tehtaassa, jossa seurasimme tuotteen matkaa aina sisääntulevista lankuista valmiiksi pakatuksi tuotteeksi asti.


Alkuun eri puulajeista piti tehdä ohuita viiluja pintaviiluiksi, jotka sitten kuivatettiin. Parketin rakenteen keskikerrokseen tuli joko välisäleitä kuten on perinteisesti tehty, tai vanerikerros johon Timberwisen valikoima on käytännössä lähes kokonaan siirtynyt.


Pintaviilut tarkistettiin käsin kääntelemällä jokainen, ja lajiteltiin sen mukaan, mihin valikoimaan pinta soveltuu. Lisäksi määriteltiin kumpi puoli viilusta jää ylöspäin ja kumpaan tulee liima. Koneet tekivät lähes kaiken muun, vain tuo lajittelu tehtiin käsityönä, sekä  pienten kolojen kittaaminen jos sille oli tarvetta. Laudat matkasivat eteenpäin hihnoillaan ja kaikki näytti lähes tanssilta, niin sulavaa homma oli.



Loppupäässä parketin matkaa lankut saivat pintaansa ensin värin, ja sen jälkeen pintakäsittelyn kuten lakan tai öljyn. Valikoima on laaja, ja tuotteita ajetaankin aina kerralla yhtä enemmän, ennenkuin vaihdetaan koneisiin värit tai aineet. Varmasti oma taiteenlajinsa sekin! Pientä ymmärrystä siis, jos lähtee tilaamaan sitä yhtä pakettia lisää kun tuli laskettua määrät alakanttiin ja toimitus voi hetken kestää... :-D Toki näissäkin tapauksissa kuulema pyrittiin aina palvelemaan asiakas nopeasti vaikka se tarkoittaisikin uusien säätöjen tekemistä vain sen yhden paketin takia! Varastoon heillä ei parkettia valmisteta, vaan aina tilausten mukaan.

Tähän riittävän ylimääräisen parketin ottamiseen liittyen saimmekin kuulla hyviä uutisia. Timberwise on kehittämässä uutta mallistoa joissa hyödynnetään parketin hukkapaloja kodin tuotteisiin ja kalusteisiin, sekä uudenlaisiin lattia- ja seinäpintoihin. Yhdessä muotoilijoiden Harri Koskisen ja Ville Kokkosen kanssa on käynnissä Timberwise Design Project, jonka hedelminä syntyneet tuotteet tullaan lanseeraamaan ensi syksynä Habitare-messuilla Helsingissä. Pieniä maistiaisia saimme jo nähdäkin, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan mitä herrat vielä keksivätkään parketin jämäpaloista tehtäväksi! Muutenkin idea on todella hyvä, itsekin olen kärvistellyt aiheen kanssa, mitä tehdä niille ylimääräiseksi jääneille parille paketille parkettia, kun ei ihan kaatiksellekaan kehtaisi kärrätä? Muutaman laudan voi toki säilyttää pahempien naarmujen varalle, mutta muuten loput on vähän pulma. Tähän siis Timberwise aikoo tarjota jatkossa ratkaisuja, jotta asiakkaat rohkenisivat ottaa jo alkuunsa riittävän määrän tuotetta, tietäen että ylimääräisistä saadaan tehtyä sisustukseen täydellisesti sopivia lisätuotteita.



Tehdaskierroksen jälkeen nautimme maukkaan lounaan parketista tehdyltä pöydältä, ja lopulta kotimatka saattoi alkaa mieli täynnä uutta tietoa ja iloa kivasta päivästä. Kiitos siis seuralaisille ja Timberwisen väelle! 


Tälläinen tehdaskierros tälläkertaa, mukavaa viikonloppua!

Helppo ja edullinen tapa jouduttaa kevättä


kevät, hiirenkorvat

Huomaan olevani vuoden kierron suhteen aika kaavoihini kangistunut. Tai periteiden ystävä, miten sen nyt ottaa. Tiettyinä aikoina vuodesta tehdään lähes poikkeuksetta ne tietyt jutut. Yksi vuoden kohokohdista on näin puutarhahörhönä tietysti kevät, ja siihen liittyykin kenties eniten näitä omia pikku traditioitani. Olen suuri keväänkyttääjä, niinkuin olen ennenkin täällä blogissa tunnustanut :-D

Maaliskuun alkupuolella haen aina oksia sisään maljakkoon. Parhaiten toimivat koivunoksat, mutta esimerkiksi marjapensaat ym saatavilla olevat oksat sopivat tähän oikein hyvin. Lisäksi mustikan varvut tekevät nopeasti lehtiä, ja ne alkavat usein myös kukkia maljakossa! Pian on aika leikata omenapuita, ja nekin oksat kannattaa ottaa talteen ja laittaa maljakkoon. 


Lehtien puhkeamiseen menee maljakossa noin viikko, ja niin myös tällä kerralla. Tänään huomasin, että ensimmäisiä pieniä lehtiä oli ilmaantunut koivunoksiin, ja oikein sydämessä läikähti ilo. Kevät ♥ Sieltä se taas tulee. Silmu kerrallaan!


Ai että se on muuten ihanaa aikaa, kun pihalla alkaa tarkenemaan ohuemmassa takissa ja tennareissa, voi juoda kahvit terassilla auringon lämmittäessä, ja samalla tiirailla näkyisikö kukkapenkissä jo jotakin vihertävää. Ja se on ihan pian taas! Näiden maljakossa joudutettujen silmujen avulla jaksaakin mainiosti odottaa sitä oikeaa vihreyttä ja lämpöä ulos. Koivun lehtien pienet hiirenkorvat ovat jotain niin ihanan väristä, että sydän pakahtuu. Ulkona kun puihin ilmestyy hiirenkorvat, muuttuu maisema kuin taikaiskusta, ja tuntuu kuin elämä virtaisi taas suonissa pitkän talviunen jälkeen. Ah. Mainitsinko jo että tykkään keväästä? :-D


Onko teillä tapana ottaa oksia maljakkoon? Vai odotatteko mielummin sitä aitoa vihreyttä ulkona? Oikein iloista ja energistä päivää kaikille, älkääkä ollenkaan nyt välittäkö vaikka lunta sataakin. Kyllä se kevät sieltä tulee! :-)

Parasta just nyt



kissa, artek ritiläpenkki

olohuone, sisustus, maisema, viherkasvi

Tässä kun saunan lämpeämistä odottelen, tulin huikkaamaan tännekin miten iloinen olen! Tänään oli ihan mieletön sää, maisema pisteli auringossa taas parastaan. Käytiin sukulaisissa, syötiin hyvää kakkua, ja lopulta se paras: otettiin äsken minulta kipsi pois kädestä! Uuujea, niin ihanaa! Ja siis se sauna. On tässä jo odotettukin :-) Tämä on kuulkaa juhlapäivä!

Ihanaa lauantai-iltaa teillekin ♥


Arki rullaa ja some laulaa


talostakoti, keittiö


kissa, keittiö, talostakoti



Keskiviikko ja arkinen tervehdys! Uutta lunta maassa, kouluhommat eteni pikkuisen, ja mielikin sitämyöten heti toiveikkaana että ehkäpä vielä saan kaiken tehtyä? Loppusuoralla ollaan kuitenkin jo, hurjan nopsasti mennyt tämä reilu vuosi! Jos siis kaikki menee putkeen tästä käden aiheuttamasta viivästyksestä huolimatta, niin kuukauden päästä on koulu jo loppunut. Vau :-)

Eilen innostuin tekemään pirtelöä hedelmistä, ja sepä olikin tosi hyvää. Jotenkin olin ihan unohtanut tuollaisen pirtelön teon! Tai smoothietahan se taitaa nykyää olla :-D  Snapchatissa vilautinkin kuvaa kun teimme pojan kanssa homman yhteistyössä. Tervetuloa myös sinne seurailemaan, löydyn nimimerkillä @talostakoti: Myös instagram päivittyy säännöllisesti, siellä olen nimimerkillä @lyde_talostakoti. Nykyään blogilla on myös Twitter-tili, jonne säännöllisen epäsäännöllisesti linkitän postauksia jne. Ja sitten vielä tuo tuttu Facebook-sivu, jossa saadaan välillä kivasti keskusteluakin aikaan kommenttiboksissa!

Kivaa keskiviikon jatkoa!

Saunan kaipuu

kylpyhuone, kalanruotolaatta, herringbone tile, laatoitus


Kuten jo eilen kerroinkin, minulla on ollut käsi murtunut ja kipsissä jo useamman viikon. Haasteita on piisannut, ja on pitänyt opetella tosi monta asiaa eri tekniikalla uudelleen. Miten laitat hiukset ponnarille yhdellä kädellä? Miten puet housut jalkaan, varsinkaan jos ne on yhtään tiukemmat kuin arkisimmat pieruverkkarit? Miten hoidat hiustenpesun, kun toinen käsi pitää kääriä tyylikkäästi muovipussiin suihkun ajaksi ja olla lapa pystyssä koko suihkun ajan? Entä valokuvaus järkkärillä, koneella kirjoittaminen, hillopurkin kannen avaaminen, lasten voileipiin juustoviipaleiden leikkaaminen..? Olen saanut huomata, että kyllä sitä vaan tarvittaessa ihmeen hyvin oppii ja keksii keinot! Jotenkin aika lohdullista. Toki ainakin muutama näistä pulmista helpottui siinä vaiheessa, kun kipsatun käden sormia saattoi alkaa edes vähän käyttämään, ja loput on hoitunut kekseliäisyydellä sekä tietysti puolison avulla. Sitä sanotaan, että kaikkeen tottuu, ja osittain sekin on varmasti auttanut.

Vaan yhteen asiaan en totu. Se, ettei pääse saunaan, on ollut ka-ma-laa! Surin tätä jo siellä sairaalassa kun kipsiä tehtiin ja sain ohjeet, ja neljän viikon saunattomuus tuntui etukäteen aivan mahottomalta paikalta. Viikot kului, ja nyt onkin jo valoa tunnellissa, kun tämän viikon lopulla kipsin saa ottaa pois. Jeeee! Selvisin! Muutenkin odotan jo kuumeisesti käden rapsuttamista oikein antaumuksella (kutina!), sen pesemistä (!) ja ylipäätään sitä että saan taas molemmat kädet käyttööni sekä "vapauden", kun saan ajaa taas itse autoa. Sitäkin on tullut pidettyä aiemmin aika itsestäänselvyytenä. Saunomista odotan kuitenkin kaikkein eniten, puutkin on kannettuna valmiiksi.

Kivaa viikon jatkoa, ja pysykäähän pystyssä että ette joudu samaan jamaan kuin minä. Ja saunokaa minunkin puolesta ketkä voitte :-) 


Maaliskuu kääntää katseen pihaan

puutarha, rusokirsikka

Keväinen aurinko saa ajatukset ja katseen kääntymään väkisinkin ulos ja puutarhahommiin. Toki pitää hetki vielä odottaa varsinaisia kuopsutteluja, mutta pieniä kevään merkkejä on aina yhtä mukava käydä bongailemassa!

piha, puutarha, terassi

Maaliskuu on lupaus keväästä, ja lähes joka vuosi maaliskuun aikana on sulaneet lumet pois, viimeistään loppukuusta. Vakaa aikomukseni on laittaa ensimmäiset narsissit terassille vielä maaliskuun aikana :-)

puutarha, kevät, maaliskuu

Nyt on hyvä aika miettiä tuijien ja alppiruusujen suojaamista keväisen lämmittävältä auringolta. Meillä kaikki ikivihreät on olleet huputettuna jo jonkin aikaa, edellisten aurinkoisten päivien aikana laitoin jo suojaverkot päälle. Toivottavasti ne on selvinneet talvesta! Viime talvena ainakin yksi alppiruusu kärsi jonkin verran, mutta virkosi siitä onneksi kesän mittaan kyllä. Uudessa pihassa taimet on vielä niin pieniä, että muutamiin menetyksiin kannattaa aina valmistautua henkisesti ensimmäisinä talvina. Onneksi tänä talvena on ollut luntakin suojana, viime talvi oli siitä paha kun kova pakkanen tuli ennen lumen tuloa! Japaninvaahtera näyttäisi ainakin selvinneen, vaikka sitä hieman syksyllä epäilin.


Pihakivikasa odottelee toiveikkaana kevättä myös. Saapa nähdä miten meidän käy, tarkoitushan on siis tehdä kiveyshomma budjettisyistä itse... :-D Ainakin pientä jumppaa pitää tehdä ennenkuin aloitetaan, että saan kipsissä olleeseen murtuneeseen käteeni voimat takaisin. Onneksi kipsi sentään lähtee viikon päästä pois!

tuurenpihlaja, puutarha

Suojausta kaipaavat myös pupuille maistuvat puut ja pensaat. Helsingin kodin pihassa opin tämän asian todellakin kantapään kautta, kun syötin jäniksille useammankin kalliin taimen. Nyt verkot ulottuvat korkealle, vaikka toistaiseksi täällä pupujussit ovat löytäneet riittävästi sapuskaa tuolta metsistä ja pelloilta. En usko että ne niin paljon pihoihin täällä hakeutuvatkaan, mutta olen halunnut silti ottaa varman päälle verkkojen kanssa. Tuurenpihlaja varsinkin on sellainen jota jänikset suorastaan himoitsevat, perinteisen omenapuun lisäksi. Nämä verkot laitoin paikoilleen jo syksyllä ennen lumien tuloa.

puutarha, maahumala

Ja lopuksi, katsokaapas mitä löysin terassin kukkalaatikosta! Vihreää! Laitoin viime kesänä kesäkukkien reunustalle tupsun maahumalaa jota meillä löytyy jo vähän ongelmaksi asti. Ja ai että se on sinnikäs! Olen todennut että se on jopa kuin rikkaruoho tai pahempi, vaikka kitken mielestäni kaiken jostain penkistä pois, on sitä taas pian kaikki kolot täynnä. Suosittelen siis miettimään tarkkaan ennekuin istutatte sitä pihallenne... Ja tämä vihulainen siis puskee tuoreita lehtiä tuolla pakkasessa, maaliskuun alussa. Aikamoista. Tuore vihreä sai kyllä hymyn huulille, vaikka ajankohta vähän hassu onkin. Kyllä se kevät sieltä kuitenkin tulee, taas kerran ♥. Kesäistä vihreyttä pihallamme ja tuo rikkaruohomainen maahumala löytyvät ainakin tästä elokuisesta postauksesta (kliks).

Joko teillä mietitään kevään pihapuuhia? Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!




Kirppislöytö ja aikamatka ysärille

kirppislöytä, maljakko, puuteripinkki


Taitaa olla niin, että muodissa monet asiat kiertävät ympyrää, ja eri vuosikymmenten ilmiöt painuvat unholaan vain tullakseen uudelleen pinnalle myöhemmin. Uusilla aikakausilla on uudet nuoret, joille moni ilmiö tuntuu aidosti tuoreelta ja uudelta. Varttuneempi väki taas muistaa vielä edellisenkin kierroksen, ja riippuu ehkä omasta suhtautumisesta silloin viimeksi, lämpeneekö uusinnoille vai ei? Itselläni on ajoittain ollut jo aika vanha täti-olo, kun esimerkiksi vaatemuodissa näkyy paljon kasari- ja ysärivaikutteita. Jotenkin tuntuu, että niistä edellisistä kierroksistakaan ei ole vielä toivuttu :-D Samaan tapaan kuin vaatemuodissa, myös sisustuksessa tuntuu olevan jonkun verran kierrätystä eri vuosikymmenten välillä, mutta tyylilainat ovat ehkä hieman hienostuneempia kuin vaatepuolella. Onneksi! Ainakin omasta mielestäni tuntuisi olevan näin, eivätkä rottinkilapaiset kattotuulettimet ole ainakaan vielä tulleet takaisin. Huh. Toistuvat teemat ovat enemmänkin värejä ja niiden käyttöä.

Mihin pyrinkään tällä pohjustuksella? No, kävi nimittäin niin, että ostin kierrätyskeskuksesta noin pennillä puuterisen/persikkaisen mikälie roosan maljakon. Maljakko on vanha, vaikka tällä hetkellähän tuon tyyliset sävyt ovat taas hyvinkin pinnalla. Ajatuksenani oli kuitenkin maalata maljakko kilikalimaalilla esimerkiksi mattamustaksi (yllätys!), mutta maalin puuttuessa kippo on nyt toistaiseksi vielä alkuperäisessä asussaan. Tuosta väristä minulla tulee ihan suora nostalginen aikamatka yhdeksänkymmentäluvun alkuun, ja silloiseen kotiimme. Kyseessä oli uusi talo, jonka vanhempani rakensivat. Siellä sisustus oli vaalea, paljon valkoista ja harmaata, pieniä ripauksia mustaa, ja siinä harmaalla sohvalla tismalleen tuon maljakon väriset puuteripinkit koristetyynyt. Kuulostaa aika tältäkin päivältä, eikö? Maljakko on luultavasti peräisin sieltä samalta ajalta kuin omat lapsuuteni persikka-barbit, mutta jos tuo keikkuisi nyt sisustusliikkeen hyllyllä, voisi sävy ja malli mennä aivan nykypäivän tuotteestakin! Hassua. Meillä ei tämän tyylistä murrettua värimaailmaa kodista juurikaan löydy, mutta tv-tason päällä lojuneisiin Pukkilan laattojen mallipaloihin yhdistettynä kierrätysmaljakko loi hyvinkin ajankohtaisen väripaletin. Hetken noita katseltuani yhdistelmä näyttää jopa ihan kivalta ysäriviboista huolimatta. Kappas! Joulupöydässä olleet kuivaneet eukalyptukset saivat hoitaa kukkien tehtävää, mutta tuoreet kesäkukat olisivat varmasti saaneet maljakon nousemaan vielä enemmän edukseen. Ehkä annan maljakolle, ja sen kierrätetylle puuteripinkille vielä kuitenkin mahdollisuuden? Ties vaikka silmä tottuisi? Ainakin siihen asti, että saan sen spraymaalin hankittua tai ehtii tulla kesä ja ne kesäkukat :-D 



Kivaa viikonloppua!