logo

Iloinen perhetapahtuma ja arvonnan voittajat






Meillä on nyt vuorokauden verran ollut uusi perheenjäsen. Hän on ihana! Hän on myös melko karvainen, eikä tämän vauvan tulo ollut läheskään niin tuskallista kuin ihmisvauvojen :-D Elo on vielä melkoista totuttelua puolin ja toisin, lapset haluaisivat kovasti päästä jo tekemään tuttavuutta, ja kissa vasta yrittää toipua järkytyksestään että mitä nuo minityypit oikein on? Lisäksi talomme valoisuus ja avaruus on pienelle kai aika jännittäviä juttuja, koska toistaiseksi päiväsaikaan parhaat paikat on olleet vessan kaapin alla ja kodinhoitohuoneessa. Illalla tyyppi sentään sai kunnon iltahepulit ja meni häntä S-mutkalla pitkin olohuonettakin, mutta silloin oli jo verhot kiinni ja muutenkin vähän rauhallisempaa kun lapsetkin oli menneet nukkumaan. Kunhan tässä pari päivää menee, niin eiköhän riiviö ole jo kaikkialla! Ainakin eilen jo viherkasvini saivat pientä käpälää, saas nähdä kauan menee että ne ovat entisiä... Mitään myrkyllistä ei kukkien joukossa pitäisi tietääkseni kuitenkaan olla. Kissalle on nikkaroitu myös rakennusjätteistä hieno ja (huom!) sisustukseen mätsäävä diy-kiipeilypuu, siitä voisin joskus laittaa pari kuvaa kunhan saamme sen viimeisteltyä :-D

Habitarelippujen arvontakin on saatu suoritettua, ja voittajia olivat
Mari
Merja Lehtola
mirkkulainen
minea.mariella
Veera

Voittajille on laitettu jo sähköpostia, paljon onnea kaikille!

Ihanaa elokuun viimeistä sunnuntaita :-)


Porvoon ostosten yössä









Tämä kesän päättävä viikonloppu on täynnä kivoja tapahtumia. Eri puolilla vietetään venetsialaisia ja muita tummuvien iltojen juhlia. Loviisassa on tänä viikonloppuna Wanhat talot-tapahtumaa, ja meillä Porvoossa oli tänään Ostosten yö. Käväisimme isomman tyttären kanssa kiertelemässä vanhaa kaupunkia alkuillasta, ja oli kyllä kiva käydä taas ihailemassa kauniita taloja. Hassu ilmiö, ennen tänne muuttoa kävin aika useinkin kaupungilla ja erityisesti vanhassa kaupungissa, mutta nyt näinä parina kuukautena kun olemme oikeasti asuneet Porvoossa, olen käynyt siellä tasan kerran. Sekin oli vasta viime viikolla kun meillä oli vieraita Italiasta. Kodin ja pihan laitto ovat pitäneet niin kiireisenä, ettei ole ollut kertakaikkiaan aikaa! Nyt oli kuitenkin mukava käväistä, tuo on siitä kiva tapahtuma että ehtii pieniin putiikkeihin paremmin. Arkisin kun olisin yksin lasten kanssa liikkeellä, ei tule vain lähdettyä. Moniin liikkeisiin ei olisi mitään asiaa rattaiden kanssa, ja illalla kun mieskin on jo kotona, on liikkeet sitten jo suljettuja. Eli ihan tervetullut juttu, samoin kunnollisille työssäkäyville tuo on varmasti tarpeen, että pääsevät hekin puoteihin asioimaan :-)

Ohessa muutama kuvapala, väkeä oli taas tosi paljon liikkeellä kun sää selkeni sopivasti illaksi. Päivällä tuli niin järjettömästi vetta taivaalta, että pelkäsin jo vedenpaisumusta :-D

Ihanaa viikonloppua kaikille! Meillä onkin huomenna tosi jännittävä ja erilainen päivä, josta kuulette varmasti myöhemmin lisää. Suoritan myös Habitare-arvonnan piakkoin, ja ilmoitan voittajan tässä viikonlopun aikana.

Syksyn värit





Meillä on talon takana pieni metsikkö. Se näkyy lattiasta alkavista isoista ikkunoista hyvin sisälle, ja on tavallaan osa sistustustamme.  Kulloinenkin vuodenaika on siis vahvasti läsnä myös sisätiloissa tuon viherseinän välityksellä. Nyt kun puut ovat alkaneet kellastua, on käsillä ensimmäinen vuodenajan vaihdos täällä asuessamme. Toki olemme nähneet jo yhden vuoden kierron näiden ikkunoiden kautta kun rakentaminen alkoi viime syksynä, mutta silti kokemus on näin talossa asuessa paljon vahvempi. 

 Puiden keskellä on iso kivi, ja puut sen ympärillä nousevat korkeuksiin kuin seinämät. Tila on kuin linnan holvi, todella kaunis! Pikkuneiti meni tänään metsään leikkimään, aivan kuten lähes joka päivä muulloinkin. Nyt nappasin kuitenkin kameran mukaan ja menin perässä. Tuo keltainen matto tuo metsähuoneeseen vielä ihan uudenlaisen tunnelman ja halusin vangita sen kuviin. Otin jo muutaman kuvan, ja olin kumartunut ottamaan seuraavaa kun kasvoissani tuntui inhasti hämähäkin seitti (hrrrrrr...). Vaikka lapsuuden järkyttävästä ötökkäkammosta olenkin päässyt jo hyvin neutraaliin suhteeseen niiden kanssa, sai tämä peukalon pään kokoinen tyyppi lähes naamassani aikaan "kevyet" inhonväreet :-D Koetin vielä väristyksiltäni ottaa siitäkin kuvan, ja sitten päätin että ehkä kuvaankin tytön metsässä joku toinen kerta. Onneksi sain pari ihan kivaa otosta kuitenkin!


Hyvää loppuviikkoa kaikille, muistakaahan käydä osallistumassa arvontaan jos ette ole vielä käyneet!


Mannaa ja mansikkaa








Voisin taas laulaa pienen ylistyslaulun viikonlopuille. Vaikka oikeasti pitäisi kai sanoa, että arki on parasta ja sitärataa, mutta kyllä minä tässä elämänvaiheessa elän viikonlopuille, pakko se on tunnustaa. Arkisin sitä on vaan niin jumissa lasten aikataulujen, ruokailujen ja huushollin pyörittämisen kanssa, että millekkään muulle ei jää aikaa. Ja sitten viikonloppuna saa puuhata senkin edestä. Aah. Samasta aiheesta paasasin jo aiemminkin, koetan jatkossa keksiä muutakin sanottavaa :-D

Tänä viikonloppuna meitä hellittiin oikein erityisesti, kun saimme vieraita kaukaa. Vaikka nähdään vain kerran vuodessa-kahdessa, niin tapaamiset on aina kuin olisi nähty eilen viimeksi. Lapsia on ehkä putkahdellut lisää ja edelliset ovat kasvaneet tapaamisten välillä, mutta itse me ei tietenkään muututa mihinkään :-) Tälläisiä ne parhaat ystävyydet taitaa aina ollakin?  Kilometrit ja vuodet välissä on vain numeroita.

Lisäksi saimme viikonlopun aikana taas hieman maalattua taloa, purettua ja liimattua uudellen yhden pinnatuolin, ruuvattua kylppäriin naulakot ja kodinhoitohuoneeseen kuivatustelineet ja syötyä kahdeksan litraa mansikoita. Mies kytki eilen stereot toimintaan, ja meillä on kuunneltu myös musiikkia pitkästä aikaa! Minä ostin ja istutin taas yhden puun, tälläkertaa tuli laitettua pallovaahtera kadun laitaan. Esikoinen pakkasi isoon kassiin pari t-paitaa ja tietokoneensa ja kyydin odottaessa pihalla hän huikkasi että minä muutan, heippa! Jahas. Sinne ne lentää, tipuset maailmalle. No, oikeasti poika ei saanut opiskeluasuntoa vaikka yritti, mutta nyt hän siirtyy majailemaan tilapäisesti Helsinkiin aina viikoiksi että saa paremmin koulun alkuun. Jospa se oma asuntokin sieltä löytyisi? Eli ei tästä vielä pidetä, sitten vasta voi sanoa että muuttaa kun oma asunto, eikös? Pliis? En ole ehkä ihan valmis vielä siihen, että lapset alkavat oikeasti muuttamaan pois. No, ehkä ammattikorkeakoululainen voi jo kuitenkin muuttaakkin omilleen. :-D

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille! Muistakaahan käydä osallistumassa arvontaan, sieltä voi saada liput Habitaremessuille :-)


Valoa tunnelissa ja keittiössä


Tämä blogi käsittelee eri aihealueita, mutta sisutus on ollut isossa roolissa kaikki nämä vuodet. Nyt uuteen kotiin muutettuamme on sisustusbloggaaminen ollut kuitenkin valitettavasti vähintäänkin haastavaa. Ensin oli muuttokaaos laatikoineen, ja vain parin viikon asumisen jälkeen iski alakerrassa havaittu vesivahinko, joka aiheutti paljon epäjärjestystä ja kalusteita tilapäisesti väärissä paikoissaan. Tuo tilapäisyys venyi kuitenkin puoleentoista kuukauteen. Kunnes vihdoin. Eilen kävivät tekijät viimeistelemässä pinnat, ja nyt huoneet on lähes siinä tilassaan kuin ne olivat sisään muuttaessamme. Parketit ja tapetit on tehty takaisin oikeille paikoilleen. Huh! Tänään saimme miehen kanssa raahattua ison kaapin ja pianon takaisin alakerran huoneeseen, ja muutenkin aloitettua remppakaaoksen selvittelyä. Koska alakertamme on lähes kokonaan yhtä suurta tilaa, on huonekaluvarasto/laatikkopino keskellä olohuonetta estäneet aika tehokkaasti minkäänlaisten järkevien kuvien ottamisen mutta ehkä nyt pääsen kohta jo kuvaamaan tuotakin tilaa? Toivoa ainakin alkaa taas olla. Itse nautin suuresti, kun saamme paikkoja järjestykseen, en ole kovin hyvä sietämään epäjärjestystä lähes pysyvänä olotilana ;-)

Nyt kirjoitan tätä postausta ensimmäistä kertaa ikinä täällä "työhuoneessa", ja ihan mukavalta tämä kieltämättä tuntuu. Tästä ei vielä ole kuvamateriaalia, mutta sen sijaan keittiön lampuista on. Melkein parin kuukauden asumisen jälkeen saimme nimittäin vihdoin myös ruokapöydän päälle lamput paikoilleen :-D Nyt näkee jopa iltasellakin lukea pöydän ääressä! Halusimme mahdollisimman ilmavat valaisimet, jotteivat ne tulisi ikkunanäkymien eteen, ja valitsin lampuiksi tuollaiset perus pallurat, eli iso polttimo ja pelkkä johto. (*edit: tähän on olemassa myös omatekemäni keraamiset lamput, mutta toistaiseksi nuo läpinäkyvät tuntuivat sopivammilta.) Tekstiilijohdon silitysrautakuvio tuo lamppuihin vähän pientä eloa, ja tykkään niistä tosi paljon. Lamput on ostettu Clas Ohlssonilta, samoin isot polttimot. Ei olleet hinnalla pilatut (taisivat olla 9,9e kpl plus polttimo jotakin 8e luokkaa kpl).



Vielä kun saamme ruokaryhmän päivitettyä, alkaa keittiö ollakin jo aika hyvällä mallilla. Mitä nyt keittiöfirman jo ennen pääsiäistä alkanut asennus on vielä muutamasta kohdin kesken, mutta muuten. Pöydästä on tulossa iso, metallirunkoinen ja vaneripintainen diy-hienous. En malttaisi odottaa! 


Huomenna jo torstai, mahtavaa! Nyt toivon todella, että saan tämän sinnikkään flunssan selätettyä viikonlopuksi, jotta pääsee nauttimaan perheen yhteisestä vapaasta paremmalla ololla :-)

*edit, otin vielä jutun teon jälkeen nuo kaulukset lampuista pois, kiitos vielä saaana vinkistä!

Katson sineen taivaan


Uhmasin eilen minua riivaavaa flunssaa ja pientä kuumettakin, ja lähdin perheen mukana katsomaan Malmin lentokentälle lentönäytöstä, kun oli liputkin jo hankittuna. Sää oli kaunis, ja temput ja kuviot piirtyivätkin selkeinä taivaalle. Aurinko tosin häikäisi niin paljon, että osa tempuista jäi näkemättä sen vuoksi, mutta suotuisten olosuhteiden kanssa päätin ottaa reissun myös pienenä valokuvausharjoituksena. Nopeasti liikkuvat koneet on omalla tavallaan haastava kuvauskohde, mutta toisaalta taustaa ei tarvitse näiden kuvauskohteiden kanssa niinkään murehtia :-)







Minuun teki suurimman vaikutuksen ilmailun kauhukakaraksikin tituleerattu Jurgis Kairys. Miehet ovat kai kaikki ikuisia lapsia, tällä kakaralla on nimittäin ikää jo 63 vuotta. Hänen ohjelmansa sisälsi niin uskomattomia temppuja, etten olisi uskonut sellaisia lentokoneella edes voivan tehdä! Lisäksi lentäjä hauskuutti yleisöä piirtelemällä taivaalle kuvia ja oman nimikirjaimensakin savulla, ei kai ihan helppoa sekään, kun lentäjä ei itse näe kuvaa piirtäessään samalla tavalla kuin maasta käsin. Välillä hän kävi tervehtimässä yleisöä lentämällä kiitoradan pintaa hipoen, mutta kone tietysti ylösalaisin, ettei olisi liian helppoa :-D 


Toki lopussa ihailtiin myös Hornettia kuppisuojaimet päässä. Edellisestä Airshow-vierailusta muistimme jo Hornetin äänen voimakkuuden, ja meillä oli kaikille lapsille kuppisuojaimet mukana, ja itsellekin korvatulpat. Tulivat ihan tarpeeseen kyllä :-D


Tämä viimeinen otos Jurgis Kairysista on oma suosikkini, kuten mieskin sanoi, se muistuttaa hieman jopa maalausta kun taustana on tuota savua. Koneet oli kyllä kiva kuvauskohde!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!



Arvonnassa Habitarelippuja






Nyt on hyvä aika järjestää arvonta. Koska arvonnat on usein jonkun asian kunniaksi, niin olkoon tämä perjantain, ensimmäisen kouluviikon, auringonpaisteen ja meidän pihassa ihan kohta olevan nurmikon kunniaksi! Ja sen, että vesivahinkoremontti on edennyt pintojen laittoon, eli nyt tehdään parkettia ja tapettia takaisin paikoilleen. Kohta pääsee siis sisustamaan myös viimeistäkin huonetta talosta, sekä saamme olohuoneesta ylimääräiset tavarat vihdoin pois :-)

 Palkintona on viisi kappaletta aikuisten lippuja Habitare-messuille (arvo à 18e), arvon viisi erillistä voittoa. Osallistua voivat kaikki kommentoimalla tähän postaukseen. Voit jättää minulle esimerkiksi terveisiä tai kertoa mitä lähtisit Habitaressa katsomaan (pakko ei suinkaan ole). Ohjelmaan voit tutustua jo etukäteen osoitteessa www.habitare.fi.
 Jos olet jäsenenä sivupalkissa näkyvässä Blogger-lukijaraadissa, saat lisäksi toisen arvan. Liittyä voit myös arvonnan aikana. Kerro monellako arvalla osallistut.
Jos osallistut anonyyminä, jätäthän jonkin nimimerkin jotta voittaja on helpompi tunnistaa, sekä lisäksi sähköpostiosoitteen josta sinut tavoittaa.

Osallistumisaikaa on perjantaihin 28.8.2015 klo 22.00 asti, ilmoitan voittajan seuraavan viikonlopun aikana. Osallistumisaika on päättynyt!  

Ihanaa viikonloppua kaikille, meillä se meneekin nurmikkorullien parissa :-)



Opintielle




Eilen oli suuri ja odotettu päivä. Pikkupojilla alkoi ekaluokka ja esikoulu. Ekaluokkalaisen reppua oli käyty etsimässä moneen otteeseen, ennenkuin se oikea löytyi. Pojan ja vanhempien toiveet eivät aina aivan kohdanneet... :-D Seitsemänvuotias oppi repun oston myötä myös uuden hienon käsitteen: kompromissi. Nyt kaikki ovat tyytyväisiä :-) Eskarilainen käyttää vielä vanhaa kerhoreppua, ja sovittiin, että ensi vuonna hänkin pääsee sitten reppuostoksille.

Lasten koulumatka on onneksi todella helppo ja rauhallinen, lähinnä pyörätietä melkein koko matkan. Loppupäässä koulun lähellä on kaksi tien ylitystä, mutta nekin ovat pientaloalueella ja liikenne ei ole noilla paikoilla kovin runsasta. Silti hirvittää että jossain vaiheessa ekaluokkalainen alkaa kulkea itse matkaa. Itse autoilevana olen nähnyt sen, miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät ratin takana... Jos itse vaikka antaisitkin jalankulkijalle tietä, painaa viereisen kaistan sankari yleensä kaasua ja pyyhkäisee suojatielle astuneen pahaa-aavistamattoman jalankulkijan kengänkärjet puhtaiksi. Joskus joku on jopa lähtenyt ohittamaan sivusta suojatien eteen pysähdyttyäni, jos on ollut vain yksi kaista per suunta. Uskomatonta! Aihe joka saa verenpaineeni nousemaan ja silmissä välkkymään punaista. Kuinka tähän saataisi muutos?

Lähetän lapseni tuonne opintielle, ja pyydän teiltä seuraavaa; Älkää autoilijat ajako hänen päälleen. Niin kiire ei voi koskaan olla. Jokainen lapsi on aivan liian arvokas ja ainutlaatuinen menetettäväksi autoilijan kiireelle ja välinpitämättömyydelle!

Lapsille toivotan ihania hetkiä uuden oppimisen parissa, uusia ehkä jopa elämänmittaisia ystävyyksiä, ja opettajille kärsivällisyyttä sekä hyvää mieltä uusien lasten parissa :-)


Betoniset kukkalaatikot





Vihdoin voin näyttää teillekin meidän pihan uusinta edistysaskelta, eli betonisia kukkalaatikoita jotka tulivat terassin reunalle, Terassi jää meillä tontin korkeuserojen vuoksi melko ylös, ja laatikoilla hoidetaan tuon korkeuseron pengerrystä. Samalla säästyimme laittamasta terassille kaiteita, jotka olisivat suotta peittäneet näkymää ikkunoista ulos. Laatikoiden avulla saamme myös kukat terassin tasolle, jos ne olisivat pihan alaosassa, niitä ei näkyisi sisään eikä terassille, vaan ne jäisivät alas katveeseen. Alas tulee nyt puita ja pensaita, suurin osa perennoista minulla on aikomus istuttaa näihin laatikoihin. Muutama alku siellä jo onkin, mutta aika paljon pitää hankkia vielä lisää taimia, koska laatikkoja on yhteensä melkein yhdeksän metriä, niin tilaa on! Varsinkin pioneita tulee lisää, ja muutenkin kukkivia kukkia. Tiedossa on siis taimienhakureissu äitini isoon ja vanhaan puutarhaan ;-)


Tässä vielä kuva asennusvaiheesta, laatikot on siis valettu muualla, ja ne tulivat nosturilla nostettuina paikoilleen. Aika hurjaa hommaa, mutta siihen ne vaan asettui!



Istutin laatikoihin jo ne perennantaimet joita minulla oli täällä valmiina odottamassa, lähinnä edellisestä pihasta otettuja pistokkaita. Uusina tulivat nuo vartetut pensaat, halusin myös jotakin hieman korkeampaa näkösuojaksi ja aurinkoa varjostamaan. Alaosa täyttyy sitten tosiaan aikanaan pioneista ja muista kukista. Varrellisten pensaiden yksi syy oli myös se, että haluan laatikoihin jäävän jotakin pystyyn myös talvella, ettei kaikki ole talvisin matalaksimenevää sorttia. Näin pensaisiin tarttuu kauniisti lumi, ja niihin voi kieputella vaikkapa ulkovalot. Korkeita pensaita on nyt isommassa laatikossa kolme, syyshortensia, hakuropaju, sekä purppuraomenapuu. Yksi kukkii keväällä, yksi on koristeellinen läpi kesän, ja yksi kukkii syksyllä :-)



Koska pihamme on pieni, korostuu terassin merkitys pihan ajanviettopaikkana. Uskoisin, että laatikoiden rehevöidyttyä terassimme on viihtyisä ja vehreä paikka! Lapset ainakin pitävät kukkien hoidosta (mistä lie oppineet :-D) ja kunhan saadaan ulos vähän isompi pöytä, voisin kuvitella että meillä kesäruokailummekin siirtyvät lämpinänä aikana terassille.

Ihanaa kesäistä viikkoa kaikille, huomenna meillä alkaakin sitten koulut!