Valaisinlöytö kirpparilta

Piipahdin taannoin viemässä pahvit ja muut kierrätettävät kierrätyspisteeseen, ja koukkasin samalla läheiselle kierrätyskeskukselle. Silmiin osui alahyllyllä nurinpäin olevaan metalliseen lampun varjostimeen, josta puuttui johtokin. Onhan meillä johtoja kotona, mietin, ja otin varjostimen lähempään tarkasteluun. Se on aika nätti, vaikkakin melko voimakkaasti tulee mieleen Louis Poulsenin valaisimet. Kotona huomasin, ettei valkoista siistiä johtoa ollutkaan vapaana, niin nyt tuohon tuli ainakin tilapäisesti musta johto, että pääsin testaamaan sitä kattoon. Ehkä vielä vaihdan johdon valkoiseen?

Koetin googletella, että mistä tuo varjostin olisi peräisin, ja se voisi olla ehkä vanha Valinten tuote. Jos jollakulla on parempaa tietoa, niin kertokaa ihmeessä! Mitään merkintöjä siinä ei ole. 

Tälläisenä sen löysin kirpparilta. Pölyn määrästä päätellen varjostin on odotellut alahyllyllään jo pidempään.

Nyt työhuoneessa on paljon parempi yleisvalo, aiempi valaisin osoitti umpinaisena vain alaspäin, ja olin usein kaivannut vähän enemmän valoa. Uudistus ei tullut myöskään kalliiksi, koska varjostimen hinnaksi sovittiin sen verran, mitä kolikkopussistani löytyy. Se maksoi siis 3,5e :-D

Ihanaa viikonloppua, täällä meillä on maa jo ihan jäässä ja mahtavan kuulas sää!

Pieni pala uutta terassia

Illan jo hämärtyessä kävin nappaamassa pari kuvaa uudelta terassiltamme. Varsinaisesti se ei ole uusi, vaan se on vanhan laajennus. Tai vielä tarkemmin sanottuna uudella osalla vain yhdistettiin kolme erillistä terassia, eli talomme varsinainen terassi, sisääntulon etuterassi, sekä varaston edessä ollut pikkuterassi. Kokonaisuudesta en vielä saanut kuvaa, koska toimintojen paikkoja vielä mietitään, ja muutoinkaan ei ihan niin valmista vielä ole, mutta nämä makupalat halusin teille jo näyttää. 

Terassin laajennus oli meidän "kesälomaprojekti", eli miehen kesälomasta (ja lomarahasta) meni tuohon aika iso osa. Kannatti, sillä olemme molemmat kokonaisuudesta todella innoissamme. Tykkään ihan älyttömästi siitä, että meillä on enemmän terassia nyt myös tuon mustan mökin edessä! Koska jotakin pientä sisustusta halusin tuonne jo laittaa, mentiin taas pihistelyn kautta. Hain kierrätyskeskuksesta pari metallista tuolia jotka olin siellä nähnyt jo joskus aiemmin, ja suhautin ne nopsasti mattamustaksi spraymaalilla. Aiemmin tuolit olivat vihreät. Pikkupöytä meillä oli jo ennestään, ja kasville ruukkukin löytyi varastosta, se sain vain samat mattamustat maalit niskaansa kuin tuolitkin. Yhteen nurkkaan ripustin amppelin, joka sekin on muuten oma tekemäni keramiikkatyö. Aika tee-se-itse-meinigillä siis mennään taas! 

Sain Instagramissa projektia näyttäessäni huolestuneita viestejä siitä, että enkö tiedä ettei kestopuuta saisi käsitellä ennenkuin vasta vuoden päästä. Voin kertoa, että tiedän tuon suosituksen kyllä, ei siis huolta :-D En vain halunnut katsoa terassia kirjavana sitä vuotta, joten laitoin siihen värit pintaan jo nyt. Olemme jo aiemmin tehneet etuovelle yhden uuden askelman, ja siinäkin on värit pysyneet ihan hyvin, vaikka öljysin sen heti tuoreeltaan. Eipä siinä, laittelen sitten keväällä uutta öljyä pintaan, jos se sitä näyttää vaativan.

Ihanaa viikonloppua!

5 x hyvä kirppislöytö

Helmikuun haastepostaus oli blogiporukassamme aiheella parhaat kirppislöydöt. Haasteen heitti ilmoille Kaisa No home without you-blogista. Haasteeseen liittyi pieni ohjeistus, ja se kuului näin: 

Mitkä ovat parhaat ja rakkaimmat kierrätyslöytösi? Esittele 3-5 kotisi kirppishelmeä ja listaa mielestäsi paikkakuntasi parhaat 2nd hand -paikat! Koostan näistä sitten koko Suomen (noh, melkein) kattavan vinkkipostauksen.

Ajattelin ensin, että vau, ihana aihe, ja tähän löytyy helposti suosikit! Aika pian huomasinkin, että suosikkien nimeäminen ei ole ollenkaan helppoa. Muutama esine olisi olleet selkeästi top 5-sarjaa, mutta niistä ei nyt saanut millään julkaisukelpoista kuvaa. Kuten esimerkiksi lasten retro-kerrossänky. Olen jo aikaa sitten luovuttanut lasten huoneen suhteen, leikkeihin ihan ok, mutta kuvia sieltä ei kyllä saa otettua :-D Päädyin ottamaan tähän nyt mukaan viisi esinettä, jotka ovat kaikki kalusteita, omalla tavallaan kivoja, ja päivittäisessä käytössä.

1. Martelan Kilta-tuoli

Tämä Martelan Kilta-tuoli on aika uusi löytö, jota en ole täällä vielä edes esitellyt. Se odottaa uutta verhoilua, mutta on jo nyt muodostunut sekä lasten että kissan suosikkipaikaksi, josta välillä oikein kinastellaan. Oikeasti ostin tuolin itselleni työtuoliksi, mutta näyttää siltä että olen jo hävinnyt tämän pelin. Enää pitäisi päättää väri ja materiaali jolla tuoli verhoillaan! Sametti, nahka, joku edullisempi versio?

Ostopaikka: Spr Kontti, Vantaa, 15e

2. Työpöydän valaisin

Työpöytääni valaisee vanha metallinen pöytävalaisin. Valaisin on jokapäiväisessä käytössä, ja ajaa oikein hyvin asiansa. En tiedä onko se jotakin merkkiä, mutta tykkään kovasti sen ulkomuodosta sekä väristä. Se tuli meille vähän kyseenalaista reittiä, kun veimme edellisen talon raksa-aikana rakennusjätettä kierrätykseen. Tiedän, että oikeasti lavoilta ei saisi kai ottaa mitään, mutta tämän yhden kerran tein poikkeuksen...

Ostopaikka: Löydetty roskalavalta, 0e

3. Vanha kaappi

Tämä vanha puukaappi on samaisessa työhuoneessani kuin edellinen valaisinkin. Siinä on kolme ovea, ja sisällä vielä yhdessä kaapissa laatikot. Kaappi on iso, mutta myös todellinen tila-ihme, ja vetää uskomattoman määrän papereita, mappeja, lamppuja, pattereita, lasten piirustuksia, valokuvia jne sisäänsä. Kaappi on myöskin järjettömän painava, ja sitä ei enää ikinä siirretä minnekään. Alunperin kaappi ostettiin edelliseen kotiimme makuuhuoneeseen vaatekaapiksi, ja sen piti olla jo viimeinen paikka ikinä. En sitten raaskinutkaan jättää kaappia sinne, joten muuttomiehet saivat kovan rastin kantaa tämä alas kapeaa kaartuvaa portaikkoa... Kaappi on myös kallein koskaan ostamani kierrätysesine, mutta saanee sen anteeksi, koska on ollut kovassa käytössä vuosia.

Ostopaikka Huuto.net, hinta 400e

4. Mademoiselle-tuoli

Mademoiselle kuuluu itsestään selvänä tälle listalle, koska on niin ihana. Tuoli on meillä paraatipaikalla olohuoneessa, ja siinä voi istua kuin lennonjohdossa ihastelemassa valtakunnan menoa. Se tuli meille tuon värisenä vihreänä, ja vaikka olen muutaman kerran jo meinannut maalata sen, on vihreä lopulta aina vienut voiton. Tarina tuolin takana on sellainen, että äitini laittoi minulle kerran viestiä, että olen täällä kierrätyskeskuksessa, ja täällä on tälläinen iso pinnatuoli joka on aika kiva ja hyvä istua, haluatko? Näkemättä kuvaakaan aavistin, mistä tuolista on kyse, ja vastasin että tottahan toki. Hintaakaan ei tuolilla ollut kuin joitakin kymppejä, jotka nekin äitimuori maksoi, kiitos vielä! 

Ostopaikka: pikkukaupungin kierrätyskeskus, minulle 0e

5. Messinkinen sohvapöytä

Kuten olen jo aiemmissa postauksissa kertonut, meillä oli olohuoneen sohvapöydän etsintä pitkä ja vaikea. Tämä pöytä tuli yhtenä ehdokkaana, mutta olisi kaivannut vähintään lasin vaihtamisen kirkkaaseen tai valkoiseen umpilevyyn. Koska en ollut pöydästä ihan varma, ja kirkkaan pyöreän lasin teettäminenkin olisi maksanut lähemmäs satasen, jäi pöytä ikäänkuin roikkumaan nurkkiin. Lopulta tilan puutteen vuoksi se vietiin meidän makuuhuoneeseen, ja siellä se toimittaakin nyt yöpöydän virkaa. Silmäni on jopa alkanut tottumaan ruskeaan lasiin, eli ehkä annan tuolle vielä mahdollisuuden? Jalustaosa on kuitenkin ihana, ja se mihin pöydässä tykästyin.

Ostopaikka: pikkukaupungin kierrätyskeskus, 30e

Toki löytöjä olisi muitakin, mutta osa jäi nyt tältä listalta pois syystä tai toisesta. Ainakin yksi on tosiaan se mainitsemani lasten pinnakerrossänky, josta en saa nyt säällistä kuvaa otettua. Se näkyy ainakin tässä vanhassa postauksessani (kliks). Samoin vanha liinavaatekaappi ja olohuoneen kolmihaarainen valaisin on ihan mainitsemisen arvoisia löytöjä. Olohuoneen uuden sohvapöydän aihio löytyi myös kirppikseltä, vaikkakin lopputulos olikin aika pitkälle muutettu.

Lopuksi vielä ne lupaamani paikalliset kirppissuosikit täältä Porvoosta (vaikkakin suurin osa näistäkin löydöistä on muista kaupungeista): 

1. Kierrätyskeskus Pro Uusiokeskus

2. Porvoon Löytöpiste

3. Näsin S-marketissa kaksi kertaa vuodessa järjestettävä MLL-lastentarvikekirppis

Onko teillä jotain suosikkeja kirppislöydöissänne? Onko ne kalusteita, vai enemmänkin pientavaraa? Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, jään odottelemaan Kaisan koontipostausta bloggareiden kirppislöydoistä, ja samalla sitä Suomen kirpputorien tärppilistaa! :-)

Uuden sohvan kaveriksi löytyi sohvapöytä-projekti

Sepä on jännä juttu, että joskus asiat antaa odottaa itseään pitkään, ja sitten yhtäkkiä palat loksahteleekin paikoilleen. Vasta äskettäin haavepostauksessa kerroin teillekin, että olen jo pitkään etsinyt sohvapöytää. Nyt, kun edellisessä postauksessa esittelemäni uusi sohva tuli taloon, on sohvapöydän etsinnätkin saaneet uutta puhtia. Olin jo päättänyt, että teen uuden pöydän rakennusajoilta jääneestä umpipuisesta saarnitason pätkästä. Olin vienyt sen jo puusepänverstaalle muokattavaksi, pitkästä soirosta pitäisi sahata ja liimata leveämpi yhtenäinen levy. Olin myös jo pyytänyt, että levystä sahataan pyöreä, ja nyt oli enää hommana etsiä levyyn sopivat jalat alle. Olen muutamankin kerran käynyt koluamassa eri rautakauppoja löytämättä sopivia. Sitten keksin, että josko löytäisinkin jostain vanhan sohvapöydän, jossa on sopivat jalat jotka voi hyödyntää. Silläkin osastolla alkoi näyttää jo aika epätoivoiselle, kunnes tällä viikolla napsahti onni kohdalleen.

Tässä pöydässä jalat ovatkin aivan täydelliset! Vaikkakin pöytälevyn suhteen piti vetää komento takaisin, ja pyytääkin tekemään uusi levy neliöksi pyöreän sijaan, olen enemmän kuin tyytyväinen. Pöydän jaloissa on nyt aika sama idea kuin sohvassakin, jalat tulevat aivan kalusteen kulmaan. Ajatuksena on vielä maalata nuo sohvapöydän jalat mustaksi kuten sohvassakin, niin rimmaavat vielä paremmin yhteen. 

Pöydän tämänhetkinen kansi on aika kehnossa kunnossa, ja siksikään ei harmita että hyödynnän pöydästä vain jalat. Toki mietin, että jos maalaisinkin tuon kannen vain jonkun väriseksi, mutta koska mielikuvissani taso on puupintainen ja saarnea, en halunnut sitä ideaa jättää. Voihan tuon alkuperäisen kannen vaika säästää jossakin varaston perukoilla, jos joskus tekeekin mieli vaihtaa kansi maalattuun versioon?

Jahka jalat on mustat ja kansi saarnea, onkin pöydässä ihan samat värit kuin niitä vastapäätä olevassa portaikossamme. Ai että! En malttaisi odottaa, näen jo sieluni silmin että tästä tulee tosi hyvä, ja odotus sekä etsinnät olivat tämän arvoiset :-) Minulla on myös toinen uusi tuunailua odottava kirppislöytö olohuoneessa, mutta sitä en ole vielä esitellytkään. Ehkä siitä sitten toisessa postauksessa enemmän? Onpa salaperäistä, heh! (huomaan, että viimeisessä kuvassa on joku lelu sohvan alla, mutta olkoot, sellaista täällä kuitenkin oikeastikin aina on)

Oikein mukavaa lauantai-iltaa!

Kausikukkien aatelia, hyasintit

Lähestyvän joulun näkee kaupoilla suklaahyllyjen ilmestyttyä marketteihin jo lokakuulla. Itse odotan aina syksyn myötä glögiä ja torttuja, joita toki onkin jo maisteltu. Eniten kauden tunnelmaa tuovat kuitenkin aina kukat, eräänlainen kukkahörhö kun olen. Samaan tapaan kuin keväällä ensimmäiset kaupassa bongatut narsissit on vain pakko napata mukaan, saavat myös ensimmäiset hyasintit vuosittain saman reaktion aikaiseksi. Isänpäiväkukkia hakiessa en vain voinut vastustaa, ja nyt onkin keittiössä ensimmäinen kierros hyasintteja menossa. Nämä ehtivät lakastuakin ennen joulua, mutta onneksi sipulit voi laittaa talteen keväällä ulos istutettaviksi, ja hakea hyvällä omallatunnolla uudet :-) Malttamattomana odotan jo kukkien avautumista ja ihanaa tuoksua.

Alustana on kirpputorilta kolmella eurolla ostettu marmorinen tarjoilualunen/mikälie, josta ruuvasin kromin väriset kahvat vain irti. Alusta toimii kivasti kukkien ja kynttilöiden alla, ja marmori on kaunis materiaali kuluneenakin! Hyasintit on tänä vuonna Iittalan Kastehelmi-tuikkukupeissa, mullat pois pestyinä. Olen vuosittain koettanut keksiä jos jonkilaisia astioita joissa hyasintteja on ollut, ja tuo on kyllä kiitollinen kukka siitä, että sen voi tökätä melkein mihin vain kippoon!

Mukavaa keskiviikkoa kaikille :-)

Kokeilussa jotain ihan muuta -itämainen matto!

Iloista elokuun alkua!

Me palailtiin eilen pieneltä kotimaan reissulta, jolle pääsimme hääpäivän vieton merkeissä. Laskeskeltiin siinä yhdessä, että tämä oli toinen kerta koko kymmenen vuoden historiassa, kun olimme peräti kolme yötä kahdestaan reissussa ilman lapsia! Yhden yön yli ollaan sentään päästy vähän useamminkin. Laittelen matkakuvia myöhemmin, mutta ensin esittelen pienen matkamuiston jonka reissulta mukaani ostin.

Kyseessä on siis matto. Matto on siksi "jotain ihan muuta", koska en ole koskaan ollut mitenkään innostunut itämaisen tyylisistä matoista. Muiden sisustuksissa ne näyttävät kauniilta, mutta omaan kotiini en vain ole niitä osannut kuvitella. Nyt kävi kuitenkin niin, että sattuma puuttui peliin. Ajelimme autolla jossain päin Turun saaristoa, ja mies tuumasi että pitäisi saada vaihdettua pitkät housut shortseihin. Näin melkein saman tien pienen kyltin, jossa ilmoitettiin sivummalla olevasta pihakirppiksestä. Kurvattiin sinne pihaan, ja samalla kun mies vaihtoi housujaan, minä kiersin pihan ja ulkovaraston jossa kirppis oli. Muutoin ei ostoksia juurikaan löytynyt, mutta kiinnostuin paksusta villamattorullasta joka yhdessä nurkassa lojui. Kysyin rouvalta, muistaako hän maton pituutta, ja hän veikkasi että jotain kolme metriä ehkä. Matto oli heillä jäänyt käyttämättä kun oli ollut liian pitkä. Mietin yläkerran käytäväämme, että pitäisiköhän piruuttaan kokeilla, ja koska maton hintakin oli ihan naurettava, siis muutaman euron, päätin ostaa sen kokeiluun, ja laittaa vaikka sitten eteenpäin jos ei olekaan hyvä. Matto olikin lopulta paljon pidempi, ja kuviokin selvisi vasta kotona kun avasimme rullan ekan kerran. Kokonsa puolesta se päätyi nyt keittiöön testailtavaksi, ja samalla testaan myös itseäni, että tottuuko silmä vai ei.

Kuvat nappasin äsken kiireellä (niin kiireellä että märät rätin jäljetkin vielä ovissa...), ja nyt pohdin että onko tuo tosiaan vähän liiankin jotain muuta vai ei? Se on tavallaan ihan hauskasti saman värinen kuin vaneripöytä, mutta toisaalta beige on beigeä, eikä sekään ihan lemppariani. Yleensä olen tosi varma maustani, mutta nyt pitää tunnustaa että pitää vähän tuumailla jääkö tuo tuohon vai ei. Villa tuntuu jalkojen alla kyllä ihanan pehmeältä, tämä oli vielä taustan lapun mukaan Uuden Seelannin villaa. Seuraamme siis tilanteen kehittymistä :-D

 

Mukavaa viikon jatkoa kaikille, monilla alkaakin varmaan tänään taas työt :-)

Kirppislöytö ja aikamatka ysärille

Taitaa olla niin, että muodissa monet asiat kiertävät ympyrää, ja eri vuosikymmenten ilmiöt painuvat unholaan vain tullakseen uudelleen pinnalle myöhemmin. Uusilla aikakausilla on uudet nuoret, joille moni ilmiö tuntuu aidosti tuoreelta ja uudelta. Varttuneempi väki taas muistaa vielä edellisenkin kierroksen, ja riippuu ehkä omasta suhtautumisesta silloin viimeksi, lämpeneekö uusinnoille vai ei? Itselläni on ajoittain ollut jo aika vanha täti-olo, kun esimerkiksi vaatemuodissa näkyy paljon kasari- ja ysärivaikutteita. Jotenkin tuntuu, että niistä edellisistä kierroksistakaan ei ole vielä toivuttu :-D Samaan tapaan kuin vaatemuodissa, myös sisustuksessa tuntuu olevan jonkun verran kierrätystä eri vuosikymmenten välillä, mutta tyylilainat ovat ehkä hieman hienostuneempia kuin vaatepuolella. Onneksi! Ainakin omasta mielestäni tuntuisi olevan näin, eivätkä rottinkilapaiset kattotuulettimet ole ainakaan vielä tulleet takaisin. Huh. Toistuvat teemat ovat enemmänkin värejä ja niiden käyttöä.

Mihin pyrinkään tällä pohjustuksella? No, kävi nimittäin niin, että ostin kierrätyskeskuksesta noin pennillä puuterisen/persikkaisen mikälie roosan maljakon. Maljakko on vanha, vaikka tällä hetkellähän tuon tyyliset sävyt ovat taas hyvinkin pinnalla. Ajatuksenani oli kuitenkin maalata maljakko kilikalimaalilla esimerkiksi mattamustaksi (yllätys!), mutta maalin puuttuessa kippo on nyt toistaiseksi vielä alkuperäisessä asussaan. Tuosta väristä minulla tulee ihan suora nostalginen aikamatka yhdeksänkymmentäluvun alkuun, ja silloiseen kotiimme. Kyseessä oli uusi talo, jonka vanhempani rakensivat. Siellä sisustus oli vaalea, paljon valkoista ja harmaata, pieniä ripauksia mustaa, ja siinä harmaalla sohvalla tismalleen tuon maljakon väriset puuteripinkit koristetyynyt. Kuulostaa aika tältäkin päivältä, eikö? Maljakko on luultavasti peräisin sieltä samalta ajalta kuin omat lapsuuteni persikka-barbit, mutta jos tuo keikkuisi nyt sisustusliikkeen hyllyllä, voisi sävy ja malli mennä aivan nykypäivän tuotteestakin! Hassua. Meillä ei tämän tyylistä murrettua värimaailmaa kodista juurikaan löydy, mutta tv-tason päällä lojuneisiin Pukkilan laattojen mallipaloihin yhdistettynä kierrätysmaljakko loi hyvinkin ajankohtaisen väripaletin. Hetken noita katseltuani yhdistelmä näyttää jopa ihan kivalta ysäriviboista huolimatta. Kappas! Joulupöydässä olleet kuivaneet eukalyptukset saivat hoitaa kukkien tehtävää, mutta tuoreet kesäkukat olisivat varmasti saaneet maljakon nousemaan vielä enemmän edukseen. Ehkä annan maljakolle, ja sen kierrätetylle puuteripinkille vielä kuitenkin mahdollisuuden? Ties vaikka silmä tottuisi? Ainakin siihen asti, että saan sen spraymaalin hankittua tai ehtii tulla kesä ja ne kesäkukat :-D 

Kivaa viikonloppua!

Vanhasta Lundiasta tuunattu tv-taso

Olohuoneessamme vaihtui taannoin järjestys, ja se aiheutti muutaman muutostarpeen myös kalusteisiin. Mielestäni tv-taso oli uudella paikallaan jotenkin väärä, ja kaipasin siihen jotakin sirompaa. Koska tykkään miettiä aina kierrätysvaihtoehdon ensin, kävin kierrätyskeskuksessa katsomassa mitä sieltä voisi keksiä. Ensimmäisellä reissulla en löytänyt etsimääni, mutta sain idean käyttää vanhoja Lundia Classic-osia, joista saisi koottua monenlaista kokoonpanoa. Niitä on aika usein tarjolla kierrätyskeskuksissa ja kirpputoreilla, ja niin oli nytkin mutta ei juuri sitä korkeutta ja leveyttä ja syvyyttä mitä kaipasin. Niinpä päädyin notkumaan monta iltaa tori.fi-sivulla, ja kävin muutamassakin kierrätyskeskuksessa osien perässä. Vaan lopulta oli osat kasassa, ja seuraavaksi pääsinkin maalauspuuhiin.

Monissa uusissa Lundian mainoksissa on näkynyt myös musta versio näistä hyllyistä, ja mielestäni se on tosi hyvä väri näihin! Eipä siis tarvinut montaakaan kertaa miettiä millä värillä lähden kellastuneita osia maalaamaan :-D 

Johtohässäkkä ja muita pulmia

Tv-taso ei ole mikään kovin kiitollinen kuvattava, siinä kun on melko epäesteettisiä osia kuten se itse tv, johtoja, ja meillä myös vaikka mitä pelikonetta ja dvd-levyjä. Sijoitimme vielä musiikin kuunteluun stereot kaiuttimineen tuohon samaan paikkaan, niin aikamoinen musta möykkyhän tuosta tuli (pienemmät kaiuttimet haaveissani...). Silti laitteet eivät häiritse niin paljon tuossa silmää, kun katoavat tuonne mustan hyllyn uumeniin. Ennemminkin nuo dvd:t häiritsevät, ja niille pitääkin keksiä vielä jokin parempi säilytyspaikka tai tapa. Mies puhui että johdoille voisi olla jokin kourusysteemi kätevä, ne saadaan siis vielä ehkä myöhemmin laitettua kauniimmin tuonne. Minulla oli hankittuna tähän kokonaisuuteen myös ovet, mutta hoksasin vasta jälkeenpäin että sitten olisi ehkä ollut ihan kätevää olla myös päädyt umpinaiset, niin jätin ovet nyt vielä toistaiseksi maalamatta ja laittamatta paikalleen. Onneksi tämä on niin monikäyttöinen sarja, että ne voi sitten hyödyntää jossain muussa paikassa myöhemmin!

Vaikka tuo uusi taso on pidempi ja korkeampi ja myös mustempi kuin vanha, se tuntuu silti sirommalta koska on syvyydeltään 20cm edeltäjäänsä kapoisempi. Tämä on siis 40cm syvä, siksi levyjä ja osia sai hieman metsästää koska useimmat Lundiat mitä kierrätyskeskuksista löytyy, ovat 30cm syvää.

Alkutilanne

Tässä vielä näkyy hieman alkutilannetta, eli tuota tavallista kellastunutta mäntyä osat olivat, paitsi yhdessä oli vielä huonosti tehty musta maali päällä. Hioin lakkapinnan rikki, ja levitin pohjalle tartuntapohjamaalin. Pohjamaalikin kannattaa tilanteen salliessa sävyttää, mutta koska otin vain pienen purkin, tätä ei saanut nyt muuta kuin valkoisena. Se ei kuitenkaan haitannut, koska pintamaalia tuli joka tapauksessa se kaksi kerrosta päälle. Pintamaalin levitin pääasiassa pienellä telalla, vain vaikeimmissa paikoissa käytin apuna sivellintä. Telalla jälki jää tasaisemmaksi ja siistimmäksi varsinkin isommissa levypinnoissa,

Seuraava muutoskohde onkin tuo sohvapöytä, joka on nyt nykyiseen järjestykseen liian korkea, ja kenties se voisi olla nyt vaaleampikin koska mustaa on nyt aika paljon tv-tason myötä. Pitää olla silmät auki jospa jokin kiva idea tulisi mieleen sohvapöydäksi :-)

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Kirppistuolin uudelleen verhoilu ja ohjeet kuinka se tehdään.

Käykö teille koskaan niin, että juuri silloin kun olisi ihan hirveästi kaikkea oleellisempaakin tekemistä, iskee inspis johonkin ihan muuhun? Minulle käy useinkin.  Kaiken jouluilun ja opiskeluun liittyvän sijaan innostuinkin verhoilemaan kirpputorilta löytämäni tuolin. Hups. Tulin ottaneeksi muutaman kuvankin, ja ajattelin että josko pienestä ohjeesta olisi jollekulle iloa?

Ihan ensin tarvitset toki sen verhoiltavan tuolin. Tämä yksilö löytyi melko monta persusta nähneenä kirpputorilta viiden euron kohtuulliseen hintaan. Pyörimismekanismi tuntui ihan ehjältä, ja lisäksi runko oli niin siistissä kunnossa ettei sille tarvinut tehdä mitään muuta kuin pestä, niin kaupat tuli. Kankaaksi löytyi omista kätköistä Marimekon paksua kangasta Muija-kuosilla. Olen ostanut tämän kankaan joskus tehtaanmyymälästä palalaarista, eli edullisesti mentiin tässäkin kohdassa. Istuimeen pala oli siinä ja siinä että riittääkö leveys, mutta sain sen nyt kuitenkin kiskottua paikoilleen :-D

1. Pura tuolista istuin ja selkänoja irti. Tässä mallissa ne olivat kahdella ruuvilla kiinni molemmat. Säästä ruuvit, ja jos ne ovat keskenään erilaisia, merkitse mikä on mistäkin.

2. Irroita vanhat päälliset. Niittien kanssa on hyväksi havaittu systeemi puukko ja sivuleikkurit. 

3. Leikkaa vanhoja päällisiä kaavana käyttäen uudet kankaat paksusta ja tukevasta kankaasta. Jätä selkänojan toinen kappale hieman pidemmäksi alareunasta kuin toinen. Tässä mallissa selkänoja on ympäri verhoiltu, ompele sen kappaleet vanhan mallin mukaan ompelukoneella yhteen oikeat puolet vastakkain. Jätä toki alareunasta auki että saat hupun vielä paikoilleen! Koeta tehdä mahdollisimman napakka (minulla jäi himpun löysäksi mutta en innostuksissani alkanut enää tekemään uusiksi, kun itselle tämä oli kuitenkin tulossa).

4. Kiinnitä uudet päälliset paikoilleen nitojalla, huomioi kuvioiden suoruus. Laita pehmusteet ensin paikoilleen. Olisin mielelläni vaihtanut pehmusteetkin, mutta koska minulla ei nyt ollut valmiina tuollaista ihan ohutta superlonia, päädyin pesemään nuo vanhat laimeassa kloriitissa ja annoin kuivua yön yli. 

Selkänojassa vedetään ommeltu huppu ensin selkänojan päälle. Kannattaa aloittaa kankaan kiinnittäminen päädyistä vetämällä kangas ensin poikittain ja kiinnittämällä se, tämän jälkeen pitkät sivut. Huomioi että sauma menee selkänojan päällä nätisti eikä jää möykyille kankaan alla. Kiinnittäessä päällimmäiseksi tulevan lipareen (sen pidemmän) voi laittaa kaksin kerroin, niin lopputulos on siistimpi. Toki kiinnityskohta niitteineen on selkänojan alareunassa, mutta siisti se on hyvä olla silti.

Istuimessa pingota kangas ensin keskeltä istuinta molemmista reunoista, etene sitten reunoja kohti kiinnittäen aina sama kohta molemmista reunoista. Näin lopputulos on tasaisempi eikä kangas ala kiristymään vinosti. Kulmissa taita kangasta aina niin, ettei nurkkaan muodostu ryppyjä, ja kiinnitä.

Lopuksi ruuvaa osat takaisin runkoon kiinni. Selkänojassa tein kynsisaksilla pienet reijät kankaaseen ruuvien kohdalle että ne menee paremmin läpi eikä revi kangasta mennessään. Jos kankaan reunoja jäi pohjassa niittaamisen yli pitkälle, leikkaa ylimääräiset siististi pois.

Tuoli päätyi nyt tälläerää tyttöteinin huoneeseen, mutta voi olla että jahka tuo ulkorakennuksessa oleva työhuone tässä kohtapuoleen valmistuu, käyn kääntämässä tuolin sittenkin omaan käyttööni :-D

Kivaa loppuviikkoa kaikille! 

Kaamea kasari vai hyvä löytö?

Olohuoneeseemme on ilmestynyt uusi jalkalamppu. Se on ilmestynyt sinne jo itseasiassa kahteen otteeseen, kun ensimmäisellä kierroksella totesin että ei se sittenkään ole kiva ja passitin häkkyrän varastoon. Ja nyt se sai uuden mahdollisuuden. Valaisin on peräisin paikallisesta kierrätyskeskuksesta, josta sen taannoin nappasin mukaan hyvin edullisesti. Jotenkin siellä näin että metallisissa varsissa on jotain samaa kuin meidän portaikon metallipinnoissa, mutta ehkä kaareva muoto oli se jota alkuun vierastin. Toki olohuoneen seinällä on pyöreä Hakolan Lempi-hylly, ja kasveissakin on kaarevia muotoja. Silti se ei alkuun istunut mielestäni tuohon ollenkaan. Nyt, kun otimme toisiimme muutaman viikon etäisyyttä, on lamppu sittenkin ihan kiva ja saa ainakin toistaiseksi jäädä. Se tuo valoa kivasti sohvaryhmän luo iltaisin, kun siinä kohdassa meillä ei ole katossa lamppua ollenkaan.

Olettaisin että lamppu on ehtaa kasaria? Tai ehkä vanhempikin? Tietääkö joku? Melko retro kuitenkin. Jalusta on marmoria, ja pitää koko komeuden ihan hyvin pystyssä vaikka aika iso hökötys kysessä onkin. Jalustaa on näemmä joku muukin pitänyt kukkatelineenä, kun siihen on jäänyt renkula, mutta meillä tuollainen ei haittaa ollenkaan. Kukkaruukku päälle vaan! :-D Googlailemalla löysin että merkiltään tuo saattaisi olla sellainen kuin Habico eli ilmeisesti ihan kotimainen tuote.

Mitä mieltä te olette? Hitti vai huti?

Kivaa talvipäivää kaikille, täällä lakkasi vihdoin pyryttämästä mutta tosi komeat kinokset saatiin! Ilmeisesti Porvoo on tällä hetkellä suomen lumisin paikkakunta :-)

Viikonloppu Mansessa (ja lippuarvonnan voittaja)

Viikonloppu oli täynnä toimintaa, bloginaisia, hyvää ruokaa, naurua, vähän itkuakin mutta kuitenkin hymy huulilla. Ihanaa porukkaa, ihania asiakkaita, ihana tunnelma! Mansen blogikirppis oli huikea menestys, ja asiakkaitakin kävi ennätyksellisesti yli tuhat kolmen tunnin aikana!

Suurin osa bloggareista oli paikalla jo hyvissä ajoin lauantaina valmistelemassa paikkoja sunnuntaita varten. Kannettiin pöytiä paikoilleen ja aseteltiin myytävät esille. Sitten siirryttiin porukalla laittamaan ruokaa, ja ohjausta saimme Arto Rastaalta. Herkkua oli, kaikki ruokalajit! Jälkkärin valmistuksessa käytetty hiilihappojää oli hauskan näköistä, vähän eri meininki kuin meidän kotikeittiössä :-D

Illallisella saimme nauttia myös elävästä musiikista. Kaunista oli, kiitos vielä Pena!

*edit: nyt myös te voitte kuunnella esitetyt kappaleet linkkien takaa:
https://soundcloud.com/penanvuoro/hyva-hetki-elaa
https://soundcloud.com/penanvuoro/mehilaiset

Illallinen katettiin kirppistilaan, ja pitkän pöydän ääressä oli kyllä todella hersyvä tunnelma! 

Sunnuntaina kipaistiin taas jo aikaisin aamulla kirppispaikalle, ja viimehetken viilailujen ja jännittämisen jälkeen tapahtuma sai alkaa. Jonoa ehti kertyä hurjan pitkästi, ja ensimmäiset 150 paikalla ollutta palkittiin hienolla goodiebagillä. Ainakin instagramissa tägillä #mansenblogikirppis tuntui olevan tyytyäväistä väkeä :-) Kirppispäivältä ei muita kuvia oikein tullutkaan kuin tämä juuri ennen avaamista napattu otos jonosta. Siitä eteenpäin olikin niin hulinaa että kameraa ei ehtinyt esiin kaivella :-D

Kiitos Retromodernin Suville järjestelyistä, ja kaikille muillekin mukana olleille, nyt on kotiäitiä taas tuuletettu oikein kunnolla <3

Muut tapahtumassa olleet blogit olivat:

Musta ovi

Deko133

Pieni Talo Helsingissä

Koti 7

Voikukkapelto

Sateenkaaria ja serpentiiniä

Zubi's corner

Keskipiste

Sally's

Call it home

Sula mahdollisuus

Retromoderni

Visuaalisesti vaativa

Optimismia ja energiaa

Vai-heis-sa

Rautatieläistalo

Vaaleanpunaisessa hirsitalossa

Dioriina

Reelinki

Mukana apukäsinä olivat myös

Sådant är livet

Pilviraitti

Sisustus Coco

Sunnuntaina myymässä olleet designyritykset 

Designverstas Omana

Tuutilullaa

Punavuoren ranneke

Nouki

OmaShop

Kevätmessujen lippupaketin arvonta on suoritettu, ja voittaja oli Susanna // Kotona | Hemma, paljon onnea! Voittajalle on laitettu sähköpostia :-)