logo

Viherkasvien hoito talvella, 3 vinkkiäni


Viherkasveilla on iso rooli kotimme sisustuksessa. Kuulen usein myös sanottavan, että ensimmäinen asia joka meidän kodista tulee mieleen on viherkasvit, eikä ihme. Kasveja on käytännössä melkein joka huoneessa, vessoja ja kylpyhuonetta myöten. Monet kasveista on ollut minulla todella kauan, ja onpa siellä joukossa minua itseänikin vanhempi yksilö, isovanhemmilta saatu. Jotta kasvit olisivat pitkäikäisiä, niitä täytyy toki hoitaa säännöllisesti, ja mielummin vielä jokaista lajilleen sopivalla tavalla. Nyt, kun kesän kasvukausi on viherkasveillakin ohi, ajattelin listata muutaman vinkkini viherkasvien talvihoitoon.



1. Valo


Talvella kannattaa kasvien valon saannista huolehtia erityisesti. Siinä, missä kesäkuukausina joku kasvi on pärjännyt huoneen perälläkin, se kannattaa nyt siirtää lähemmäs ikkunaa, tai laittaa kasville kasvivalo. Meillä on omassa kodissa siitä onnellinen tilanne, että talo on suunniteltu omaa viherkasviharrastustani silmällä pitäen. Valoa riittää siis talvellakin jättimäisten ikkunoiden ansiosta, enkä juurikaan siirtele kasveja syksyllä. Vain makuuhuoneissa nostan kasvit lähemmäs ikkunaa. Kaikilla ei näin kuitenkaan ole, ja kasveille kannattaa antaa jokainen valonpilkahdus, jota kaamoksen aikana on tarjolla. Kasvin lehdiltä kannattaa myös pyyhkiä pölyt säännöllisesti, jottei pölykerros estä nappaamasta kaikkia valonsäteitä mitä talviaurinko antaa.


2. Ilmankosteus


Syksyllä lämmityskauden alettua kodeissa usein ilmankosteus pienenee. Viherkasveja kannattaa sumutella suihkupullolla usein, mielummin vaikka joka päivä esimerkiksi iltaisin. Kun kasvit on sijoitettu ryhmiin, muodostavat ne itsekin jo pienen kosteamman pienoisilmaston, ja samalla hoito helpottuu. Varsinaista kastelua kannattaa talvisin vähentää, koska kasvi ei kaipaa niin paljon vettä vähemmässä valossa ja lyhyinä päivinä. Mielummin liian vähän vettä talvella, kuin liikaa.



3. Merilevä


Kesällä kasvukaudella kasvit kaipaavat lannoitetta, mutta lannoitus kannattaa lopetella jo hyvissä ajoin loppukesästä. Itse siirryn yleensä elo-syyskuun vaihteessa viimeistään lannoitteesta merileväuutteeseen. Siinä vaiheessa kun huomaa ettei kasvit enää tee uutta lehteä ja selkeästi kasva, on hyvä aika. Annan talvikaudella viherkasveille noin kerran tai pari viikossa kasteluveden mukana merileväuutetta jota saa ostettua sieltä samasta hyllystä kuin lannoitteetkin. Löytyy siis lähes jokaisesta marketista, tai ainakin kukkakaupasta! Merilevä auttaa kasvia voimaan paremmin.


Näillä vinkeillä saan siis kasvit pärjäämään hyvin talvikausien yli, ja keväällä pääsee taas seuraamaan kasvun ihmettä :-) Onko teillä jotain hyviksi havaittuja niksejä, kertokaa ihmeessä kommettiboksissa?

Mukavaa alkanutta viikkoa!



Lasten synttärit



Lokakuisten lastemme synttärikahvittelut vietettiin tänään. On todella näppärää, kun lapset ovat syntyneet ryhmissä, puolet kevättalvella ja puolet lokakuussa. Ihan rehellisesti sanottuna en jaksaisi tai ehtisi jokaiselle järkätä erikseen synttärijuhlia, eivätkä sukulaisetkaan välttämättä toivoisi ajelevansa tänne meille harva se viikonloppu, kaikki kun asuvat muilla paikkakunnilla :-D Näin saadaan aina yhdellä kerralla juhlittua useampi sankari, ja kaikilla on mukavaa! 


Parasta juhlissa on toki aina ihmiset. Itse nautin erityisesti siitä, että kaikki lapset on yhtäaikaa kotona, isoimmat kun asuvat jo opintojen tiimoilta muualla. Pikkusisarukset ottavat aina tilanteista kaiken irti, ja isoin isoveikka on erityisen suosittua seuraa ♥



Tarjoiluissa mentiin aika perinteisellä tyylillä, ja pihakiveyksen viedessä kaiken liikenevän aikani, jätin leipomisetkin tällä kertaa melko minimiin. Lapset leipoivat kaurakeksejä, ja minä tein aamulla omenapaistosta, mutta muutoin mentiin kaupan antimilla ja paikallisen kahvilan kakulla. Hyvinhän se onnistui näinkin.



Olipa kaikenkaikkiaan mukava päivä taas, vaikka aamusella meinasi tunnelmat ollakin muuta. Päiväni alkoi migreenillä, koira kakkasi lattialle, ja lapset kiipeilivät seinille jännityksestä. Kun juhlat saatiin käyntiin, kaikki oli kuitenkin taas hyvin. Kiitokset siis taas juhlaväelle, ja palataan asiaan keväällä :-D

Nyt saunan lämmitys kutsuu, mukavaa illan jatkoa!

Päivä joka teki tytöstä äidin



Lokakuun kymmenes on minulle tärkeä päivä. Kauan sitten tällä päivämäärällä minusta tuli ensimmäisen kerran äiti. Olin tosi nuori, ja hyppy teinitytöstä äitiyteen ei ollut ihan mutkaton.  Nuorena äitinä sitä sai osakseen vähättelyä ja ihmettelyä, ja tuntui että sai jatkuvasti erikseen todistaa olevansa kelvollinen tuon pienen ihmisen vanhemmaksi. Aika kurjaa, tuskin kukaan tuore äiti kaipaa sellaista epäilyä osakseen? Mammat huokaili kaupan kassajonossakin, että ai lapsi raukkaa, mitä oot mennyt elämällesi tekemään, tai tulivat kysymään että mistä olet tuon vauvan saanut? Noh, tuota, ihan itse tein. Jos jotakin olen elämässä oppinut niin sen, että kaikenlaisesta selviää kun haluaa niin. Aina ei tarvita tyylipisteitä, joskus vähempikin riittää. Pojasta kasvoi aikanaan kelpo mies, joka käyttäytyy kauniisti ja kunnioittavasti toisia kohtaan, on ahkera, ja valmistuu piakkoin Insinööriksi. En ota tuosta saavutuksesta kunniaa itselleni, mutta ylpeä olen ehdottomasti!



Viisi vuotta sitten tämä äitiyteni vuosipäivä sai arvoisensa sinetin, kun nuorimmainen lapsemme syntyi samalla päiväyksellä, seitsemäntoista vuotta esikoisen jälkeen.  Ympyrä sulkeutui pikkuveljen myötä. Poika oli kuin peukaloinen, niin pieni ja hento. Ihana pikkuveli, jolla on nykyään maailman hersyvin nauru ja ystävällinen luonne. Yhtä rakas, kuin kaikki sisaruksensakin, ja koko porukan paapoma ♥ 



Tänään koko maailma hehkui keltaisena lokakuun sävyä, ja mieskin toi töistä tullessaan keltaisia ruusuja. Kahden pojan yhteinen syntymäpäivä oli lämmin ja aurinkoinen, ihan kuin syntymäpäiväsankarit itse. Varsinaiset juhlat meillä on vasta viikonloppuna, mutta pienesti juhlistimme päivää sentään tänäänkin. Iltasella ehdin vielä latomaan taas muutaman rivin pihakiviä, ja nautin joka hetkestä. Nautin siitä, että vaikka olen äiti, olen myös oma itseni, se tyyppi joka nauttii nähdessään kättensä jäljen. Se, joka haluaa äkkiä pompata ulos ottamaan kuvan, kun ilta-auringon säteet osuvat kauniisti pihan puihin. Se, joka rakastaa, ärsyyntyy, iloitsee, innostuu, epäröi, väsyy ja onnistuu. Eikä enää ikinä aio todistella omaa olemistaan kenellekään, vaikka varmasti epäilijöitä löytyy yhä. Äitinä en ole edelleenkään täydellinen vaikka ikää ja lapsia onkin jo enemmän, mutta kukapa olisi? Eikä tarvitsekaan olla. Saan kulkea lasteni rinnalla tässä elämässä, ja välitän. Se riittänee.

Rauhallista illan jatkoa kaikille :-)



Kaunis ja kirpeä -5


Lokakuun 8. päivä, ja aamulla ilma oli kirpeän raikas. Lämpömittari näytti meillä Porvoossa miinus viisi astetta, ja pelto kimalsi aamuauringossa kuin timanteilla kuorrutettuna. Todella kaunista! Toki siitä piti käydä ottamassa pari valokuvaa koiran pissityksen jälkeen, ja jakaa aamuinen tuokio tänne blogiinkin :-) Lokakuu on parhaimmillaan niin kaunis että henkeä salpaa ♥









Pihallamme on tapahtunut pientä edistystä, kun olemme saaneet pihakivien asennuksen vihdoinkin alulle. Hommaa tuossa on todella paljon, ja meinaa melkein usko loppua että kaikki kivet olisi vielä joskus paikoillaan. Toisaalta on mukavaa nähdä, miten piha muuttuu, ja osaan kyllä jo kuvitella mielessäni valmiin lopputuloksen. Toivottavasti aamuinen kirpsakka sää ei nyt enteile sitä, että meille tulee talvi ennen kivien valmistumista! Kaikki pienetkin vapaat hetket iltaisin ja viikonloppuisin menee nyt kivien kanssa, joten yritystä ainakin on. Pitäkää meille peukkuja. Kerralla saa laitettua noin lavallisen tai puolitoista, ja sitten väsähtää kädet niin pahasti että ei enää pysty. Laskeskelin, että lavoja on vielä jäljellä 15, eli kyllä tuossa taitaa vielä tovi mennä... Lisäksi kaikki reunimmaisten kivien leikkuut, leikkuri pitää jostain saada lainaksi. Olisiko teillä antaa vinkkejä kiveyksen kanssa, miten homma nopeutuisi hieman? Muutama kohta tuossa vielä on ratkaisematta, että miten ne pitää toteuttaa, meillä on jonkun verran korkeuseroja. Vaan kivi kerrallaan, eikai muukaan auta :-D


Ihanaa alkanutta viikkoa!

Tuolihairahdus, Ikea Råane


Keskiviikko, ja aika joka rientää laukalla (minne se oikein menee..?). Eilen piipahdin aamulla Ikean yritysmyynnin tilaisuudessa, ja sen jälkeen olikin vaaran paikka, kun tuli ikäänkuin pakollinen kierros tavaratalon läpi. Olin jo aiemmin bongannut tulevien uutuuksien tiedotteista, että lokakuussa tulee myyntiin 80-luvun uudelleen lämmiteltyjä Ikea-tuotteita, ja niistä kiinnosti erityisesti metallinen kevyt lepotuoli Råane. Eilen sitten kyseinen tuoli osui silmiini, ja koeistunnan jälkeen tein pikapäätöksen siitä, että raivaan jonnekin tilaa vielä yhdelle tuolille. Oikeastihan meillä on jo ihan liikaakin tuoleja, olohuoneesta on pakko joku tuoleista karsia muualle. Ei siis mitään järkeä ostaa uutta lepotuolia, kun edellisissäkään ei ehdi istumaan... Vaan kun se oli niin nätti, ja aika edullinenkin ja ja :-D





Nyt tuoli tosiaan tuli olohuoneeseen, mutta voi olla että se etsii vielä paikkaansa yläkerran makuuhuoneistakin. Toisaalta tuoli sopii olohuoneeseen ihan kivasti, ja tuo vähän särmää tuohon muutoin jo himpun hempeäksi kääntyneeseen sisustukseen. Veikkaanpa, että tämä on niitä tuotteita, jotka menee äkkiä loppuun Ikeasta, ainakin nyt tuota hakiessani oli hyllyssä vain muutamia kappaleita jäljellä, ja oli vasta lokakuun toinen päivä! Mitäs te olette mieltä tästä kasari-ihmeestä? Minä ainakin tykkään!

Mukavaa loppuviikkoa, itselläni onkin reissua tiedossa, ja viikonloppuna kannattaa seurailla Instagramini Storyjä, kun tiedossa on somehommia Jyväskylän seudulla :-)