logo

Toteutunut sisustushaave





Siinä ne nyt ovat! Unelmieni tuolit. Pitkään ja hartaasti haaveillut, harkitut ja odotetut. Niin kauniit, ja niin mukavat istua. Toki myös paljon sisustuslehdissä ja blogeissa nähdyt, mutta mitäpä siitä, kun meille ne on juuri täydelliset :-) Kyseessä on siis Vitran Dsw-tuolit mustilla jaloilla. Aluksi harkitsin puunvärisiä jalkoja ikäänkuin kaveriksi tuolle koivuvaneriselle pöydän pinnalle, mutta sovittaessa kävi ilmi että sävy oli paljon punertavampi kuin pöydässä. Mielestäni musta on ihan nappivalinta! Puuta meillä on kuitenkin muualla kuten portaikossa, ettei pöytä jää aivan erilliseksi kuitenkaan.

Nyt voin hyvällä mielin sanoa, että keittö on valmis <3


Lumisia fiiliksiä


Viikonloppuna on saatu ihailla taas huikean kauniita lumisia maisemia. Puiden kuorrutus on kuin saduista, jotenkin vähän epätodellisen näköistä jopa. Lumi on niin kaunista! Ja niin järjettömän painavaa! Työntelin tänään paksua kinosta pihasta niin raivolla, että onnistuin saamaan peukalon tyvenkin ihan mustelmille. Se on kai jo aika hyvin se?  Mies suunnitteli ääneen hankkivansa maasturin ja sen keulaan auran. Toppuuttelin että ei näin isoja lumimääriä nyt kovin usein kerralla tule, mutta myönnettäköön että samalla itsekin mietin paljonkohan sellainen lumilinko mahtaisi maksaa... :-D

Kauniiden maisemien lisäksi hyvää on se, että lapset pääsevät taas hiihtämään, alkoihan heillä sentään hiihtoloma! Ja kovasti nuo tuolla tänäänkin yrittivät taas mennä, umpihangessa se ei tosin kovin helppoa näyttänyt olevan. Sinnikkyydellä menivät silti.

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille, ja ihanaa lomaa kenellä sellainen on :-) 

Keskiviikon kukat ja haaveilut




Tyttären huone, ja viime viikonlopun synttärikukat. Tunnustan, raivasin hieman pöytäpintaa esiin, teinin jäljiltä se oli kuorrutettuna mm. koiramme-lehdillä (jaamme tämän koirahaaveen tytön kanssa, ehkäpä vielä joskus?). 

Hetken jo luulin että selvisimme vain yhdellä flussatapauksella, mutta nyt tauti iski seuraavaan perilliseen. Jos kaavana on kaksi viikkoa per lapsi, niin reilu pari kuukauttahan tässä on taas edessä sairastupaa. Aika perus. Vaan hei, sitten on jo kevät! Narsisseja! Silmuja puissa! Multaa, siemeniä, aurinkoa, puutarhahanskoja, kukkapenkkejä, taimia... <3 Pidän katseen niinsanotusti pallossa, niin ei unohdu mitä kohden tässä kuljetaan. Kevättä ja valoa!


Hylly olohuoneeseen





Onpas ollut kiireistä, ettei ehdi blogia edes päivittämään. Kiire johtuu tosin hyvistä asioista, toteutuvista haaveista. Minusta on tullut opiskelija! Koulu käydään tosin pääosin etäopintoina, mutta muutama lähipäiväkin on kuukausittain. Jos kaikki menee hyvin, olen reilun vuoden päästä oppinut paljon uutta sisustussuunnittelun alalta :-) 

Kodin laittelua on koetettu tehdä pikkuhiljaa koko ajan, ja nyt saatiin hankittua olohuoneeseen hyllykkö kun olivat  (ja ovat yhä) alennuksessa. Vaikka tuota String-sarjaa näkee paljon lehdissä ja blogeissa, ei se ole silmissäni silti yhtään kulunut, päin vastoin. Tykkään sen ilmavuudesta ja keveydestä. Lisäksi portaikkomme pinnakaiteet kaipasivat mielestäni paria, ja näissä hyllyn päädyissä onkin kivasti samaa henkeä. Olen koko ajan ajatellut portaikkomme olevan vähän fiftarihenkinen, ja nämä hyllytkin on suunniteltu vuonna 1949, eli siinäkin mielessä ihan hyvä pari!

Hylly on toistaiseksi vielä aika tyhjä, mutta mielummin odotan että sinne tulee luontaisesti jotakin täytettä, kuin että nyt heti tunkisin sinne vain jotakin. Kerrankin tyhjää tilaa, se on ihan mukavaa vaihtelua :-D Puutarhakirjat otin sentään esille, niitä onkin näin räntäsateessa kesää odotellessa mukava selailla ja haaveilla!

Ihanaa ystävänpäivää kaikille, meillä onkin syöty kakkua jo eilen sekä tänään, kun yhden lapsen syntymäpäivät ovat juuri ennen ystävänpäivää <3


Diy amppelit





Oikeanlaista koukkua ja sille sopivaa poranterää etsiessä ehti vierähtää kuukausi jos toinenkin. Nyt saimme kuitenkin koukut kattoon, ja samalla jo vuosi sitten tänne taloon valmiiksi tekemäni keraamiset amppelit paikoilleen. Alunperin olin ajatellut nämä amppelit pihalle kesäkukille, mutta lopulta otin ne mielummin ympärivuotiseen käyttöön. 

Käyttämäni savi on itsessään mustaa, ja pinta on jätetty lasittamattomaksi. Pidän sen mattapinnasta, ja siitä kuinka materiaali voi samaan aikaan näyttää niin pehmeältä ja olla kuitenkin niin kovaa ja kestävää, Koristeluissa en lähtenyt revittelemään, vaan rivi vapaalla kädellä vedettyjä viiruja ajaa nyt koristuksen aseman. Joskus vähemmän on oikeasti enemmän! Toinen amppeli päätyi mustaan makkariimme, ja toinen alakerran työhuoneeseen ja tykkään niistä kovasti. Vähän samalla tavalla kuin verhot, myös amppelit luovat huoneeseen kodikasta tunnelmaa :-)

Me ei päästy ankean sään pelottelemana pulkkamäkeen ollenkaan, mutta hernerokkaa ja laskiaispullaa on sentään nautiskeltu. Nuorimmaisen hurjat kuumelukemat alkoivat tänään vihdoin laskea, eli parempaan mennään siinäkin. Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!


Paikallinen torttupäivä





Runebergin päivänä täällä meilläpäin on paljonkin erilaista ohjelmaa. Kirjailijat kiertävät kouluilla, julkistetaan kirjallisuuspalkinto ja syödään tietystin niin maan mahottomasti torttuja. Kovasti oli suunnitelmissa että lähdetään pienten kanssa päivällä katselemaan kaupungille juhlahumua. Oli sovittuna jo päivälle oikein kahvitärskytkin kaverin kanssa, jotakin jota ei kohdallani ole tapahtunut varmaan pariin vuoteen. Vaan kuinka ollakaan, nuorimmaiselle nousi eilen korkea kuume. 

Harmitti tosi paljon. Se on nyt lievä ilmaisu. Siis tosi paljon. Olisin ollut niin kovasti kahvittelun ja seuran tarpeessa, että asia meinasi saada vähän liiankin isot mittasuhteet. Harmitti lapsen puolesta joka on kipeä, mutta vielä enemmän ihan vaan omasta puolestani kun joudun tapaamisen perumaan. Vielä sitäkin enemmän harmitti se, että kun meille tulee flunssa, sen tietää sitten mitä on ohjelmassa seuraavat 5-6 viikkoa... Pahat aavistukseni sanovat, että tämä on vielä sitä influessaa, jota kaverini osuvasti fb:ssäkin nimitti tappajaflunssaksi. Kovasti sitä on ainakin liikkeellä. Saapa nähdä miten eukon käy! Olisi kyllä koko sairastuvan etu, jos emäntä itse pysyisi tolpillaan, eli toivotaan että säästyn.

Onneksi eilen illalla jo vähän ennakoin, ja ostin kaupasta pari pakettia torttuja. Saatiin ihan kelpo kestit aikaan täällä kotosallakin. Pikkuneiti puki juhlan kunniaksi varmuuden vuoksi kaksi hamosta päällekäin, eli hienonakin ollaan oltu. Söin päivällä puolitoista, ja taidampa vetäistä kohta iltanaposteluna vielä yhden. Koska kyllähän se Fredrika-rouva tiesi miten hyviä torttuja tehdään, niillä harmituskin hälvenee!


Talon eka verho!




Otsikko on hieman seiskapäivää tyylinen, sori siitä! Meillä on kaikissa ikkunoissa ollut jo toki jokin verhosysteemi, siis sälekaihtimet tai rullaverho, mutta nyt on kyseessä ensimmäinen oikea verho. Kangas on ostettu jo aikoja sitten joltakin marimekon ystävämyynneiltä, ja tankokin oli ehtinyt jo muutaman viikon odotella pakkauksessaan, mutta viikonloppuna tärppäsi. Sitten piti toki maanantaina käydä vielä hakemassa pussillinen verhonipsuja, kun en etsinnöistä huolimatta löytänyt sitä muuttolootaa jossa olisi ollut varmaan viisi paketillista samoja... (tähän väliin taas pieni nopea marmatus varaston puutteesta)

Verhojen värin vuoksi huoneessa olleet sinisävyiset räsymatot oli ihan pakko ottaa pois, koska väriyhdistelmästä tuli silmiä särkevä. Nyt tuolla on alakerran työhuoneen matto mallaamassa lähinnä värimaailmaa, jokin vaalea mustavalkoinen matto on siis tuonne hakusessa. Tuo matto on aivan liian pieni, siksi se ei siis voi jäädä pysyväksi ratkaisuksi. 

Ihmeen paljon verho tuo huoneeseen kodikkuutta, vaikka alunperin olin ajatellut ettei tänne taloon tarvitse välttämättä verhoja laittaa ollenkaan. Makuuhuoneissa verhot on kuitenkin ihan hyvä olla, ja jatkossa varmaan pikkuhiljaa laitellaan muihinkin makkareihin. 

Mitäs tykkäätte?