Kevään auringon myötä iskee väistämättä puutarhakuume. Tänä vuonna tilannetta pahentaa se, ettei minulla ole varsinaisesti pihaa jonka kimppuun hyökätä. Toki uudessa talossa on iso tontti, se oli yksi suurimpia syitä siihen että lähdimme vielä kerran rakennusprojektiin. Tontilla on kuitenkin vielä tehtävä isompia maansiirtoja kaivinkoneella ennen kuin pääsen puutarhan teon pariin oikein kunnolla. Nyt olen joitain pieniä istutuksia tehnyt aivan pihan laidoille jonne ei oletettavasti enää mennä koneella, mutta eihän se ole sama ollenkaan :-D Kärsivällisyys ei tässä asiassa ole vahvuuteni, mutta kaivinkoneurakoitsijamme on luvannut yrittää änkeä meidän viimeistelyt jonnekin väliin tässä kevään aikana. Harvaa asiaa odotan yhtä paljon!
Koska nykyinen puutarha antaa vielä odottaa itseään, on hyvä käyttää aika haaveiluun ja suunnitteluun. Ihme kyllä, kovin tarkkoja suunnitelmia kasveista minulla ei vielä uuteen pihaan ole. Toki isot linjat, luonnonkivipengerrykset, kasvimaan sijanti, nuotiopaikka jne on jo tiedossa, mutta tarkempia paikkoja kasveille en ole vielä valinnut. Vain pionopenkin paikka taitaa olla tarkkaan tiedossa (koska tärkeimmät asiat sentään ensin!).
Keräsin tähän postaukseen puutarhakuvia vanhasta pihastamme. Siellä oli pihan pienestä koosta huolimatta aika monipuolisesti erilaisia osioita ja kasveja. Hyötypuutarhaakin oli aika paljon, pienelle kaupunkitontille jopa ehkä aavistuksen liikaakin. Marjapensaita oli puna-, musta- ja valkoherukkaa, päärynäpuu, omenapuu, viiniköynnös, lavankaulukset artisokkineen ym, sekä toki valtava raparperi. Pensasmustikkaakin oli pari pensasta, mutta ne oli sijainniltaan vähän huonossa paikassa eivätkä tehneet paljoa satoa.
Uuteen pihaan on tulossa isompi kasvimaa, ja varsinkin hedelmäpuita haluan nyt useampia. Päärynä oli tosi kiva lisä pihassa, sellainen pitää saada nytkin! Edellisen kodin päärynä oli todella satoisa, oksat aivan taipuivat hedelmien painosta. Lajike taisi olla Pepi jos en ihan väärin muista.
Terassia reunnustavissa betonialtaissa oli suurin osa perennoista. Yli kymmeneen metriin allasta mahtui paljon erilaista, ja kukinta jatkui keväästä syksyyn. Näihin altaisiin olin tosi tyytyväinen. Uuden talon terassin reunaan oli piiretty samanlaiset altaat, mutta päätimme jossakin vaiheessa luopua niistä. Voi olla että jonkunlainen allas terassin reunaan kuitenkin tulee, ehkä puurakenteisena tai ainakin pienempänä? Siellä on sen verran enemmän tilaa puutarhassa, että on hieman turhaa änkeä istutuksia kalliisiin altaisiin. Katsotaan, tässä asiassa saatan vielä muuttaa mieleni moneen kertaan!
Pionit on tulossa ehdottomasti uuden pihan isoksi osaksi, haluan niitä paljon ♥ Pihan pääsuunta on länteen, eikä valo ole aivan optimaallinen pioneille, mutta sain niille lohkaistua osan kasvimaasta etelänpuoleista päädystä. Muutama vuosi pitänee vielä odotella että saan nauttia kukkaloistosta pionipenkissä, mutta hyvää kannattaa odottaa!
Instagramissa jo mainitsinkin, että haluan myös lumipalloheisiä pihaan. Se oli vanhassa kodissa ihana, ja kasvoi muutamassa vuodessa kuitenkin aika kivan kokoiseksi. Tämä on yksi mun suosikkeja!
Piippuköynnös on ollut minulla jo molempien edellisten talojen pihoissa, ja haluaisin perinteen vuoksi sen tuonne uuteenkin laittaa. Paikka on vielä mietinnässä, mutta koska tuo tykkää varjoisasta, on sijoitus helpohko varmasti löytää. Jos ei muuta niin jonkun ison männyn runkoa pitkin kasvamaan? Menisiköhän tuo maata pitkin, jos laittaisikin maanpeitteeksi? En ole koskaan sellaisena tätä nähnyt, mutta pitääpä selvitellä.
Puutarhan värit tekee niin hyvää, ihan jo näin kuvien kauttakin nautittuna! Onneksi on pian kesä, ja vihreyttä saa nauttia muutoinkin kuin omassa puutarhassa. Tämä kesä menee ehkä vähän haaveillessa, ja samalla kääntelen isoja kiviä rautakangella. Se on uuden pihan kantava teema, kiviä on todella paljon, juuri muuta ei maassa olekaan. Onneksi kivistä saa hienoja elementtejä, kun jaksaa vaan käännellä!
Tähän loppuun kaivoin vielä pari kuvaa meidän ekan talon pihasta. Se oli vielä pienempi mutta ihan soma myös. Joskus kävin ajamassa sieltä ohi, ja huomasin ainakin Tuurenpihlajan ja omenapuun kasvaneen tosi suuriksi! Kukkiva pensasaita oli sieltä poistettu kokonaan ja korvattu lauta-aidalla. Minne lie päätyneet juhannusruusut, valkoiset syreenit ja norjanangervot? Voi kunpa kaikki vanhat pihat ja kasvit saisi aina mukaansa muuttaessa! Huomaan, että edellistä taloista en ole juurikaan kaivannut itse taloja, mutta monia kasveja ikävoin. Niiden hoito on kuitenkin pitkäjänteistä työtä aina sopivan taimen ja kasvupaikan miettimisestä istutukseen, vuosittaiseen hoitoon, lannoitukseen ja kasvatukseen. Ei ole ihme että niihin kiintyy ♥
Puutarhahaaveiden parista toivotan teillekin hyvät vaput!
