työvoitto





Jee!

Ongelman ratkaisi olalta purkaminen hihan kanttaukseen saakka, avonaisiin reunoihin uusien kanttausten nykertäminen ja neppari. Vähän möykkyhän tuo on, mutta parempi noin kuin että jäisi kokonaan käyttämättä! Ehkä seuraavalla kerralla käytän kaavaa tai ainakin mittanauhaa :-D

voihan kärpässieni


Elämä on valintoja täynnä. Niinkuin vaikka se, että ottaako kahvilassa kahvin joukkoon kermaa vai maitoa. Kerma on paremman makuista mutta niin bad for you. Kolmen huonosti nukutun yön jälkeen vähänkin järkevämpi ihminen olisi valinnut illalla ajoissa nukkumaan menemisen, mutta meikäläinenpä valitsi vauvalle mekko-pipo-setin ompeluhommat. Kun teki mieli. Olin lopussa  kerrankin tyytyväinen suoritukseeni, meinasin vissiin vähän taputella olallekin. Mietin oikein että en malttaisi odottaa että näen luomukseni neiti M:n päällä.

Mutta missäs se mekko on..? 


Voihan video! Se ei mahdu. Hittohitonhitto. Siis pääaukko on liian pieni. Hyvin mä vedän. Pitäiskö liittyy johonkin jengiin??


On kaksoitikkausta ja kaikkee. Helmaan vetäisin innoissani oikein kaksi kierrosta. Sinänsä hyvä että tuli nyt tuo neula kaivettua tuolta ompelukoneen laatikosta ja opeteltua senkin käyttö, koska saahan tuolla siistin näköistä jälkeä. Vielä kun saisi toimivaakin...


No, onhan se ihan kaunis asia, taidan ripustaa sen tuonne muiden epäonnistuneiden mekkojen joukkoon koristeeksi. Tai lahjoittaa jollekkin tosi pienipäiselle pikkutytölle? Nukelle kenties? Vaikka jaksan näprätä näiden kanssa yökaudet, niin siinä menee mullakin raja että en millään viitsisi alkaa purkamaan jo kertaalleen valmiiksi julistettua työtä. En millään viittis.


No, pipo on sentään ihan soma ja melkein sopivakin, se on vaan vähän liian pieni :-)

kierrätysmatskuliivimekko





Kirpputorilta löytyneestä vakosametinpalasta (0,5e) tuli tyttöselle liivimekko. Sydäntaskun kangas on pala aiemmin myöskin kirppikseltä ostettua liinaa/verhoa jonka olin jo uhrannut ompeluksiin. Uutena ostettuja ovat kanttinauhat, napitkin löytyi omista kätköistä.

Kaavana oli sama jo aiemmin tekemäni sovellus yhdestä Burdan potkuhousun kaavasta, nyt 68cm kokoisena. Taas tuli opeteltua uusia juttuja, mutta paljon on vielä harjoiteltavaa... Vinokantit eivät kestä lähempää tarkastelua, ja napinläpien kanssa sain tehdä aika monta harjoitusta ennenkuin uskalsin kajota muuten valmiiseen mekkoon. Mutta niistä sentään tuli ihan hyvät! Noiden kanttien kanssa mulla on varmasti vähän väärä systeemi (etuosassa piti osan matkaa tikata uudestaan kun takaosa ei "tarttunut"), mutta suurin syy on varmasti vielä vain harjoituksen puute. Onneksi se asia korjaantuu ajan kanssa :-)

Sovituskuvissa piti muuten olla nopea, neiti ei enää paljoa selällään pötköttele kun pitää treenailla jumppajuttuja!