logo

Oi mikä hotelli!


Otettiin isovanhempien avustuksella pieni irtiotto arjen ja raksan pyörteistä, ja suunnattiin Tukholmaan. Siellä oli sattumalta meneillään isot kaupunkifestivaalit, ja  joka puolella kaupunkia oli tarjolla huikeaa ilmaisohjelmaa. Reissu oli kyllä kaikinpuolin oikein onnistunut! 

Hotellimme oli ihastuttava Story Hotel Signalfabriken, ja halusinkin jakaa tämän ihanuuden kanssanne. Sisustus oli raikkaan erilainen suurimpaan osaan hotelleista verrattuna. Paikassa oli vahvasti industrial-henkeä, olihan rakennus oikeastikin vanha paloasema. Materiaalit olivat melko rouheita, oli paljasta betonipintaa, tiiliseiniä ja erilaisia rakenteita oli jätetty reippaasti esiin. Koko sisustuksen väritys oli tumma ja maanläheinen, mustaa, tummaa harmaata ja kuparia. Lisänä oli pieniä raikastuksia vihreillä ja jopa neonväreillä.

Myös hotellin toiminnoissa oli uutta ajattelua, varsinaista respaa ei ollut, vaan sisäänkäynti tapahtui ravintolan kautta, ja kirjautumiset hoidettiin asiakaspäätteellä. Aamiainen oli riittävän monipuolinen vaikkei aivan notkuvat pöydät olleetkaan. Huone oli siisti ja tilava, sisustus samaa kivaa tyyliä kuin muuallakin. Lastenvaunujen kanssa tuolla olisi ollut hankalaa, koska joka suuntaan tuli vastaan portaita, mutta aikuisille ja isompien lasten kanssa matkustaville voin ehdottomasti suositella! Kaiken muun kivan lisäksi hotelli oli myös todella edullinen, ja emme oikein keksineet että miksi. Luultavasti sijainti aivan ydinkeskustan ulkopuolella vaikuttaa asiaan? Keskustaan pääsi sujuvasti metrolla ja junalla, molempien pysäkit olivat aivan hotellin läheisyydessä, ja matka kesti noin reilun kymmenen minuuttia. 

Nyt taas uusin voimin kohti uutta viikkoa! :-)










Ihana Luck


Kävipä niin, että käydessämme taannoin asuntomessuilla näimme monta kaunista taloa, mutta ei ihan kaikkia. Varsinkin yhden missaaminen jäi jälkeenpäin harmittamaan oikein toden teolla. Olin nimittäin etukäteen lehdistä selaamalla rankannut talo Luckin omaksi ennakkosuosikikseni. Ja sitten siinä messupöhössä unohdin käydä siellä! Voiko kukaan olla niin, kröhöm, hölmö? No, helposti näköjään :-D


Asia korjaantuikin eilen oikein korkojen kera. Pääsin nimittäin käymään messuilla vielä uudestaan! Kiitos miehelleni joka käytti yhden lomapäivänsä että emäntä pääsee reissuun (pus!) ja erityisesti kiitos talo Luckin emännälle, joka tarjosi minulle oikein VIP-vierailun (puspus!).

















Rakastin talossa yksinkertaisesti kaikkea. Värejä, sisustusta, kierrätysideaa. Uskallusta tehdä asiat vähän eri tavalla. Kontrasteja, selkeyttä. Mustaa ja valkoista. Laatattomia kylppäreitä. Saunaa. Köynnösmuuria. Leikkisyyttä ja valoa, valaisimia. Atriumpihaa. Keinuja terassilla. Lehmiä (!) takapihalla.
Mutta aivan erityisesti ihmisiä talossa! Niitä asukkaita, olihan siellä tosiaan muutama muukin ihminen paikalla... :-) Joskus elämässä kohtaa tyyppejä, joiden kanssa synkkaa heti, ja tuntuu kuin olisi tunnettu aina. Heidi oli yksi tälläinen henkilö. Terkkuja vaan sinne Jyväskylään, toivottavasti kohtaamme vielä! Niin ja kiitos vielä vip-päivästä! Very Important, indeed :-D

Koska keskisuomen suunnalla on kuulema tapana uutisoida ihan kaikki, (kuten eräänkin messuperheen ruokapöydättömyys...) niin minunkin vierailuni päätyi ihan otsikoihin asti :-D Heidin blogia kannattaa käydä lukemassa muutenkin, siellä saa kurkistuksen aivan hillittömiin kommentteihin mitä ihmiset suustaan päästelee!

Ja hei, perjantai! Ensi viikolla alkaakin sitten taas koulut ja toisenlainen arki. Ihanaa sekin :-)