Vuoden 2013 varrelta

Tammikuussa ihmeteltiin lunta ja tehtiin käsitöitä sekä jääkukkasia.

Helmikuussa juhlittiin synttäreitä, tehtiin lisää käsitöitä ja rakennettiin lastenhuoneeseen kaappeja. Sekä syötiin tietysti paljon laskiaispullaa!

Maaliskuussa juhlittiin jälleen synttäreitä kaksin kappalein, ja ommeltiin lisää mekkoja. Keittiön työtasot värjäytyivät mustiksi. Uhmasin loputonta talvea ja laitoin ulos ensimmäiset narsissit.

Huhtikuussa meinasi iskeä epätoivo, eikö kevät tule koskaan? Lopulta kukkapenkistä alkoi kuitenkin pilkistää vihreää, ja saatiinpa lopulta poimittua kevään ensimmäinen kukkakimppukin. Pyöräilykausikin saatiin avattua. Ja ommeltiin mekkoja :-)

Toukokuussa kukat ilahduttivat, tuunattiin vanhat rattaat, ommeltiin laukku ja siirrettiin päiväkahvit ulos. 

Kesäkuussa tuli helle, käytiin Budapestissä, juhlittiin juhannusta, värjättiin terassi ja tuunattiin kynnysmatto. Puutarhani historian ensimmäiset pioninkukat aukesivat, ja olin onnesta ymmyrkäisenä!

Heinäkuussa rakennettiin yläkerran vessaa, herkuteltiin ja ihailtiin veneitä sekä kesäistä luontoa.  

Elokuussa nautittiin värien loistosta ja innostuttiin taas enemmän ompelemaan kesän pihahommien jälkeen. Remppasin vähän toistakin vessaa vaikka napa alkoikin olla jo hiukan tiellä... ;-)

Syyskuussa hyvästeltiin kesää, keksittiin kevyempiä herkkuja ja sytyteltiin ekat kynttilät. Istutettiin kukkasipuleita ja ommeltiin myös pienenpieni haalari.

Lokakuu oli suurten tunteiden aikaa niin hyvässä kuin pahassakin. Iloittiin 4v ja 17v poikien synttäreitä, ja koetettiin selvitä isosta meitä kohdanneesta stressistä. Samalla elämäämme tupsahti hiukan ennen aikojaan eräs pieni henkilö, ja tulevaisuudessa lokakuulla onkin kolme synttärisankaria!

Marraskuussa juhlittiin isänpäivää ja pienen miehen ristiäisiä. Yllättäen kaivattiinkin taas jo lunta, ja vaihdettiin keittiöön elämäni ensimmäiset jouluverhot.

Joulukuussa hömpötettiin joulua ja lankapalleroita. Askarreltiin ja häärättiin. Ja todettiin että tämä vuosi oli alusta loppuun erilaisia isojakin yllätyksiä täynnä. Se opittiin että elämää saa ja voi suunnitella, mutta aina on myös se mahdollisuus että suunnitelmat muuttuu. Eikä se välttämättä ole pelkästään huono juttu ;-)

Näillä eväin, monta muistoa rikkaampana kohti vuotta 2014. Mukavaa uutta vuotta teille kaikille!

Lisää palloja


Pallerohulluus jatkuu. Pitäisiköhän kohta siirtyä jo vähän tähdellisempiinkin joulupuuhiin..? No, hyvin tässä on aikaa vielä korttitehtailulle ja tonttupuuhille. Pitää muistaa myös tunnelmoida :-)

Pom pom, po pompompom




Iski pallerohulluus kun kävin tällä sivustolla. Ihan kirjainpalloihin asti en vielä päässyt harjoituksissani, mutta olen vähän jo saanut vihiä miten tuo systeemi toimii. On muuten koukuttavaa puuhaa! Tuolla oli palloista tehty taloja, eläimiä ja ihan vaikka mitä. Pitipä nyt löytää tuonnekin, ei saa nukuttua öisin kun on pakko nipsutella vaan lankapalloja... :-D

Korvamadon saatte kaupan päälle, olkaapa hyvät :-)

Ensikehto





Tämä kehto oli työn alla jo aiemmin, mutta koska pikkumies päätti tupsahtaa perheeseemme hiukan ennen aikojaan, ei se ollut ihan valmiina odottamassa nukkujaa. Nyt sain kuitenkin viimeistelytkin tehtyä, ja kehto on paikallaan. Materiaalina on banaanilaatikko johon ompelin päällisen, hihnaa ja koukku katossa.
Siellä on pienen soma kölliä :-)

Löylyleppis




Keramiikassa ehti valmistua saunaan löylyleppis. Testattu on, ja ihan kivasti myös toimii. Kun kaataa vettä leppiksen päälle, sihisee vesi hiljalleen noista pilkuissa olevista reijistä kiukaalle ja tuo löylyyn pehmeyttä.

Kivaa lauantaita kaikille!

Menin korkealle, näin kauas.






Yksi asia löysi ratkaisunsa aivan itsestään. Luontokin puki ylleen kauneimmat sävynsä. Tervetuloa joukkoomme, sinä rakas pikkuinen. Elämä kantaa kyllä.

Kukkarokurssin satoa






Vietin viikonloppua kansalaisopiston lyhytkurssilla, jossa oli tarkoituksena tehdä nipsukukkaroita ja pieniä pussukoita. Ja niin myös tehtiin :-) Laitoin nämä nyt myös tänne, vaikka yleensä pyrinkin nykyään laittelemaan käsityöt enimmäkseen tuonne kässäblogin puolelle. Painin mielessäni edelleen kahden blogin järkevyyden kanssa, mutta ehkä tämä asia ratkeaa jossakin vaiheessa itsestään.

Tässä omat aikaansaannokseni, yllättävän paljon aikaa noihinkin sai menemään. Ehkä harjoituksen puutetta? Hyviä niksejä ja ohjeita jäi kuitenkin mieleen, ja nyt noita voi tehdä kivasti kotonakin. Opin myös kaavoittamaan pussukan, eri liikkeissä kun myydään erilaisia kehyksiä. Varsinkin pienempiin kukkaroihin saa käytettyä pieniä jämäpaljoja, näissäkin käytin toisessa pikkupimun mekosta jääneitä paloja ja pitsinpätkiä, ja toisessa vanhaa Tampellaa josta tein jo taannoin olkalaukun. Muijapussukka on tehty äitini vanhoista verhoista ja kaksi muuta kirppislakanasta.

Saas nähdä kuinka monen paketista löytyy jouluna nipsukukkaro..? ;-)

Hempeät helmat äitienpäiväksi







Pitihän pikkuneidille saada uusi mekko tulevia äitienpäivävierailuja silmälläpitäen. Samalla tuli äidillekin taas hiukan ompeluterapiaa eilisen miehen kotonaolon ja vapaapäivän kunniaksi. Nämä hempukkaiset kukkakankaat olen ostanut taannoin Ek:n palalaarista, ja ne on niin suloiset että voisin ottaa noista itsellenikin jonkin kesähelman! Mekon kaavana on sama pienennetty mekkotehtaan Riine kuin aiemminkin, muutin sitä vain muutamasta kohdasta. Lisäsin helmaan toisen kerroksen, pyöristin pääntien ja vaihdoin hihat pidemmiksi.

Eilisen muita kohokohtia oli kesän ensimmäinen jäätelökioskivierailu, jossa pikkupimukin sai elämänsä ensimmäiset jätskimaistiaiset. Hyvin maistui! Koivujen silmut poksahtivat auki, ja muuttivat maiseman heti ihanan heleän vihreäksi. Tämä on yksi minun suosikkihetkiä aina keväisin! Tuo vihreän sävy on niin raikas, se tosin säilyy vain lyhyen ajan, mutta on kyllä sitäkin kauniimpi. Ja tietysti vielä se, että saatiin isi taas taloon :-)

Riine-mekko


Eilen koitti odotettu lauantaipäivä, ja ihanien Mekkotehdas-tyttöjen pitämä Riine-mekkokurssi. Mukana oli ompelukone, kassillinen kankaita ja intoa kenties enemmänkin kuin taitoa. Mutta siitä viis, päivän aikana oli tarkoitus saada aikaiseksi mekko ja niin myös tehtiin. 



Kurssilaiset loihtivat toinen toistaan kauniimpia luomuksia, ja oli hauska huomata kuinka samasta mallista tulee eri näköisiä versioita vain kankaita ja hihamallia muuttamalla, sekä lisäämällä erilaisia pieniä yksityiskohtia kuten kultalankaa, pitsiä tai vaikkapa helman röyhelö. Kuvia muidenkin töistä ja kurssin tunnelmia on nähtävä täällä.




Meidän pimu näytti mekossaan siltä kuin aikoisi pyrähtää hetken päästä lentoon, ja laskeutua vaikkapa seuraavaan kukkaan :-). Iso kiitos vielä teille, Sunna ja Kirsikka! Oli tosi kivaa, ja tulisin uudestaankin.

P.S. Nyt on ehkä ihan pakko jo ostaa tuo heidän Mekkotehdas-kirjansa, minulla kun ei jostakin syystä sitä vieläkään ole... :-D







Lätsä ja uudet merkit


Postipoika toi tänään jo pitkään odottamani ompelumerkit. Tässä kun on nyt näitä ompeluksia alkanut syntymään, teki mieli laittaa niihin jonkinlainen oma puumerkki. Ja tokihan se piti sitten äkkiä jotakin ommella, että pääsee merkkejä testailemaan! Tarkoitus oli tehdä pikkupojille hattu, mutta taas kerran koko meni vähän metsään, ja tuosta tuli aikuisten kokoinen :-D Ohjetta hattuun löytyy täältä.



Pikkuneidin päiväuniaika olisi riittänyt vallan mainiosti tämmöiseen pieneen ompelukseen, mutta kun piti ensin vähän kitkeä kukkapenkkiä, ja syödäkin. Ja roikkua naamakirjassa... Niinettä lopulta kun olin aloittanut, neiti heräsikin kesken homman. Tulipa todettua sekin, että yksivuotias ei ole ehkä paras apulainen noihin ompeluhommiin, vähän liikaa tuli jännistystä mukaan. Typy oli yhtäkkiä kasvattanut älyttömän pitkät käsivarret ja ylettyi ihan kaikkeen mitä pöydällä oli. Siis neulat ja sakset oli kokoajan menossa kitaan. Ja välillä apulainen vähän meni painelemaan kaasupoljinta, ja lopun ajan imeskeli lankarullat limaisiksi. Taidan jatkossa pitäytyä ihan vaan yksinäisissä ompeluissa! :-D 



Tässäpä tuo merkki siis kaikessa komeudessaan, mitäs tykkäätte? Entäs nimi? Itse olen oikein tyytyväinen. Kiitokset vielä tyttöteinille mallina olemisesta :-)


Ja lopuksi vielä katsokaas, kun samettikukat jo melkein kukkivat! :-D

Pehmopallo ja sen synty



Tälläinen kiva pehmopallo syntyy pienistäkin tilkuista. Toisaalta pallosta voi tehdä vaikka kuinka suuren muuttamalla palojen kokoa. 



Piirrä ympyrä pahville, voit käyttää mitä vain sopivan kokoista muottia. Toki harppikin on ihan kätevä. Mitä isompi ympyrä, sitä isompi pallo. Reilun kokoisella mukilla valmiin pallon halkaisijaksi tuli noin 15cm.



Mittaa ympyrän kehän pituus, helpointa on mitata se muottina käyttämästäsi astiasta pehmeällä mittanauhalla. Jaa mitta viiteen osaan, merkitse paikat ja yhdistä merkit viivottimella. Leikkaa piirtämäsi viisikulmio irti.

Leikkaa pahvikaavan avulla 12kpl tilkkuja, voit jättää saumanvarat, tai tehdä kaavasta jo valmiiksi sen kokoisen että saumanvarat ovat mukana.



Ompele ensin kaksi viiden palan muodostamaa kaarta, ja lopuksi tee niistä molemmista renkaat, siis päät yhteen. Yhdistä ympyrät laittamalla kärjet limittäin ja ompelemalla yhteen. Lisää lopuksi päätypalat, mutta jätä kääntö-ja täyttöaukko. Täytä pallo vanulla, ja ompele täyttöaukko umpeen. 



Sitten voitkin siirtyä opettamaan norsullesi sirkustemppuja :-)