Meillä on vireillä ruokailuryhmän vaihto. Pöydästä on tulossa iso, vaatimuksena on että pitkille sivuille saa neljä tuolia rinnakkain, ja päissä on vielä varalla paikat eli yhteensä kymmenen hengen pöytä. Pöytä tulee olemaan mitoiltaan 240cmx90cm. Myös tuolit menevät tässä vaiheessa vaihtoon. Meillä on käytössä tällä hetkellä melko sekalainen seurakunta, eli neljä äitini mummon (!) vanhaa tuolia, kolme Tapiovaaran Fanettia ja kaksi erilaista syöttötuolia ilman turvakaaria, eli juniorituoleina. Vanhat tuolit on todella hyvät ja tukevat, mutta meille pitkille ihmisille auttamattoman matalat, ja lisäksi niin eri tyyliä kuin nykyinen talo ja tuleva ruokapöytämme, että ne saavat siirtyä palvelemaan esimerkiksi esikoisemme opiskelija-asuntoon sitten kun hän sellaisen saa.
Pöytä on tosiaan jo "tilattu" perhepiirin taitavalta metallimieheltä, mutta tuolien hankinta on vielä auki. Mietin, mitä toivon tuoleilta, ja se on tietysti mukavaa perstuntumaa, silmää miellyttävää ja sisustuksen muuhun tyyliin sopivaa ulkonäköä, ja helppohoitoisuutta eli suomeksi sitä, että kaurapuuron saa siitä irti ilman että tarvitaan talttaa ja tuoli menee pilalle. Koska ruokailuryhmän taustana on iso lattiasta alkava ikkuna, olisi suhteellisen keveä ulkomuoto plussaa ettei näkymät suotta peity. Istuskeltuani erilaisissa tuoleissa olen todennut että vaikka kuinka tekisi mieli vastustaa tätä pinnalla olevaa muotivirtausta, niin nämä munankuorituolit on vaan niin mukavia! Ja tosiaan se puhdistettavuus on näissä huippua, vaikka puu toki miellyttävämpi materiaali emännän pepun alla olisikin. Ainoastaan tuo maiseman peittyminen näissä on huonompaa kuin esimerkiksi pinnatuoleissa, mutta siinäkin suhteessa tuoleissa on eroja, toisissa on paljon leveämpi tai korkeampi selusta kuin toisissa. Tänään viimeksi kävin koe-istumassa taas muutaman ehdokkaan, ja nyt näistä on kaikki muut testattu paitsi Wrong for Hayn Neu13 ja Vitran Hal Wood. Istuinmukavuus on kaikissa lähes yhtä hyvä, eli sitten ratkaisu tehdään enää lompakolla ja visuaalisilla arvoilla? Ja eipä voi mitään, vaikka ne on kuinka nähty, ja kaikilla (ei tietenkään ole, mutta paljon näitä on näkynyt) niin silti haluaisin mieluiten alimpana näkyvät Vitran DSW:t, eli mustilla puujaloilla varustetun munankuoren. Nuo jalat sopisi yhteen myös Fanettien kanssa, jos jättäisin ne päätypaikkojen tuoleiksi, eikö? Huonona puolena noissa on tietysti se, että kyseessä on joukon ehdottomasti kallein tuoli. Vertailun vuoksi yhden DSW:n hinnalla saisi kolme BoConceptin Adelaidea nyt kun ne on vielä tarjouksessakin. Hohhoijaa... Toisena suosikkina tällä hetkellä on Normann Copenhagenin Form, mutta siinä istuinosa ei valitettavasti ollut ihan puhtaan valkoinen vaan kellertävä. No, katsotaan mihin me päädytään! Eri kanavien kautta olen koettanut laittaa tavaraa kiertoon, eikä minulla ole silti säästössä vielä edes yhden tuolin hintaa, eli tämä voi vielä kestää tovin ja aikaa pohtimiseen on :-D
Mikä näistä olisi teidän mielestänne paras?
