Ensimmäisen kesän ensimmäinen pihakierros

Vietämme ensimmäistä kesää tässä kodissa. Tai tarkemmin sanottuna tämä on jo kolmas kesä tällä tontilla, mutta ensimmäinen kokonainen kesä jolloin myös asumme täällä. Puutarhan laitto alkoi jo ennen maatöitä, kun toin aikanaan muutamia pistokkaita vanhasta pihasta tänne jo valmiiksi, mutta enimmät istutukset tein viime kesänä raksan loppusuoran lomassa. Tälle kesälle jäi vielä monta projektia kuten kasvimaan lavat sekä edelleen kesken oleva terassin teko, mutta olen tosi iloinen että ehdimme saada esimerkiksi nurmikot ja pensasaidat laitettua jo viime vuonna. 

Kiersin kameran kanssa pihalla, ja koetin parhaani mukaan väistellä raksan puunippuja, telineitä ja muuta "rumaa" jota meillä on aivan jokaisessa näkymässä mukana. Tiukoilla rajauksilla sai kuitenkin hieman puutarhantunnelmaa kuviin. 

 

Valkoherukka tekee jo satoa.

Terassityömaa kestänee vielä tovin, ollaan saatu muutama lauta laitettua silloin tällöin :-D

Kasvimaan laatikot tuli tehtyä noin kuukausi sitten, ja nyt alkaa jo kasvua näkymään!

Kirsikka on vielä pieni.mutta tekee jo muutamia kirsikoita maisteltavaksi.

Keinu saatiin kasaan pari päivää sitten, katto vain puuttuu vielä.

Sadetinjuoksu. Klassikko!

Huntuvaahtera.

Näkymä kadulta päin. Terassissa pientä viimeistelyä vielä...

Pionipenkissä on jo paljon nuppuja!

Olen niin iloinen puutarhastani, ja vaikka siellä on vielä paljon tosi keskeneräisiä osia, on silti kivaa kun pihasta voi jo vähän nauttiakin. Pionien tarkistus joka päivä, kasvimaan kastelu lasten kanssa, nuotiopaikalla paistetut makkarat ja paljon muita puutarhamuistoja on jo ehtinyt kertyä tämän pihan arkistoon. Toivoin äskettäin äidiltäni syntymäpäivälahjaksi omenapuuta, niitä kun ei puutarhasta vielä löydy. Aika monelle muullekin kasville olisi vielä tilaa, mutta onneksi pihan kanssa ei ole kiirettä ja jatkaa voi lopun elämäänsä ♥ 

Mukavaa viikonloppua!

Keittiön "spanielipenkki" alkaa olla valmis

Keittiömme on ollut onneksi täysin käyttökunnossa jo muutostamme lähtien, eli puoli vuotta. Ajatella, että muutosta on jo niin kauan! Rakennusaikana "spanielipenkiksi" nimeämäni nurkkaus oli kuitenkin jäänyt silloin kesken, eikä hommaan tullut ryhdyttyä. Nurkka veti puoleensa rojua, työkaluja, kaikenlaista mitä ei muuallekaan keksi laittaa jne. Osaatte varmaan kuvitella. Aina kun keittiössä jotakin puuhasi, eli usein, oli tuo ryönäkasa siinä silmien alla. Voitte siis ehkä kuvitella riemuni, kun nurkkaus on nyt vihdoin tehty! Ihan valmis se ei otsikoinnista huolimatta ole, mutta puutteet on todella pieniä verrattuna aiempaan. Penkkien päälliset pitää vahata, kattolistat puuttuu, samoin parketin ja laatan välinen sauma. Ei siis ollenkaan mahdoton homma, toki pieniinkin tarttuminen on ollut melko tahmeaa tässä raksanjälkeiskoomassa... :-D Nurkkaan kasvin taakse tulee vielä pistorasia upotettuna penkin pintaan, jos nurkkaan tekee mieli laittaa vaikkapa joulukynttelikkö tai pöytävalaisin.

Myös hylly saatiin pari päivää sitten seinälle, taas yksi tekemätön asia tehtynä!

Penkki eteisen suunnasta, heti ulko-ovelta kuvattuna.

Penkkien takia ikkunat otettiin tähän kohtaan alkamaan vasta ylempää, eli koko keittiö penkkeineen suunniteltiin jo tosi aikaisessa vaiheessa koko talon suunnitelmia. Penkin laatikoissa on säilytystilaa, ja niissä oli alunperinkin ajatus säilöä kierrätykseen meneviä asioita. Toki meillä on kahden roskislaatikon ämpäreissä jo hyvät tilat lajittelulle, mutta palautuspullot ja muut vähän isommat menee näihin laatikoihin. Penkin päällä on hyvä istahtaa vetämään kenkiä jalkaan, ovathan ne samalla eteisenkin penkit. Olen tähän ratkaisuun oikein tyytyväinen!

Spanieli on löytänyt penkin lintubongaukseen kuten ennakkoon ajattelimmekin, mutta vielä koiraakin enemmän maisemia penkeiltä tähyilee kissa ja sen emäntä :-)

Mukavaa maaliskuuta!

Talolla ekat takkatulet

 

Eilen saavutettiin raksalla parikin pientä mutta tärkeää välietappia. Valtavaa urakkaa on pakko pilkkoa osiin, muuten ei jaksaisi. Olohuone on ollut kattopaneelien maalauslinjastona reilun kuukauden, ja nyt saimme vihdoin otettua takasta suojapahvit pois ja laitoimme sinne ekat pienet tuletkin. Ai että. Tuntui heti siltä että mehän jo melkein asutaan täällä ♥

Toinen, jopa suurempi saavutettu tavoite oli tuvan katto. Mies sai tuon lähes 12 metriä pitkän tilan siltä osin valmiiksi, että panelointi ylettää nyt päästä päähän. Tämä oli osittain pakkorako, ylihuomenna maanantaina tulee kiintokalusteet ja keittiö, ja niitä varten piti saada telineet ja panelointitarvikkeet pois tästä huoneesta. Hommat katon kanssa toki jatkuu vielä aulassa ja lastenhuoneissa, mutta ne on onneksi paljon pienmpiä tiloja ja tulee luultavasti paljon nopeammin valmiiksikin. Tuvan kanssa meinasi välillä usko loppua... Keittiön asennus vähän jännittää että osataanko se tehdä, mutta aina voi katsoa Youtubesta pari aiheeseen liittyvää videota, eiköhän se niiden avulla onnistu, heh :-D

Illan kruunasi pienet vihreät lehdet jotka huomasin ilta-auringossa. Ne oikein hohtivat tuoreutta ja elämää! Meinaa mennä kevään fiilistely meiltä aivan ohi, kun ollaan niin kiinni tuolla sisätöissä. On tämä kyllä aikamoista, onneksi en tainut alkuun taas muistaa enkä tajuta mihin tuli ryhdyttyä :-D Kesää kohti, muutto häämöttää toivottavasti kolmen kuukauden päässä!

Ihanaa viikonloppua, ja huomista äitienpäivää!

Raksakuulumisia huhtikuussa 2021

Mainos: Hunton sekä Ekoeriste 

Terveisiä raksalta! Talolla tilanne on tällä hetkellä (7.4.2021) se, että teemme pintoja pikkuhiljaa valmiimmiksi. Hidasta hommaa näin töiden ohella, mutta onneksi vähitellen ilmestyvät valmiit pinnat motivoi jaksamaan. Ajoittain voisi jopa sanoa että pientä turnausväsymystä on ilmassa, mutta ei auta valittaminenkaan. Vain se auttaa että saa talon valmiiksi ja raksaelämä olisi taas ohi! Onneksi nyt kevään tullen voi käydä välillä kuopimassa pihaa ja miettimässä mitä sinne laittaisi jos liikaa alkaa sisällä maalaaminen ynnä muu tökkiä. Kiviaita onkin edistynyt kummasti viimepäivinä :-D

Näkymää olohuoneesta. Tunnustan että siivosin vähän, normaalisti tila on päästä päähän täynnä maalattavia kattopaneeleita. Niiden kanssa taisi käydä meidän ensimmäinen raksamoka. En ollut tainut ihan täysin tajuta miten iso työ on maalata yli 1,5km paneelia, ja vielä kahteen kertaan... Maalaamattomien pino ei tunnu kertakaikkiaan pienentyvän yhtään. Ehkä olen ollut liikaa siellä kiviaidan kimpussa? :-D

Panelointi on muuten hidasta hommaa myös. Ehditään olla raksalla aina tosi lyhyitä aikoja kerrallaan, sekin toki hidastaa. Nyt on jo lähes viikon vapaat hetket kuluneet paneelien kanssa, ja yksi huone on vasta puolivälissä.Toki pinnasta tulee kaunis kun sitä alkaa jo näkyä, mutta tällä vauhdilla menee ehkä vuosi että koko talon katot on paneloituna... Send help!

Tuleva ruokailutila on toiminut myös raksamuonituksen keskuksena. Mukavahan tuossa on istuskella ja tiirailla muuttolintujen paluuta. Tänään nähtiin ekan kerran taas kurki, ilmeisesti aikovat pesiä tänäkin kesänä tuossa vastapäisessä heinikossa. Ihanaa! Kurki on muuten yllättävän suuri lintu kun se lentää aivan pään yli ♥

Näkymä aulasta. Ullakkoporras on auki, koska tänään oli odotettu päivä ja saatiin talon vintille puhallusvillat ja kävin kuvaamassa niitä. Taustalla näkyy lastenhuoneita joissa on jo pintamaalit, toki se katto puuttuu, ja lattia myös :-D Lapset on valinneet itse huoneiden värit, enkä ottanut näihin juuri kantaa. Tyttärelle tulee vihreää ja parille seinälle ihanat tapetit. Pojilla on vaaleampaa ja tummempaa harmaata. Ehkä maalaillaan vielä seinille jotakin Among Us-hahmoja tms. Vaaleamman harmaaseen huoneeseen tulee 7v ja 11v  "kaksoset" ja tummaan huoneeseen herra P, 13v. Lisäksi vieressä on vielä työhuone, josta on ehkä mahdollisuus tehdä joskus vielä yksi lastenhuone, mutta älkää kertoko tätä lapsille :-D 
Maaleista ja sävyistä teen myöhemmin vielä ihan oman postauksensa kun pinnat on pikkuisen valmiimmat kuvattaviksi. Pysykää siis kanavalla!

Puhallusvilla viimeisteli talon eristyksen 

Puhallusvillat laitettiin tosiaan tänään, ja nyt talo on eristeiden osaltakin valmis. Meillä talon elementtitoimitus oli nimeltään EkoJukka, eli rakenne on hengittävä ilman perinteistä höyrynsulkumuovia. Muovin tilalla on Intello-kangas. Normaalisti Jukkatalojen EkoJukassa on eristeenä paperista valmistettu Ekovilla, mutta me halusimme vaihtaa eristeet vielä lisämaksusta Hunton Nativoon. Hunton on puukuitua, valmistusaineena on pääasiassa vastuullisesti tuotettua norjalaista kuusihaketta, sahateollisuuden jäännöstuotteena syntyneestä puusta tehtyä. Alkuperäinen ajatuksemme oli rakentaa hirsitalo, ja Huntonin eristeillä pääsemme nyt niin lähelle samaa kuin mahdollista. Kun seinät on läpeensä puuta, eristeitä myöten, ne tasaavat lämpöä ja ilmankosteutta hyvin samaan tapaan. Seinissä meillä on sama puueriste mutta levytavarana. Kattoon tuli sitten puhallusvillaversiona samaa tavaraa.

Lisätietoa Hunton eristeistä voit lukea täältä: https://hunton.fi/ymparisto/luonnolliset-raaka-aineet/

Seinien levyeristeet meillä tuli valmiiksi tehtaalla asennettuina, koska ne oli seinäelementeissä jo valmiina. Väliseinät eristettiin työmaalla Jukkatalojen toimesta, ja nyt tämän puhallusvillan kävi asentamassa Ekoeriste Kouvolasta. Homma hoitui siististi ja nopeasti, eikä villaa pöllynnyt kaikkialle niinkuin olin etukäteen hieman pelännyt. Meillä puhallus tehtiin vintin ikkunan kautta, eli sisään ei tullut pölyä ollenkaan. Joskus myöhemmin pitää vielä eristää tuo kuvassa näkyvän pihatalon katto, ja tilataan samat tekijät varmasti sinnekin! (ellei päädytä tekemään itse, meillä oman työn osuus on tässä projektissa tosi suuri, ehkä vähän liiankin suuri).

Ekoeristeen yhteystiedot ja tietoa valikoimasta löytyy täältä: https://ekoeriste.com/

Puueriste on miellyttävää käsitellä, se ei pistele tai kutita kuten perinteisemmät lasivillat. Iso plussa, voisin kuvitella että työntekijöillekin tämä on miellyttävämpi asentaa!

Tykkään itse käyttää villasukkia käytännössä aina ympäri vuoden, ja varsinkin nukkuessa. Tänään katsellessani tuota pehmoista puhallusvillaa mietin, että vaikka eriste tuli vintille, fiilis oli vähän sama kuin olisi vetänyt talollekin villasukat jalkaan. Pehmeää, mukavaa ja lämmintä. 

Mukavaa viikon jatkoa, meillä jo kovasti odotetaan että pääsisi pihan laiton kimppuun! Vähän niitä kiviä sentään jo sain pyöritellä :-D

Työn alla tavallinen talo

 

Tavallinen talo. 

Sellaista lähdettiin rakentamaan, ja siinä on ilmeisesti onnistuttukin. Mies on keikkunut pitkin loppusyksyä ja alkutalvea rakennustelineillä ulkorakennuksen katon kimpussa, ja on sieltä saanut kuulla jos jonkunlaista kommenttia ohikulkevilta kävelijöiltä, mutta enimmäkseen talon tavallisuudesta. Alue, jonne rakennamme tuntuu olevan todella suosittu lenkkireitti, ja sinne rakennetaan tällä hetkellä muutamaa muutakin taloa. Muut työmaat ovat kaikki kivitaloja, ja lisäksi on yksi veistoksellinen hirsitalo jossa on selkeästi arkkitehtoninen ote. Ja sitten on tämä meidän tavallinen talo, perustalo. Ohikulkijat ovat kommentoineet myös, että onpa se pieni. Niin, miten sen nyt ottaa, minustakin talo on vähän pienehkö, onhan se pienempi kuin edellinen talomme. En silti sanoisi että viiden makuuhuoneen talo, kerrosalaltaan 182m2 yhdessä tasossa olisi ihan pienimmästä päästä nykymittapuulla. Mutta toki riippuu taas siitä mihin verrataan. Alueella ennestään olevat talot on monet todella suuria, ja osa myös melko näyttäviä. Siinä joukossa on helposti pieni. :-D 

Olen monesti yrittänyt pukea sanoiksi että miksi halusimme tavallisen talon, onnistumatta siinä täysin. Samalla rahalla mitä tämä tulee maksamaan, olisi varmasti saanut myös hienompaakin arkkitehtonista kikkailua aikaan. Tietoisesti kuitenkin halusin, että talo ei huuda nimeään, eikä erotu. Valitsin jopa talon värin sen mukaan, että se sulautuu taustaansa mahdollisimman hyvin. Varmasti osana on muutoksen kaipuu. Edellinen talomme oli aika paljon esillä, ja arjessa sen eteen pysähteli autoja ottamaan kuvia, tai ajeltiin muuten vaan eestaas moneen kertaan sormella osoitellen. Tätä siis vuosikaudet. Vasta aivan loppuvaiheessa pahin kiinnostus laantui, kunnes talo laitettiin myyntiin ja uteliaiden määrä taas räjähti. Ehkä sen talon ulkomuoto ja väritys olivatkin hieman erikoiset, ainakin rakennusaikana 2015, sittemminhän uudet talot ovat monetkin aika samantyylisiä. 

Nyt halusin tavallista. Minusta tavallinen ei ole mitenkään negatiivinen ilmaus, ja arvostan upeaa arkkitehtuuria myös todella paljon. Tällä kertaa päätimme kuitenkin panostaa enemmän mm. tontin kokoon,  maalämpöön, eristeisiin sekä sisätilojen toiminnallisuuteen. Asioihin jotka eivät näy talosta suoraan ulospäin hienoutena. Olisin itseasiassa halunnut tähänkin projektiin arkkitehdin mukaan, mutta kukaan kysymistäni ei ehtinyt silloin aikataulumme puitteissa mukaan. Arkkitehdiltä olisimme silti toivoneet aikalailla samoja asioita mitä nyt suunnittelimme taloon ja pohjaan itse. Hän olisi luultavasti tehnyt sen vain todella paljon nopeammin!

Toivoimme talolta myös hieman perinnetalon henkeä, olematta kuitenkaan uusvanha. Sitä on haettu talon ja katon muodolla, sekä kahden rakennuksen sijoittelulla. Sisälle tulee pönttöuuni, lautalattian oloinen parketti, pyöreät valokatkaijat ja muitakin pieniä vivahteita asumisen ja sisustamisen historiasta. Ulkorakennus tulee olemaan punamullan värinen ja perinteisen mallinen harjakattoineen, vaikka sisään kätkeytyykin varasto, autokatos ja pieni vierashuone/työhuone kylppäreineen sekä parvineen. Odotan tuota tilaa jotenkin erityisesti!

Uskon, että talomme tulee olemaan oikein nätti kunhan kaikki on valmista, ja olen oikein tyytyväinen tähän astisiin valintoihimme. Sisustuksesta tulee lämmin ja kodikas. Talosta tulee koti, meille juuri sopiva, ja toivottavasti jo ensi kesänä ♥ 

Valoa kaamokseen ja raksalle. Asiaa ulkovaloista.

 Kaupallinen yhteistyö Konstsmiden kanssa

Vuoden pimein aika alkaa olla käsillä, ja se kyllä tuntuu ja näkyy. Tai siis mitään ei näy, kun on ihan järkyttävän pimeää koko ajan! Meillä on raksalla menossa ulkorakennuksen rungon ja katon teko, ja tehokas työaika jää kyllä todella lyhyeksi kun pimeässä ei hommat etene ja telineillä kiipeilykään ei ole enää turvallista vaikka laittaisi työmaavalotkin. Voi olla, että ulkorakennusta jatketaan kunnolla vasta keväämmällä. Alkuvuodesta aloitamme talossa sisäpintojen teon, tuo osuus jää siis kokonaan meille ja sitoo luultavasti kaiken vapaan ajan. Aika paljon hommaa siis tiedossa ennenkuin talo ja ulkorakennus on valmis!

Pimeydessä on ollut hyvä suunnitella taloon ja pihalle valaistusta. Tällä kertaa kun pihaa on enemmän kuin ennen, on tarkoitus laittaa myös sinne valoja. Ajatella, että meillä on vasta nyt kolmanteen taloon tulossa ekaa kertaa pihavalot! Rakennusten ulkovalaisimet ja puutarhan valaisimet tulee meille Konstsmideltä, jonka lähti mukaan yhteistyökumppaniksi. Hyvä yhteistyökumppani heistä saatiinkin, valikoima on todella laaja mistä valita, ja yhteistyö on muutenkin ollut jo antoisaa!  

Ulkovalaisimien valinta, mitä huomioida?

Ajattelin kertoa teillekin vähän ulkovalaisimien valinnastani. Kaikki lähti tietysti liikkeelle talosta ja sen tyylistä, mutta muitakin seikkoja oli mietittävä.

Ihan alkuun selvää oli vain, että valaisimien pitää olla mustat. Talomme on ruskea, ikkunat ja ovet, sekä katto ovat mustia. Ulkorakennuksessa puuosat tulevat olemaan punaiset, mutta sielläkin ikkunat, ovet ja katto ovat mustat. Näin musta oli looginen valinta seinävalaisimien väriksi, samat valaisimet sopivat kumpaankin rakennukseen. 

Seuraavaksi pohdin valon suuntaa. Nykyään suurimmassa osassa uusia taloja valitaan seiniin valaisimet, jotka valaisevat seinän pintaa pitkin ylös ja alas, tai pelkästään alas. Halusin kyseenalaistaa tämän, koska edellisessä talossamme kaipasin myös laajempaa yleisvaloa esimerkiksi terassilla. Siellä valo oli juurikin tuollainen ylös ja alas valaiseva, ja iltaisin (ison osan vuodesta) terassin valoisa alue rajoittui vain aivan seinän viereen. Terassilla ei tullut oleskeltua juuri lainkaan muulloin kuin päivällä osittain tästä syystä. Lähdin katsomaan siis seinävalaisimia, jotka valaisevat myös eteenpäin, ei pelkästään seinää pitkin. Koska kaipasin muutenkin muutosta edellisen talon valaistukseen nähden, päätin vielä rajata valaisimia niin, että katsoin vain sellaisia joissa valo ei paista ylöspäin ollenkaan. Yksikerroksisessa talossa en kaipaa valoa räystäiden aluseen jonne ylöspäin näyttävä valo käytännössä ohjautuu kun seinää ei jatkukaan enempää.

Nyt, kun mielessäni oli sekä valaisimen väri ja valon suunta, oli Konstsmiden seinävalaisimissa vaihtoehtoja edelleen todella monta. Näistä pohdin sitten mikä sopii tyylillisesti taloomme, ja siihen punaiseen lankaan jonka olen talon suunnittelussa pitänyt mielessäni. Tämä kantava ajatus on siis se, että talo on "moderni, mutta pienellä vivahteella perinteitä". Rakastan vanhoja taloja, mutta en missään nimessä halua rakentaa tästä uusvanhaa, kuten joskus aiempina vuosikymmeninä oli suosittua. Tuo vivahde saa olla aika viitteellinen. Perinnettä löytyy talon muodosta, joka on pitkän mallinen ja katto on T-muotoinen. Sisällä perinnettä tuovat moderniin sisustukseen mm. pönttöuuni ja lautalattiaa muistuttava parketti. 

Muutama loppusuoralle päässyt ehdokas. Kuvat Konstsmiden.

Kun loppusuoralla oli vielä kourallinen valaisimia, päätin otta valintoihin mukaan myös pihavalaisimet. Halusin, että pihavalaisimet olisivat samaa sarjaa seinävalojen kanssa, tai muutoin selkeästi hyvin yhteensopivat keskenään. Lopulta valintani osui Modena-sarjan valaisimiin, ja näistä alaspäin valaisevaan malliin. Samasta sarjasta löytyi myös sopivat valaisimet pihan kulkureittien varrelle.

Modena seinävalaisin: https://www.konstsmide.se/sca/outdoor-lights/outdoor-lighting/wall-lights/modena-wall-light-black-7310-750?light=&color=Black&length=

Modena pihavalaisin: https://www.konstsmide.se/sca/outdoor-lights/outdoor-lighting/post-and-pole-lighting/modena-post-light-black-7311-750?light=&color=Black&length=

Yksi syy valintaani oli myös vaihdettava polttimo, halusin että valaisimet ovat pitkäikäiset enkä siksi halunnut kiinteää lediä. Näihin voi myös mieltymyksen mukaan sitten valita valon sävyn esimerkiksi 3000K jos laittaa ledipolttimot.

Valittu malli Konstmide Modena. Kuvat Konstsmiden.

Valaisimien johdot on jo valmiina ulkoseinillä, mutta valaisimet kytketään vasta aivan lopuksi kun sisälläkin tehdään viimeiset kytkennät. Tämän talven pimeyteen seinävalot eivät siis vielä auta, nyt pitää käyttää työmaavaloja. Lisäksi tontilla tuo tunnelmaa ja valoa kausivalot, joita olen ripustellut jo useammankin. Tärkeimmät asiat ensin! Kaikki jouluvalotkin on Konstmiden tuotteita, ja sain ne osana tätä yhteityötä. Osaa näistä jouluvaloista pystyy muuten ohjamaan kännykän sovelluksella ja laittaa ne esimerkiksi tuikkimaan eri tavoilla. Nykyaikaa! Tässäkin asiassa taidan kuitenkin olla vähän perinteisemmän ystävä, ja säädin valot palamaan tasaisina. Johan metsän peurat ja muut eläimet säikkyvät jos yhtäkkiä pusikossa välkkyy joulukuusi rytmikkäästi :-D
Kuvasin valoja tontillä tänään lähes pimeässä (heh, yllätys), joten pahoittelut kuvien laadusta. Kuulema jouluvalomme ilahduttavat säkkipimeässä tallustavia koiranulkoiluttajia, alueella kun ei ole ihan lähellä asuttuja taloja eikä katuvalojakaan ole vielä :-)

Iloa ja valoa joulun odotukseenne! 

Vanhan hyvästely ja uuden pystytys

 

Hujahti tasan kuukausi edellisestä postauksesta täällä blogin puolella. Tuntuu, että aikaa olisi kulunut kauemminkin, kun katson edellisen postauksen ruskakuvia vanhasta kodista. Niin, se on nyt vanha koti. Olemme muuttaneet väliaikaseen asuntoon rakentamisen ajaksi, ja vaikka olen todella kokenut muuttaja, on pakko sanoa että tämä muutto oli kirkkaasti pahin kaikista. Liekkö syynä se, että talo oli isoin josta olemme muuttaneet pois, vai vain se että olimme asuneet siinä jo vuosia, mutta ai että sitä tavaraa riitti. Aina, kun luuli että nyt alkaa olla melkein kaikki, ehkä yksi kuorma vielä, niin löytyi vähintään viiden reissun edestä ajettavaa. Olen parhaani mukaan karsinut tavaroita jo kesästä asti, mutta siihen hommaan olisi pitänyt laittaa aikaa ja energiaa vieläkin enemmän! Olen myynyt kalusteita, kuskannut kuormittain tavaraa lahjoituksina kirppikselle ja heittänyt paljon ihan vain poiskin. Ja silti tämä asunto on niin täynnä ettei yhtäkään kaappia saa auki ilman että siirtää ensin laatikoita pois edestä. Ahdistavaa. Ainoa pelastava seikka tässä on se, että tiedämme tämän olevan tilapäistä. Vuokrakotimme on yli sata neliötä pienempi kuin vanha talo varastoineen, ja voitte varmasti kuvitella minkä verran tavaraa mahtuisi sadan neliön asuntoon. Niin sen verran pitäisi saada tiivistettyä! Apua. Toisaalta kun uusi talo valmistuu, on siellä taas lähes yhtä paljon tilaa kuin edellisessäkin talossa. Monet kalusteistamme viedään suoraan sinne ja niille on mietittynä paikatkin. Kaikkea ei vain voi siis hävittääkään. 

Saimme viimeiset tyhjennykset tehtyä pari päivää sitten lauantaina, ja samalla siivosimme talon loputkin osat. Siivousta oli toki aloitettu jo aiemmin, kestihän muuttomme yhteensä koko lokakuun. Silti viimeinen päivä venähti hyvin pitkäksi, ja rehellisyyden nimissä se viimeinen kuorma on edelleen pakettiautossamme. Emme ole vain jaksaneet enää purkaa sitä, eikä sille olisi kyllä täällä tilaakaan. Kunhan tässä vähän elpyy, niin pitää aloittaa taas setvimään niitä. 

Sunnuntaina luovutimme avaimet talon uusille asukkaille, ja heillä alkoikin heti samana päivänä muutto. Näin se elämä etenee. Itselläni ei yllättäen tullut juuri mitään haikeuksia kun talolta lähdettiin, voi olla että ne fiilikset tulee vasta myöhemmin? Onhan tämän muutoksen eteen toisaalta tehty työtä jo todella pitkään, tonttia aloimme etsimään kaksi vuotta sitten, ja kaupat tuosta uudesta tontista tehtiin vuosi sitten. Kun lähdimme viimeisen kerran talolta ja uusi omistaja hymyili onnellisena ovella vilkuttamassa, olin vain perinteisesti väsynyt mutta onnellinen itsekin. Tämä on hyvä näin ♥

Jottemme liikaa ehtisi käpertyä sohvan nurkkaan, alkoi heti muuton loputtua tontilla tapahtua. Eilen tuli jo ensimmäinen kuorma kattotuoleja ja tarvikkeita, ja tänään tiistaina aamulla alkoi uuden talomme elementtien pystytys. Huikeaa hommaa! Laitoimme aamulla aikaisimmat kouluun menijät matkaan ja pakkasimme aamukahvit termarissa mukaan ja suuntasimme tontille. Siellä oli jo muutama seinän pätkä pystyssä, ja pari lapsista ehti olla hetken mukana ihmettelemässä pystytystä ennen omaa koulun alkuaan. Lapsilla on koulun vaihto mennyt muuten yllättävän hyvin, ja leikkiseuraakin tuntuu jo löytyneen. Huh, sitä jännitin nimittäin ehkä eniten koko muutossa että miten lapset sopeutuu!

Talon pystytys eteni päivän mittaan aika reipasta tahtia, ja loppupäivästä ehdin napata illan hämärtyessä vielä kuvan jossa alkoi jo talon muoto hahmottua. Ihan huippua nähdä talo vihdoin oikeasti, sitä kun on pyöritetty paperilla tosiaan vuoden verran! Talo on kokonaan oma suunnittelemani, piirsin yhden ruutuvihkon täyteen erilaisia pohjia ja julkisivuja, ja lopulta parhaasta alettiin sitten jatkojalostaa taloa tarjouspyyntökierroksen jälkeen. Ja siinä se nyt on! Pientä laittoahan tuo vielä vaatii, mutta näen jo nyt että siitä tuli sellainen kuin pitikin. Ihana! Talon väriin olen myös tyytyväinen, sen valinta tuntui olevan suunnitteluprosessin aikana todella vaikeaa. Toisaalta kun päätös silloin saatiin vihdoin aikaiseksi, en ole sitä sen koommin epäillyt. Ja nättihän tuo onkin! Halusin talon maastoutuvan metsään ja olevan "männyn runkojen värinen". On se ainakin sinne päin! Sävy on nimeltään T7062. Ulkorakennus tulee olemaan punamullan sävyinen, sen rakentaminen meillä alkaakin tuossa parin viikon päästä jos kaikki menee hyvin. Ulkorakennuksen rakennamme tälläkin kerralla kokonaan itse, mutta nyt teemme myös talosta sisäpinnat kokonaan, ja ulkoverhouksestakin päädyt jäi meidän asennettaviksi kun en halunnut sitä vaakalistaa elementtien saumaan kaunista pystyverhousta rikkomaan. Eh, onneksi puolisoni on ehtinyt harjoitella panelointia jo aika paljon :-D

En ole vielä käynyt talon sisällä, kun se oli niin työmaana tänään, mutta otin ulkopuolelta kuvan jossa jo näkyy vähän värimaailmaa. Kuvassa on ulkoseinän ruskea, musta ikkunan ulkopuite sekä puun sävyinen sisäpuite. Ai että kun tykkään!

Isojen muutosten ääreltä siis tervehdys, ja täällä ollaan hengissä vaikkakin todella väsyneitä. Pysykää silti kuulolla, kyllä tämä blogikin tästä taas elpyy! :-)