Talon ekat juhlat ja olohuone valmiina


Lokakuun poikien synttärit kokosi läheiset saman katon alle ensimmäistä kertaa pariin vuoteen. Ihana puheensorina täytti talon, ja tunnelma oli kotoisa. Oli kiva huomata, että tämäkin koti taipuu juhlien viettoon oikein kivasti. Hieman jouduin vielä hakemaan että missä mikäkin juhla-astia on muuton jäljiltä mutta kaikki löytyi kuitenkin lopulta.
Eilen illalla kattausta valmistellesani huokaisin miehellekin miten ihanaa puuhaa se taas olikaan! Lapsetkin olivat aivan intona, ja kyselivät eilen että millloin meillä on viimeksi ollutkaan juhlat? Monelta vieraat tulee? Tuleeko paljon vieraita? Pitkältä tuntui koronan ja tilapäisasumisen aiheuttama tauko synttärijuhlista varmasti heistäkin.


Nuorimmainen täytti tänään kahdeksan ja vanhin 25. Näillä pojilla on oikeastikin sama syntymäpäivä, pieni erikoisuus että näin ympyrä ikäänkuin sulkeutui. Kolmas lokakuun poikamme täytti viime viikolla 12. Aika uskomatonta että nuorin lapsemme on jo kahdeksan! Tuntuu että vain pieni hetki sitten elimme aikaa jolloin perhessä oli "aina" vauva tai taapero. Yhtäkkiä ne vuodet onkin takana ja loittonevat vauhdilla. Ei enää kaksotenrattaita, vaippoja ja valvottuja öitä! Melkein tekisi mieli onnitella itseämme, että hyvin te selvisitte :-D
 

Kahvipöydän antimina oli pääosin valmiina haettuja tarjoiluja, itse tein vain eilen "maisemakahvilan" piirakkaa omenaversiona. Hyvin toimi omenallakin. Eilinen päivä meni enimmäkseen raksailujen merkeissä eikä leipomuksiin ollut juurikaan aikaa. Puoliso sai eilen isäpuoleni kanssa tehtyä ulkomökin kattopellit valmiiksi. Upea juttu sekin! 


Vihdoin sain otettua olohuoneestakin kuvan kokonaan. Pitkään olkkarin keskilattiaa hallitsi iso listapino, mutta eilen äitini kantoi listat kodinhoitohuoneeseen juhlien alta pois ja koko tila muuttui kerralla fiksummaksi. Pari laatikkoa siellä vielä pyöri etsimässä paikkaansa, mutta kun työnsin nekin makkariin, saatiin yksi tila melkeinpä valmiiksi! Tykkään olkkarin tunnelmasta tällä hetkellä kovasti, ja vaikka siellä on yksi nojatuoli/keinutuoli vielä liikaa, tila alkaa jo olla lähellä sitä mitä toivoinkin.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille, itse yritän täällä vielä toipua ajatuksesta että olen 25-vuotiaan äiti (koska olin aivan äsken itse 25!!) :-D Ajattelin myös nostaa lasin skumppaa sen kunniaksi että olen tällä päiväyksellä synnyttänyt oikeasti kaksi kertaa!

Kodikas kirjahylly

 


Omissa kodeissani olen muuttanut jo ties kuinka monta kertaa. Heti muuton jälkeen koti on aina paljas, ja kodikkuuden sekä sisustuksen muodostuminen vie aikaa. Olen oppinut huomaamaan kolme tärkeää seikkaa jotka minulla tekevät kodista kodikkaan ja jotka tekee mieli laittaa pian paikoillen. Näitä ovat viherkasvit, taulut seinillä, sekä kirjahylly. 

Tähän kotiin suunnittelin kalusteiden sijoittelun melko pitkälti valmiiksi jo taloa piirtäessä, jotta saatiin mitoitukset sopiviksi. Yksi suunnittelussa hyvin alkuvaiheesta asti mukana ollut toive oli kirjahylly ruokailutilaan. Näin jossain sisustuslehdessä kuvan kodista, jossa oli ruokapöydän takana leveä kirjahylly täynnä kirjoja ja lautapelejä ym. Näytin kuvan miehellenikin, että katso, tämmöstä fiilistä haetaan! Ruokapöydän pitkälle sivulle ei tässä pohjakuvassa hyllyä saatu, mutta sen päätyyn kuitenkin. Meillä ruokailu sijoittuu ison tuvan keskelle, toisessa päädyssä on avokeittiö ja toisessa olohuone. Takka on hieman jakamassa tilaa, samoin ruokapöydän viereen on tulossa kevyt rimaseinä tai sen tapainen rakennelma (ihan rimaseinät alkaa olla jo mun makuun liikaa muodissa, mutta joku samalla ajatuksella toimiva kevyt ratkaisu kuitenkin). 


Hyllyn korkea osa meillä oli valmiina vanhan kodin peruina, mutta tänne hankittiin tuo matala päätytikas lisäksi. Näin hylly leveni sopivasti, ja jätin yläpuolelle tilan taululle. Mikä taulu tuohon päätyy, on vielä päättämättä. Tämä String system on minusta ihanan kevyt ja toimii tosi monenlaisissa ympäristöissä. Siinä on myös just sopiva määrä retroa tänne kevytmummolaan :-D 


Selkäni takana on keittiö, ja kuvan vasemmalle puolelle jää ruokapöytä. Sinne jää myös iso kasa pahvilaatikoita ja kuvaa varten sivuun siirtämäni jättimäinen printteri. Nautin kuitenkin siitä, että saan jonkun kohdan kodista nätiksi, ja kyllä nuo laatikkokasatkin pikkuhiljaa koko ajan pienenee. 


Vaikka aika monet hyllyn kirjoista on sellaisia, joita selaan vain hyvin satunnaisesti, tuovat kirjat mielestäni tosi paljon kodikkuutta. Taitaa olla niin, että nykyisissä sisustuksissa kirjahyllyt on kadonneet lähes kokonaan, mutta itse en suostu näistä luopumaan. Toki tämä on hyvin kevyt versio siitä mitä jossain kodessani on ollut, kun olohuonetta on hallinnut iso puuhylly kirjoineen. Kirjoja on edelleen paljon, mutta niiden säilytystä on pakko vähän miettiä taas uudelleen. Osan olen valmis laittamaan kiertoon, ja aulaan harkitsen isompaa kirjahyllyä lopuille. Onneksi on aikaa, kirjat pysyvät siihen asti kiltisti laatikoissaan. 

Tykkäättekö te pitää kirjoja esillä? Entä kirjahylly, kaunis ja kodikas vai turha pölynkerääjä? 

Muuton jälkeen

Uudessa kodissa asumista on harjoiteltu nyt jo kolmen viikon ajan. Jos tulisit nyt meillä käymään, luulisit että muuttoauto ajoi pihaan eilen. Eteinen on edelleen täynnä laatikoita, samoin aika moni muukin kolkka talosta. En tiedä onko säilytystilat mitoitettu väärin mutta kovin hitaasti tavarat löytää paikkojaan... Iso osa ongelmaa on kyllä sekin, että tälläkään kertaa meillä ei ole varastorakennus valmis muuton yhteydessä. Olen jo kahdella edellisellä kerralla talojen kanssa todennut, että tälläistä tilannetta ei enää ikinä, ja niin siinä taaskin kävi. Kun aika oli ja on kertakaikkiaan rajallista, oli pakko priorisoida talon sisäpuolen teko että saatiin tämä edes jotekuten muuttokuntoon ajoissa. Ulkorakennus on vielä niin kesken, että kiire tulee kun aiottiin saada se ennen talvea lämmitettävään kuntoon. Runko on pystyssä, mutta eristeet ym puuttuu sisäpuolelta, ja ulkopuolelta verhous, kattopellit jne. Kattopellit on onneksi näillä näkymin tulossa vielä tämän kuun aikana, jes!

Kodissa on ihan pieniä nurkkia jo vähän viihtyisämpinä, ja yritin ottaa teillekin pari kuvaa. Kuvat vaativat rankkaa rajaamista, kun vieressä on iso pino listoja lattialla, pahvilaatikkopino, keittiön lattialla sokkelilevyt kasassa jne. Mutta siristämällä silmiä ja rajaamalla kuvia voi ehkä saada jo hieman kiinni tunnelmasta, johon koti joskus vielä saadaan? En jätä kuvaamatta teille sotkuja siksi, että kuvien pitäisi olla ns. "täydellisiä" vaan siksi, etten itsekään haluaisi niitä katsella. Olkoot kuvat pieni pakomatka todellisuudesta siis minullekin! :-D



Makuuhuoneemme on yksi lempipaikoistani. Samoin puolisoni on nimennyt sen talon mukavimmaksi huoneeksi. Tummat seinät tuovat tunnelmaa, ja ikkunoiden takana näkyvää kalliota on ihana tuijotella eri valoissa. Olen nukkunut täällä ekasta yöstä asti todella hyvin, vaikka yleensä uusissa paikoissa nukkuu hieman koiranunta (joka on meidän koiramme tapauksessa kyllä hyvin syvää unta sekin). Ehkä paikka oli kuitenkin jo niin tuttu kun täällä ollaan vietetty kaikki vapaa-aika pitkään, että nukkumisessa tämä laskettiinkin tutuksi paikaksi? Hyvä niin! 


Kirjahyllyssä on aikalailla samoja asioita kuin ennenkin. Olen siirtänyt edellisen talon sisustuksen tänne melkein sellaisenaan, vain seinät ympärillä ovat vaihtuneet. Ehkä vähän tylsää jonkun mielestä, mutta itse en kuulu ollenkaan siihen joukkoon joka pistää uuteen taloon aina kaiken sisustuksestakin uusiksi. En haluaisi pyyhkäistä kerroksellisuutta ja kodin historiaa noin vain pois. Toki jotakin hankintoja on pitänyt tehdä, ja esimerkiksi valaisimia ja mattoja on tarpeen vielä hieman uusia. Olen luvannut itselleni ison villamaton palkinnoksi raatamisesta, ja nyt poden ihanaa mattokuumetta. Saapa nähdä mihin vaihtoehtoon päädyn.


Keittiöstä olisi ihana ottaa laajemminkin kuvia, mutta niemekkeen pöydälle on juurtunut sekalainen työkalu- ja ruuvivalikoima joiden on ilmeisesti oltava koko ajan esillä, jos mielii edes joskus saada asioita ruuvatuksi paikoilleen. Kun sopiva (lyhyt) hetki tulee, on välineiden oltava lähellä tai inspis ehtii mennä ohi :-D Keittiömme jatkuu myös eteisen suuntaan kiinteillä penkeillä, mutta niistä on asentamatta vielä iso osa, joten tuo nurkka ei tule kuvissa näkymään vielä hetkeen. En tajua millä ajalla me kaikki loput työt täällä tehdään, kun yhden oven kahvan asennus tuntuu vievän koko illan! Ehkä tämä raksakoomakin joskus hellittää, ja meistä kuorioituu taas normaaleja aikaansaavia ihmisiä? :-D 


Tauluja olisi ihana saada jo seinälle, ne on minulle aina tärkeä kodikkuuden tuoja. Nyt muuttolaatikoita purkaessa olen huomannut että meillä on todella paljon kehyksiä ja tauluja! Ehkä vähän vähempikin riittäisi, mutta ilmeisesti olen tosiaan hakannut edellisessäkin talossa seinät täyteen tauluja, valokuvia ja lasten taidetta. Ainoa "taulu" on toistaiseksi olohuoneessa tv, ja senkin kanssa on ollut melkoista säätöä. Meillä on tv, josta ei voi katsoa tv:tä kuin osasta kanavia. En tajua mikä siinä mättää, ollaan haettu kanavia, buutattu nettipääte, palautettu tehdasasetukset telkkarista ja vaikka mitä mutta kanavia ei vaan löydy. Ne näkyi jo aiemmin, mutta kun johdot piti olla hetken irti tv-tason asennuksen aikana, ei kanavat enää olleetkaan tallessa. Tästä jo Instagramissa avauduinkin, enkä ainakaan toistaiseksi ole keksinyt ongelmaan ratkaisua. Kanavat saatiin näkyviin Elisan boksin kautta, mutta tavoite olisi päästä vain yhden kaukosäätimen tilaan.



Uusi koti tuntuu kodilta, kaikkine sotkuineen ja repsotuksineen. Sehän on tärkeintä! Kävin eilen asiakkaalla joka oli rakentanut talonsa itse 30 vuotta sitten, ja suunnitteli nyt remonttia. Sanoin heillekin, että toiveenani on päästä tuohon, kasvattaa juuret ja asua jossakin paikassa pidempään. Täällä siihen on kaikki edellytykset olemassa 

Uuden kodin sävyt ja värikoodit

 Kaupallinen yhteistyö: Teknos 




Uuden kodin muuttotarkastus pidettiin pari päivää sitten, ja niin vain kävi että tämäkin pitkä projekti alkaa olla kohta paketissa. Ensi viikonloppuna on edessä muutto! Uskomattomalta tuntuu. Lähes kaksi vuotta sitten kun raivasimme tonttia kaiket viikonloput ja raahasimme risukasoja räntäsateessa, yritin jo nähdä ajan yli juuri tähän hetkeen. Kun talo alkaa olla sellainen millaiseksi sen kuvittelin, ja että kannan muuttolaatikoita sisään. Nyt pitäisi osata vielä nauttia, ja muistaa nähdä kaikki tehty työ eikä pelkästään niitä viimeisiä repsottavia asioita joita pitää vielä ehtiä tekemään. Onhan meillä aikaa! 

Hyvin varhaisessa vaiheessa projektia olin yhteydessä tuttuun kumppaniin Teknokseen. Meillä oli jo edellisen talon aikaan hedelmällinen yhteistyö ulkorakennuksen maalauksista, ja ilokseni he innostuivat myös uudesta projektistamme. Talon pintakäsittelyt on siis toteutettu Teknoksen tuotteilla, ja kerron postauksen lopussa vielä kaikki käyttämämme tuotteet ja sävyt. 

Työvaiheet:


Kun talofirma luovutti työmaan meille, oli sisäseinissä kipsilevyt, katossa höyrynsulku ja lattia betonivalulla. Ensimmäisenä aloitimme seinien tasoittamisella. Tai tarkemmin ihan ensimmäisenä aloitimme ikkunanpielien levynreunojen hiomisella ja smyygien levyttämisellä kipsilevysuikailein. Halusin ikkunat ilman peitelistoja, ja lopputuloksesta ei arvaisi miten monta työvaihetta siihenkin tarvitaan! Onneksi tuokin työläs vaihe tuli tehtyä, tykkään kovasti listattomien ikkunoiden rauhallisuudesta. 
Kipsilevyjen saumat nauhoitettiin ja tasoitettiin, samoin kaikki nurkat ja juurikin ne ikkunanpielet. Tasoitetta oli kahta karkeutta, toisella asennettiin nauhat ja toisella tehtiin sen jälkeen pintatasoitus.



Tasoitteiden kuivuttua seinät hiottiin ja poistettiin pöly. Hionnan jälkeen oli vuorossa pohjamaali. Maaleina meillä oli kuivissa tiloissa BIORA®-sarjan sisustusmaalit, pohjamaalina BIORA® PRIMER Pohja- ja sisäkattomaali. Pohjamaalaus on aina se vaihe rakentamisessa, joka tuntuu kuin ihmeeltä. Tämä pohjamaalin ihme saa ruskean kipsilevyeraksan muuttumaan lähes talon näköiseksi! No ok, aika paljon on vielä siitä eteenpäinkin hommia, mutta kaikilla raksoillamme olen kokenut että pohjamaalista eteenpäin on paljon enemmän sellainen fiilis että tästä tulee vielä joskus valmistakin ♥ Mielialan ylläpito on tärkeä osa rakentamista, että jaksaa vetää projektin läpi, ja pohjamaali auttaa siinä yllättävän paljon!





Pohjamaalin jälkeen päästiinkin jo ensimmäisten oikeiden, näkyvien pintojen kimppuun kun huoneet alkoivat saada sävynsä pintamaalin muodossa. Lapset olivat itse saaneet valita huoneiden sävyt, ja tämä oli mieluinen vaihe heillekin kun huoneet alkoivat muuttua konkreettisemmiksi. Pikkupoikien huoneesta tuli tosin kommenttia että "olisin halunnutkin keltaisen huoneen", mutta sovittiin että tuodaan keltaista sitten sisustuksessa mukaan. Heidän huoneeseen oli valittuna vaalean harmaa seinäväri eli aika kaukana keltaisesta kyllä.

Pintamaalia tuli kaikkiin huoneisiin kaksi kerrosta, että sävystä tulee tasainen. Seinämaalina meillä oli himmeä BIORA® AIR Sisäilmaa puhdistava seinämaali, joka oli oikein miellyttävä maalata. Pidän myös pinnan mattaisesta tuntumasta, vaikkakin se voi olla hieman herkempi ottamaan elämisen jälkiä. Maalaan sitten seinät uudelleen jos ne kolhiintuu liikaa käytössä, maalipinta on siitä kiitollinen että se on todella helppo uusia.


Esiteini olisi halunnut aivan mustan huoneen. Sovimme pienenä lievennyksenä että seinät maalataan tumman harmaiksi, ja sävy on kuulema sittenkin just hyvä. Tässä huoneessa sävynä oli NCS S 7500-N.


Tytär halusi huoneestaan vihreän ja metsämäisen. Tästä tulikin tosi kiva huone! Vihreän sävy on NCS S 4010-G10Y. Tyttärellä tuli kahdelle seinälle vihreäpohjainen tapetti, niin tässä huoneessa pohjamaalikin oli sävytettynä vihreällä. Tapetin alle kannattaa sävyttää pohjamaali, jolloin pienet mahdolliset raot vuotien välissä eivät loista tapettiseinältä vaan yleisilme jää siistiksi ja yhtenäiseksi.


Pikkupoikien vaaleanharmaa huone, jonka olisi siis pitänytkin olla kuulema keltainen. Neutraali harmaa on hyvä tausta kirkkaillekin väreille, ja koska huoneeseen tulee lasten leluja ja muutakin värikästä tavaraa, olen aika varma että tämä harmaa oli parempi valinta :-D Harmaan sävynä on tässä NCS S 3500-N.



Kodinhoitohuoneessa ja arkieteisessä maalipinta joutuu koville ja saa myös enemmän kosteutta osakseen. Näihin valittiin Teknokselta tuotteiksi:
TIMANTTI® 3 Pohjamaali sävyttämätön valkoinen, PM1

Kuvassa on arkieteinen, jonka seinissä on tuo VILLASUKKA T1726 -sävy. Valkoiset kaapit erottuvat siitä kauniisti, ja sävy on minusta ihanan pehmoinen, just niinkuin villasukka. Tämä on sama sävy kuin olohuonessa ja keittiössä eli kotoisasti tuvassa.


Omaan makuuhuoneeseemme valitsimme myös tumman vihreän sävyn, tämä on nimeltään VANDRA T1407. Rakastan huoneen tunnelmaa! Halusin että ikkunoista näkyvä metsä ja sen sävyt jatkuvat myös makuuhuoneessa, ja siinä onnistuttiinkin. Vihreä sopii myös kauniisti viereisen tuvan seinän sävyn kanssa, meillä on tuvassa pitkä seinä maalattuna sävyllä VILLASUKKA T1726. Ovet tulevat olemaan luultavasti päivisin auki, niin tilat näkyvät yhtäaikaa. Voin jo kuvitella kuinka parin päivän päästä herään tuolta huoneesta, ja huokaisen onnesta ♥ 



Kun seinissä alkoi olla pintamaalit valmiina, siirryin seuraavan ison urakan pariin, eli kattopaneelien maalaukseen. Tämä oli osio, josta olin etukäteen aivan varma että tilaamme paneelit valmiiksi maalattuina. Vaan kuinkas kävikään, omalla sävyllä paneelien toimitusaika olisi ollut meille aivan liian pitkä, ja päädyin maalaamaan nekin itse. Maalattavaa oli noin kaksi kilometriä, ja tämä kaikki piti maalata kahteen kertaan. Siinähän se kevät sitten vierähtikin... :-D Hetkittäin meinasi epätoivo iskeä, mutta jälkeenpäin olen tyytyväinen että tuonkin homman tein. Siveltimellä maalatut kattopaneelit ovat todella kauniit, ja pidän siitä että pinta on hieman elävä. Katosta näkee käsialan, paikoitellen sävy on kuultavampi kuin toisaalla, ja se antaa kauniin pinnan. 

Paneelit maalasin Teknoksen himmeällä PANEELISEINÄMAALI:lla, ja maalissa oli sama sävy kuin osassa ison tuvan seiniä eli LUMILINNA T1733. Lopputulos on kaunis puhtaan valkoinen, mattainen pinta. Sävy vaati kaksi käsittelykertaa, joista ensimmäisen annoin kuivua aina yön yli jotta se oli varmasti kuiva. Tämän pitäisi ehkäistä myös oksankohtien läpilyöntiä valmiista maalipinnasta.

Vaneriovien käsittely:




Kun kattopaneelit oli maalattu, oli vielä listoja, karmeja ja ovilevyt jäljellä käsiteltävinä (kun ilmeisesti mitään ei voitu hankkia valmiilla pinnalla, heh). Meillä on väliovet koivuvaneria, ja niissä on mäntykarmit sekä listat. Käsittelin ensin karmit ja ovet Teknoksen HELO® SOLANA WAX Hirsivahalla, sävyllä T3070. Ovilevyissä työvaiheina oli kevyt hionta, vahan levitys telalla pieni alue kerrallaan ja pinnan tasoitus siveltimellä. Kun pinta oli kuivunut, tein välihionnan jolla saadaan pinnasta nousseet nukat pois, ja vielä toinen kerros vahaa päälle. Ovilevyistä tuli näin tosi kauniit, ja ne sopivat parketin sävyn kanssa täydellisesti yhteen. Huomasin kuitenkin että mäntypuisissa karmeissa ja listoissa sävy jäi samasta käsittelystä huolimatta aika paljon kellertävämmäksi. Tämä olisi pidemmän päälle alkanut häiritsemään, joten otin yhteyden Teknokselle ja sain heidämaali-/värineuvonnalta vinkiksi laittaa päälle vielä kerros samaa HELO® SOLANA WAX Hirsivahaa, mutta sävyssä T3072, joka on valkoisempi. Hetken epäröin kun tuo oli niin valkoinen värimallissa, mutta onneksi luotin! Kerros tätä valkoisempaa vahaa päälle sai aikaan just täydellisen kokonaisuuden. Osan listoista käsittelinkin sitten suoraan tällä valkoisemmalla sävyllä, ja nekin menee nyt täysin ovien kanssa yhteen. Hauska oppi tämäkin, että puulajista riippuen voidaan tarvita kahta eri sävyä jotta päästään samaan lopputulokseen!



Kova työ palkitaan pian, kun päästään kuulostelemaan minkälaista "raksalla" on asua. Voi viedä hetken että ymmärtää talon olevankin nyt koti, eikä enää työmaa. Uskon että viihdymme erinomaisesti! Toki rakentaminen jatkuu, meillä on vielä ulkona paneloitavana talon päädyt, ulkorakennus kesken ja monta muutakin hommaa. Ja vielä tätä maalaamistakin, ulkomaalauskin on edessä, tosin se saattaa jäädä ensi kevääseen. Pitää antaa vähän kropan ja mielen toipua välissä :-)

Tässä vielä käytetyt tuotteet huoneittain:

Aula ja tupa: 



Kiitokset Teknokselle yhteistyöstä, hyvistä tuotteista, henkisestä tuesta ja käytännön neuvoista. Olette isona osana uutta kotiamme lähes kaikissa näkyvissä pinnoissa!

Talo melkein muuttokunnossa

 


Elokuu 2021. Se on sama kuukausi, jolloin meidän on tarkoitus muuttaa uuteen taloon. Tämä jotenkin pääsi yllättämään, että muutto on pakosti ihan parin viikon sisällä. Pitänee alkaa pakkaamaan tavaroita laatikoihin? :-D

Talolla on pari päivää pyörinyt sähkömiehiä ja putkimies, ja todennäköisesti tänään saadaan sähköä, valot päälle ja vettä hanasta. Se on juhlava hetki, edellisistäkin taloista jäänyt hyvin mieleen!

Meillä oli miehen kanssa kaksi edellistä viikkoa lomaa, ja tehtiin todella pitkiä päiviä talolla, että saatiin paikat valmiiksi sähkäreille. Käytännössä kaikki alkaa olla melkein valmista, vain parkettia puuttuu keittiöstä ja aulasta (+ yksi makkareista joka on työkaluvarastona), väliovet on asentamatta ja jalkalistoja yms pitää vielä laittaa. Keittiössä pitää asennella kaappien sisään laatikoita ja toinen integroitu jääkaappi asentaa. Ei siis paljoa enää! Kylppärissä pitää vielä oikaista ovenpieliä ennen niiden laatoitusta, koska väliseinät ja oviaukot on olleet tosi vinoja. Näistä ollaan reklamoitukin talofirmalle jo, toivottavasti saadaan joku korvaus kaikesta ylimääräisestä säädöstä ja fiksailusta mitä vinoudet on aiheuttaneet. Saunan lauteet puuttuu, ja laatoitus kiukaan taakse. Kiuasta ei saatu vielä asennettua koska se oli vaurioitunut kuljetuksessa joten alkuun saadaan muuttaa ilman saunaa.
Etuovelle pitää tehdä pätkä terassia ja joku tukevampi porrasratkaisu kuin keikkuva lavapino. 

Onhan noita tehtäviä asioita vielä aika paljon, mutta isossa kuvassa ollaan jo tosi pitkällä. Uskomatonta että ollaan selvitty tänne asti!

Kuvassa on muuten meidän sisustus koostettuna yhteen kasaan. Olen tyytyväinen lopputulokseen, ja paikan päällä alkaa näyttää just siltä kuin olin ajatellutkin. Ihana uusi koti, en malttaisi odottaa että saadaan loput hommat ja muutto hoidettua!

Mukavaa elokuuta!