kotiliesi

Kaksi viikkoa jouluun, vieläkö ehtii mukaan?


Joulukuun kymmenes päivä. Aamulla oli taas pieni valkoinen kerros lunta maassa, ja tuntuu kuin joku kääntäisi katkaisijasta virrat päälle minun "joulumoodiini". Eikai se saisi lumesta olla kiinni, mutta kovasti se ainakin vaikuttaa! Samalla kun herään horteestani tajuan, että en tosiaan ole tehnyt joulun eteen juurikaan mitään. Vesisateessa on unohtunut joulukorttien tilaaminen, lahjahommat, ja kaikki muukin. En aio ottaa asiasta stressiä, mutta ihan itselleni totesin asian :-D Huomenna 11.12. on muuten viimeinen päivä, jolloin joulukortteja voi lähettää edullisemmilla joulumerkeillä, siinä punaisessa kuoressa. Siihen ei taida ihan ehtiä, minulla oli tarkoitus tänäkin vuonna tilata kortit omalla kuvalla. Jospa sitten laittelen tavallisilla merkeillä, viime tipassa :-D




Vaikka rakastan joulua, olen huomannut miettiväni sellaistakin, että miten vähällä laittelulla joulun saa aikaan ilman että tunnelma kärsii? Missä menee riman alituksen raja? Jos ei ole aikaa eikä rahaa panostaa, niin voiko jättää vain välistä? No ei ihan kokonaan voi, sehän se onkin. Lapset ovat joulunsa ansainneet, ja tiedän itsekin siitä nauttivani sitten kun aika on. Vastustan mielessäni ylisuorittamista jouluun liittyen, mutta toisaalta ehkä pieni pakko on kuitenkin hyvästä, ja pistää liikkeelle. Ehkä joulumieli löytyykin tekemisen kautta? Itselleni ainakin ne tietyt puuhat ja valmistelut on tärkeitä jouluntuojia, ja nyt kun ne on jääneet tekemättä, on siksi joulumielikin ehkä hieman kadoksissa. Nyt siis päätän vain ryhdistäytyä, ja teen jotakin jouluista! Jos ei muuta, niin vaikka siivoan :-D Himmeleitä en enää ala askartelemaan, mutta jotain pientä kranssia ehkä vielä. Tai jospa glögi auttaisi? Lumi auttaa selvästi ainakin, toivottavasti se nyt jo pysyisi maassa.


Onko teillä jo homma hanskassa ja jouluvalmistelut tehtynä? Vai saanko kenties olla ihan itsekseni viimeisten päivien jouluostoksilla, kun muut jo keittelee puuroa kotonaan? Onhan tässä tosiaan vielä se kaksi viikkoa aikaa :-D

Lasten joulukuuset omasta metsästä


Tänään aloitimme joulukoristelut kotona laittamalla lastenhuoneisiin pienet joulukuuset. Oikeastaan olimme tontilla raivaamassa risukkoa, ja samalla reissulla pikkutytär kaatoi pari pientä kuusta. Päätimme ottaa ne mukaan, koska olivat sitä kokoa joka vielä mahtui auton takakonttiin :-D Ajatus on ollut, että voisimme tänä vuonna hakea ison olohuoneen kuusenkin sieltä "omasta metsästä", mutta kuljetuspuoleen pitää vielä keksiä ratkaisu. Sellainen sukitusvehje mikä kuusenmyyjillä on, on kyllä näppärä juttu! Voisikohan sen korvata esim käärimällä kuusen mattoon ja auton katolle tms..? Jäämme ratkomaan tätä, mutta lastenhuoneisiin tuli nyt tosiaan jo puut. Aika hauska juttu, että tyttö sai ihan itse kaataa oman joulukuusensa, ja toinen ihan pieni liikeni vielä isoveljien huoneeseenkin.



Lastenhuoneet on meillä yleisesti ottaen aina siinä kunnossa, että en ole niitä juurikaan blogiin kuvannut. Tässä tehtäkööt nyt pieni poikkeus, ja otin tälläiset tiukasti rajatut, hämärät kuvat :-D En ole jaksanut pingottaa huoneiden tiukan järjestyksen suhteen, kunhan itse viihtyvät ja löytävät tavaransa. Usein pienemmillä on jokin maja rakennettuna keskellä huonetta (kuten nytkin), ja vähintäänkin pari muuta leikkiä levällään. Isommat pojat taas eivät selvästikään ole kovin kiinnostuneita huoneen ulkoasusta, ja lattia peittyy milloin mihinkin pyykin, Aku Ankkojen ja pussukoiden sekoitukseen. *huokaus* Voi olla, että lapset innostuvat isompana siivoilemaan enemmän, tai sitten ei :-D



Joulumieli on ollut vähän kateissa, ja voin tunnustaa että yhtäkään lahjaakaan en ole vielä hankkinut. Ehtiihän tässä. Joulukuusia koristelevien lasten ilo, ja muutenkin kuusien tuominen sisään saivat itsellenikin kuitenkin paljon jouluisemman mielen. Voisihan sitä olohuoneeseenkin pian jo harkita kuusta!

Mukavaa alkavaa viikkoa!


Pieni pala metsää kranssina sisään


Eilen hoksasin että kun maa on taas sula, kannattaa hakea varpuja ja muita aineksia mikäli mielii askarrella jälleen joulun ajaksi kranssin. Kun ainekset oli kasassa, pyöräytin ensimmäisen kranssin saman tien lämmittelyksi. Nämä on tosi nopeita tehdä, isoin aika menee välineiden esille ottamiseen, sekä ainesten hakemiseen pihalta. Pohjaksi käy vaikka pitkä risu pyöräytettynä kiepille, tai valmis rengas. Oma renkaani on joskus aikoinaan Parolan rottingilta ostettu.



Kranssi oli ensin esillä pihalla etuovella, mutta yöllä oli tosi kova tuuli ja kranssikin oli saanut kyytiä pitkin pihaa (säilyi ehjänä kuitenkin!). Siirsin sen sisään, ja sommittelin muutamaankin eri paikkaan ennenkuin hoksasin tuon takan edustan. Siinä se näkyy kivasti olohuoneeseen ja oikeastaan koko avaraan alakertaamme.


Kranssissa on puolukan ja mustikan varpuja, pari tupsua mäntyä, lepän käpyjä sekä yksi isompi männyn käpy. Taisi sinne yksi muukin risu lehtineen eksyä joukkoon, mutta annoin olla kun teema oli juurikin se metsä risuineen :-D


Tänään on ollut melkoisen raukea tunnelma, itsekin nukuin aika pitkään aamulla, ja pitkin päivää ollaankin köllötelty sisällä kun kehno sää ei oikein houkutellut ulkoilemaan. Putsailtiin ja kuvattiin yhdet vanhat sisarusrattaat josko ne saisi laitettua kiertoon, jostakin on tuo varaston siivous nyt aloitettava! :-D Iltasella syödään vähän karjalanpaistia ja katsellaan linnanjuhlia, rauhallinen itsenäisyyspäivän iltakin siis tiedossa.

Mukavaa itsenäisyyspäivää!


aurinkoiset päivät



Aurinkoiset pari päivää ovat tuntuneet siltä, kuin olisi syönyt purkillisen vitamiineja kerralla. Tai nukkunut viikon täydellisen pitkiä yöunia. Pöly ja kaikki klähmä näkyy valossa paremmin kuin ikinä, ja hetkittäin sitä ihmettelee eikö kodissa ole todella siivottu ikuisuuteen. Silti mieli on virkeä, eikä pölytkään niin haittaa kun voi nauttia valosta ♥ (paitsi että tuon lyyraviikunan lehdet kyllä pyyhin pölystä ihan heti huomenna!)


Ylläolevan kuvan nappasin eilen siten, että olin jo takki päällä eteisessä lähdössä viemään koiraa ulos. Valo oli niin nätti, etten malttanut olla ottamatta kuvaa. Mitäpä siitä että sohva on lintassa ja lattiat roskia täynnä, valoisa tunnelma silti välittynee? Lisäksi valokuvissa sotkut ei onneksi näy läheskään niin hyvin kuin oikeasti! :-D 


Toivotan teille aurinkoa myös, mukavaa viikon jatkoa!

Ensimmäinen adventti, kenties viimeisen kerran täällä kodissa?


Tunteikkaana ihmisenä minulle on merkityksellistä tehdä jokin asia ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen nurmikon leikkuu tänä vuonna, ensimmäinen joulu tässä kodissa jne. Samoin viimeinen kerta voi olla haikea tai iloinen tai miltei mitä vain siltä väliltä, mutta harvoin täysin merkityksetön. Tänään vietetään vuoden ensimmäistä adventtia, ja tajusin että tämä taitaa ollakin viimeinen joulu kaikkine osineen tässä kodissa.


Instagramin puolella teinkin jo paljastuksen mihin tässä viimeisellä kerralla viittaan. Viittaan siihen, että meillä on pitkäaikainen haave isommasta pihasta toteutumassa, kun löysimme pitkän etsinnän jälkeen sopivan uuden tontin. Olemme etsineet tonttia jo lähes vuoden, ja nyt viimein loksahti moni toive kohdalleen. Enemmän tilaa pihalla puutarhaharrastukselle, koiralle, lasten peleille jne. Suunnittelemme uutta rauhassa, ja asumme tässä nykyisessä kodissa ainakin ensi kevääseen. Se kuitenkin tarkoittaa käytännössä sitä, että tästä eteenpäin alkaa "viimeisten kertojen" kausi. En kuitenkaan ala liikaa murehtimaan, vaan otan ennemminkin ilon hetkistä irti. Kevääseen mennessä löydämme toivottavasti tälle talolle uuden kivan perheen, ja he voivat aloittaa täällä oman ensimmäisten kertojensa kauden ♥


Uusi koti tulee olemaan myös Porvoossa, meren läheisyydessä, ja mukavan tuntuisella alueella sekin. Muuta en juuri uudesta vielä tiedäkään, olemme suunnittelun suhteen täysin alkupisteessä. Sen kuitenkin aavistan, että oma mieleni hakeutuu uuden isomman puutarhan suunnittelun pariin vähintään yhtä usein kuin kodinkin. Pionipenkit on siis ensimmäisten joukossa suunnittelupöydällä :-D Voi olla, että kertoilen asiasta lisää täällä blogissakin, sitäkään en ole vielä täysin pohtinut. Blogissa on käyty jo kahden kodin vaiheita läpi, vieläkö riittäisi kerrottavaa kolmannesta, vai olisiko tässä blogille luonteva kohta vetäytyä taustalle? Vaikea uskoa, että kokonaan tästä luopuisin, mutta uuden kodin pitäminen enemmän yksityisenä houkuttelee myös. Aika näyttäköön.

Nyt nautimme kuitenkin suloisesta joulun odotuksesta ja asumme tässä kodissa vailla lähdön tunnelmaa, sen aika ei ole ihan vielä! Ihanaa ja rauhallista joulukuuta kaikille ♥