logo

Puutarha hellepäivänä



Puutarhassa on kukkien suhteen meneillään hieman välivaihe. Alkukesän lämpö sai kaiken kukkimaan nopeasti, ja syksyisten aika ei kuitenkaan ole ihan vielä. Kiersin kamerani kanssa pienen kierroksen, ja tältä näyttää puutarhan helteinen heinäkuu 2018, kun lämpömittarissa on yli 31 astetta varjossa.














Yllättävän vihreää kuumasta kesästä huolimatta. Rusinaksi nahistuneita hikisiä lapsia, altaassa uitettu koira, ja paljon viinimarjoja.  Viiniköynnöskin on alkanut nostaa päätään, ehkäpä ensi kesänä se tekisi jo rypäleitä? Aitoviikuna on innostunut pukkaamaan hedelmän alkuja, jännityksellä seuraan ehtiikö niistä yksikään kypsäksi asti. Ainakin tällä hetkellä ilmasto on hyvinkin etelän maiden tuntuinen, eli ehkäpä täälläkin saadaan kohta eksoottisempaa satoa? Tavallaan ihanaa, ja samalla todella huolestuttavaa tämä sää. Ilmastonmuutosta vai mitä, mutta lämpöä tosiaan piisaa. Torpassa on sisällä vähintään yhtä kuuma kuin ulkona, eli viilennystä on käytävä hakemassa lähikaupan pakastealtaalta ja jäätävä siihen vähän pidemmäksi aikaa "valikoimaan" jäätelöitä :-D Olen tainut ennenkin haaveilla ilmalämpöpumpusta ääneen, ja nyt on moinen laite taas tullut mieleen. Ehkä kohta olisi aika.

Mukavaa ja helteistä alkanutta viikkoa!


DIY: konjakkinahkaiset tyynyt



Saimme kirpparilta ostamani Kilta-tuolin takaisin verhoilijalta, jossa se oli muuttanut muotoaan kauniiksi konjakinsävyiseksi ruskeaksi. Vaikka meillä on olohuoneessa kasveilla saviruukkuja, kaipasi nojatuoli mielestäni kaverikseen lisää tuota konjakkinahan sävyä. Vierailulla ollut äitini ehdotti saman sävyisiä tyynyjä sohvalle, ja koska idea oli loistava, päätin ryhtyä heti tuumasta toimeen. Ompelukoneeni onkin saanut olla todella pitkään kesälaitumella (ja syksy-, talvi- ja kevätlaitumella myös)  mutta kun inspis iskee, niin siihen kannattaa tarttua! 



Materiaaleja en yleensä malta lähteä kunnon inspiksissäni hankkimaan, ja niinpä nytkin mentiin sillä mitä varaston kätköistä sattui löytymään. Toki varastoni on aikamoinen aarreaitta :-D Ensimmäinen tyyny syntyi nuoruusvuosieni lempparinahkatakin selkämyksestä. Sävy oli juuri oikea, ja pintakin sopivasti kulunut. Olen hillonnut tuota muuten aika rikkinäistä takkia kaikki nämä vuodet juuri sillä ajatuksella, että ehkä tästä voi vielä tehdä jotakin? Kannatti! Taustaksi ei löytynyt sopivaa yksiväristä kangasta, mutta mustaa oli pienet palat joista sain yhdistämällä riittävän kokoisen.


Kun ensimmäinen tyyny oli paikoillaan, se näytti vielä kaipaavan kaveria. Nahkatakista ei enää riittänyt isoa palaa, mutta minulla oli myös vanhoja käytöstä poistettuja huonekalunahan mallipaloja. Palat oli aika pieniä, mutta päädyin tekemään niistä vähän palapelinä toisen tyynyn. Valikoin muutaman erisävyisen ruskean nahan, ja tyynyn ruutukuvio olikin oikeastaan aika kiva. Siihenkin tuli sama musta tausta, niin tuli sekin tilkku käytettyä ihan loppuun saakka. 

Tein tyynyistä umpinaiset, koska myöskään vetoketjuja ei ollut nyt sopivia valmiina. Ehkä ihan hyväkin, eipä noita niin tarvitse pesuun laittaakaan. Ompelukoneessani ei liioin ollut nahkaneulaa tai teflon-paininjalkaa niinkuin nahan kanssa kuulema kannattaisi olla. Hyvin vanha Pfaffini silti pisteli menemään, kunhan sain sen kaivettua pölypallojen seasta esiin :-D Kuin uskollinen ratsu!

Kun ompelun suhteen on taas jää murrettu, tekisi mieli ommella muutakin. Ehkäpä hellemekkoja? Tänään on kuulema koko kesän kuumimmat lukemat mitattu täällä Porvoossa, 31,1 astetta! Siltä tuo ilma tuntuukin, aivan tukalaa sekä sisällä että ulkona. Vaan emmepä valita, vaan syödään paljon jäätelöä ja nautiskellaan!

Ihanaa päivän jatkoa!




Kukkakimpun seikkailut


Ihana parin päivän miniloma Porissa on nyt takana. Tuliaisena minulla oli mukanani upea kukkakimppu, jolla onkin vähän veikeä tarina. 

Olin Asuntomessuilla Otavamedian järjestämässä tilaisuudessa kutsuttuna, ja tilaisuudessa palkittiin taannoisen Deko:n suunnittelukilpailun voittaja, eli blogikollegani Jaana Karhu At home-blogista. Kilpailu oli siis kaksiosainen, toisessa osassa etsittiin suunnittelijaa Dekon konttiin messuille, ja toisessa osassa yleisö sai äänestää finalisteista suosikkiblogiaan liitettäväksi Dekon blogiverkostoon. Kuten jo aiemmin kerroin, oma blogini voitti siis yleisöäänestyksen, ja Jaana sitten sen suunnittelukilpailun josta nyt jaettiin palkinto. Ehdin jo hieman harmitella, etten yleisöäänestyksen voittajana saanut myös kukkia, mieluusti olisin itsekin sellaiset ottanut kun Jaanan upeaa kimppua katselin. Ja nyt tuo Jaanalle ojennettu kimppu onkin meidän keittiön pöydällä! Mitä ihmettä :-D




Sattumusten kautta tuo ihana kimppu tosiaan päätyi meille, ja kaikkein hämmästyttävintä on se, että kimppu selvisi hyvänä oltuaan lähes kaksi päivää paketissa, kuumassa autossa jne. Ammattilaiset osaa, pakko sanoa. Kimpun on tehnyt floristimestari Kirsi Saarenpää Porista, eli terveisiä vaan sinne, hyvin oli pakattu! Se sattumus minkä takia kimppu meille päätyi, liittyy kyllä kimpun säilymiseen myös. Meillä oli Jaanan kanssa sama hotelli Porissa, ja tilaisuuden jälkeen Jaana pyysi että kimppu laitettaisi hotellin kylmiöön odottamaan seuraavan päivän kotimatkaa. Lopulta, kun olimme molemmat jo tahoillamme kotimatkalla, laittoi Jaana minulle viestiä, että ei voi olla totta, se kimppu unohtui sinne kylmiöön. Hän oli itse junassa, mutta me autolla liikenteessä ja vielä suhteellisen lähellä Poria. Auton nokka siis takaisin kohti hotellia, ja kävimme vielä hakemassa kimpun mukaan. Automatka kimpulla kesti vielä viitisen tuntia helteessä, mutta siinä se nyt on, ja tosi kaunis edelleen! Uskomatonta että se selvisi.


Kiitos vielä Jaanalle kimpusta sekä onnittelut voitosta, uskon että harmitus on ollut kova kun kimppu jäi, mutta tässä vielä kuvina terveiset sinne pohjoiseen!



Mukavaa viikonloppua! Koetan kahlata piakkoin Asuntomessujen kuvat läpi, jotta saisin niistäkin teille näytettyä parhaat palat :-)


Koti siistinä kuvausten jälkeen


Eilen meillä kuvattiin kotia, ja sitä varten tuli siivottua astetta perusteellisemmin. Toki meillä imuroidaan ja moppaillaan ihan päivittäin normaalistikin, mutta perusteellisempi siivous on kaikenlaisten tavaramyttyjen järjestelyä ja hävittämistä näkyvistä. Nyt, kun oli tosiaan sen hetken siistiä (ei varmaankaan kestä kauaa...) niin piti ottaa oikein kuvia muistoksi :-D Tässäpä siis muutama kuva meiltä!









Ai että kun koti pysyisikin tässä kunnossa! Ah ♥ Vaan karu totuus on kyllä se, että kun on paljon lapsia ja kissat ja koirat, niin valitettavasti ei taida pysyä, tai se vaatisi lähes kokopäiväisen siivoojan läsnäoloa. Nyt on aika höllätä vähän, ja tehdä muutakin :-) Huomenna lähdetäänkin katsastamaan Asuntomessut Poriin, kiva nähdä alue valmiina, kun kevään käynnillä (kliksis) siellä oli vielä aika paljon keskeneräistä.

Mukavaa loppuviikkoa!



Meren äärellä


Meillä oli tänään odotettu jännä päivä, kun kotiamme käytiin taas kuvaamassa. Olemme miehen kanssa puurtaneet pitkiä iltoja siivoten ja paikkoja kohentaen, että kaikki olisi tänään nättiä. Kun lopulta kuvaus oli osaltamme ohi, päätimme lähteä meren äärelle rauhoittumaan, sen verran kierroksilla kävivät kaikki. Meillä on siitä onnekas tilanne, että asumme täällä Porvoossa aivan meren tuntumassa, mutta jos haluaa päästä vähän enemmän saaristolaistunnelmaan, ajamme usein Pellingin saarelle retkelle. Matkalla pääsee ajamaan lossilla, ja muutoinkin tunnelma on kuin olisi kauemapanakin, vaikka matkaa ei ole kotoa kuin joitakin kilometrejä. Lisäksi saarella on leirintäalueen kahvila, Benitas Cafe, ja siellä jäätelöt alkaa olla meillä jo pakollinen vähintään kerran kesässä-perinne :-) Nuotiopaikalla voisi paistella makkaraa, ja sen me taidamme vielä tehdäkin tänä kesänä!



Tänä kesänä mukana oli ensimmäistä kertaa myös koira, ja pennulla olikin ihmettelemistä isoissa aalloissa, joita ohi kulkevat veneet tekivät rantaan. Saaren satama on melko vilkas, ja veneitä meni eestaas ihan koko ajan. Koira olisi varmasti mieluusti uinutkin, mutta meillä oli vielä muutakin ohjelmaan tämän jälkeen, ja päätimme ettei märkä ja tuoksuva koira ole pidemmän päälle mukavaa matkaseuraa autossa :-D Mennään toisella kerralla sitten uimaan!



Lapset heittelivät leipiä rannan kivillä, ja aika hyvin jo muutama heitto onnistuikin! Päivän valo oli jännä, ja tykkään näistä yllä olevista kuvista jotenkin ihan erityisesti. Mieleeni tuli aivan Edelfeltin maalaus, jossa pikkupojat leikivät rannalla. Siinä on jotenkin samanlainen valo ja tunnelma!



Nyt, kun kotimme on siivottu läpikotaisin, voisin huomenna ottaa muutaman kuvan muistoksi. Kuvasin tänäänkin jo iltasella pari kuvaa, mutta totesin aika pian että ehkä palaan asiaan huomenna valoisampaan aikaan. Nyt ansaittuihin saunan löylyihin, ja sitten äkkiä nukkumaan!