Vuosi 2012


Tämä oli hyvä vuosi. Ei mikään huippu, mutta riittävän hyvä.
Ihmeteltiin lunta molemmissa päissä vuotta. Koetettiin koko vuoden saada kotia kuntoon, pikkuhiljaa.


Otettiin paljon valokuvia, nähtävästi erityisesti kukkasista. Kärsittiin tukalasta olosta (huh!) ja pidettiin yhä täällä yllä salaisuutta ;-)


Odotus palkittiin, ja elämäämme tuli pieni pallero. Ihana pieni rusina.


 Kevät alkoi vihdoin voittaa, ja nautittiin auringon lämmittävistä säteistä. Syötiin ihan liikaa suklaata.


Kastettiin pikkupallerolle kaunis nimi. Opeteltiin ahkerasti ompelua.


 Nautittiin vehreydestä ja puutarhahommista. Kerättiin paljon kukkia :-)


 Pojat viiletti hurjapäinä pitkin katuja mopolla ja potkarillaan. Pikkuneiti kasvoi vauhdilla! Saatiin pihaan kiveys ja saunaan tummaa väriä pintaan. Retkeiltiinkin jopa.


 Valmistauduttiin pikkuhiljaa syksyyn. Nautittiin silti yhä lämmöstä.


 Ommeltiin vimmatusti. Opettelu alkoi tuottaa jo hedelmää takkien ja haalareiden muodossa.


Sytytettiin kynttilät, hyvästeltiin kesä. Ihailtiin ruskaa ja lasten puuhia.


Todettiin että joko se talvi ja joulu tuli, sittenkin. Hurjaa miten nopeasti tämä vuosi meni!

Tervetuloa ensi vuosi, sellaisena kuin haluat. Me koetetaan pysyä mukana :-)

*lisäys, meinasi aivan unohtua, eli oikein hyvää uutta vuotta kaikille! 

retroremmi




Näytänpä teillekin yhden pukinkonttiin sujahtaneen tekeleen, nimittäin äitini koiralle tekemäni talutushihnan. Materiaalina oli äitini oma lapsuuden lakana, paksua ja vahvaa kangasta, joka sai näin uuden käytön ihan arkipäivässä. Hän ei ehkä muuten niin retron ystävä olekaan, mutta kun on tuollainen tuttu ja muistoja herättävä kuosi, niin sitten ei niin haittaa. Kuvista ei käy ilmi, mutta ompelin molempiin päihin vielä heijastinkangasta jotta on sitten turvallista pimeälläkin mennä.

on rakennettu







Muutama kuva meidän kuusipuuhista. Usein minulla on ollut jokin visio koristeluista, mutta jotenkin tämän joulun henkeen sopi se, että annoin lasten laittaa ihan niitä koristeita mitä halusivat. Sopi ne yhteen tai ei :-D Tuohon pallomereen oli tulossa vielä valotkin, mutta sattuneesta syystä äiti saa tehdä taas yhden rautakauppareissun ensin. Vielä pitäisi keksiä miten tuon risan lampun kannan saa tuolta ulos?? Ehkä sitten iltasella valaistaan puu.

Kuusi itsessään on varmaan kaunein mitä meillä on koskaan ollut, jotenkin hirmu sopusuhtainen ja tuuhea. Paljon isompi tosin kuin luulin, kuvittelin ottaneeni ihan kapean yksilön. Vaan eipä haittaa, enempi on enempi! Lapset on tuosta tosi tohkeissaan, ja koristeita pitää käydä vähän väliä hypistelemässä. Nuorimmaiselta puu saadaan onneksi suojeltua sillä että lasikuistilta voi laittaa vain ovet kiinni.

P vetäisi vielä koristelun päätteeksi spontaanisti "joulupuu on rakennettu" veisun, ja niinhän se on. Kuusen tuoksu tuo kadonnutta joulumieltä sopivan verran lähemmäksi, ja uskoisin että kyllä se sittenkin taitaa ehtiä esiin ennen aattoa :-)

Rauhallista joulua kaikille!

ikkunatähtöset






Sen verran on joulukonsertti ja jatkuva piparinmussutus auttaneet joulumielen muodotamisessa, että eilen innostuin jo askartelemaanpaskartelemaan pari joulun tähtöstä. Näitä on näkynyt vähän joka blogissa, mutta menkööt nyt vielä kerran. Kivat ja helpot tehdä, ohje löytyy ainakin täältä. Materiaalina mulla oli joskus marimekolla poisjaettuja paperipusseja, joita vanhana hamsterina olin napannut pinon mukaan :-)

Mies tuli ihmettelemään kun tein näitä, ja kysyi että miten ihmeessä sä osaat tehdä tuommoisia. Näin netistä ohjeen, kerroin. Mies siihen että sieltä näkömuististasiko sinä nyt sitä ohjetta katselet kun siinä näpräät..? Hassu. Niin tietysti. :-D Ukkokulta on aina ihan pyörryksissä kun teen jotakin hänen sanojensa mukaan "kolmiulotteista". No, erilaisuus on rikkaus, eikös niin? :-)

lumikuningatarhaalari







Kylläpä sää meitä nyt hellii. Saatiin toinenkin todella kaunis talvipäivä.

Pikku-M toimii mallina haalarille numero kolme. Jokohan nämä alkaisi riittämään? :-D No kyllähän naisella pitää olla varaa valita asu päivän mukaan! Oikeastikin tästä tuli aika poikamainen, vaikka etukäteen ajattelin kankaan olevan aika unisex. Musta tikkivuori ja kanttaukset kuitenkin käänsivät ilmeen enemmän poikamaiseen, ainakin minun makuuni. Tai onhan tässä sellaista utuista lumikuningatar-tunnelmaa.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille.