Vuosi muutosta! Pieni kertaus projektin vaiheista tähän mennessä

Tänään tulee kuluneeksi vuosi muutostamme tänne taloon. Tämä on ollut pitkä projekti, joka on vaatinut melkoista turnauskestävyyttä. Talo, ja varsinkin piharakennus ovat edelleen kesken, eli työmaaelämä jatkuu vieläkin. Pienenä kertauksena itsellenikin laitan tähän vähän alkuvaiheita muistiin.

 Tarina alkoi vuoden 2019 alussa, kun aloitimme tontin etsinnän. Tontteja etsittiin alkuun vain edellisen kodin läheltä, kun ajattelimme ettei lasten koulu vaihtuisi. Aika pian todettiin kuitenkin, ettei sillä alueella ole sen kokoisia tontteja joiden takia viitsisi alkaa uuteen projektiin. Suurin tekijä meillä uuden talon rakentamiseen olikin nimenomaan tontti, että se on riittävästi isompi kuin vanhan kodin pikkuruinen tontti jossa naapurit oli lähes rivitalomaisen lähellä. Tontin etsintään käytettiin melkein koko vuosi 2019, ja alue laajeni jo Vantaalle, Sipooseen, jopa Tuusulassakin kävin katsomassa paria tonttia. Jossain vaiheessa mietimme remontoitavaa taloakin vaihtoehtona, ja niitäkin ehdimme käydä katsomassa varmasti kymmeniä. Lopulta tämä tontti osui kohdalle, ja kaupat teimme aika nopean päätöksen jälkeen loppuvuodesta 2019.



Taloa piirsin kuukausitolkulla, kun kiirettä ei varsinaisesti ollut. Pohjakuvan hinkkaamiseen kannattikin käyttää aikaa, siinä kuitenkin päätetään suurin osa kodin toiminnallisuudesta. Yksi yllättävän iso ja vaikea päätös oli talon väri, maalasin mallipaloja ties kuinka monta, ja aina kun ne vei tontille, sävy muuttui sinertäväksi. Sinertävyyttä en halunnut yhtään, ja lopulta väristä tulikin ruskea. Se ei ainakaan taittanut pohjoisessakaan valossa siniseen :-D


Maatyöt alkoivat syksyllä 2020, ja talon elementtien asennus oli marraskuussa 2020. Se olikin tosi jännä päivä, kun talon ääriviivat nousi pystyyn kerralla! Edellinen talomme rakennettiin ns. pitkästä tavarasta, jolloin edistys oli tietenkin paljon hitaampaa.


Marraskuun puolivälissä aloitimme myös ulkorakennuksen rungon rakentamisen, ja siinä vaiheessa oli vielä vilpitön luulo että piharakennus olisi käyttökunnossa ennen taloon muuttoa. Eipä ole vielä nytkään, vuosi muuton jälkeen...



Talvi kului lumimassoja vastaan taistellessa, mies teki ulkomökin kattoon ruoteita ja jokainen työpäivä (tai siis ilta, päivätyön jälkeen) alkoi sillä että kaivettiin tarvikkeet ja se tekeillä oleva katto lumen alta esiin. Lunta tuli tuona talvena noin 90cm



Joulukuussa taloon valettiin lattia, ja helmikuun alusta talon loppuun saattaminen jäi meille. Ensimmäisenä teimme ikkunoiden smyygit kipsilevystä, sitten alkoi tasoitus, hionta, maalaus jne. 


Yksi kevättä 2021 hallinnut teema oli katto. Valitsimme kattoon puupaneelit, jotka halusin samalla valkoisen sävyllä jolla osa seinistäkin tulee. Tilaus omalla sävyllä maalattuna olisi venyttänyt aikatauluamme kohtuuttomasti, ja lisäksi maalaus olisi maksanut pari tonnia lisää paneelien hinnan päälle. Päädyimme tässäkin kohdassa tekemään itse, joten maalasin 2 kilometriä kattopanelia siveltimellä, ja kahteen kertaan. Miehelle vähintään yhtä iso urakka oli paneelien asentaminen, johon meni aivan järjettömästi aikaa, useampi kuukausi. Paneelit oli tiukkoja ponteistaan, ja kaikki maalinrippeet piti poistaa pontista ennen asennusta. Paneeli oli myös kapeaa, ja kun yksi rivi teki etenemää 77 millimetriä, homma venyi... 




Sillä aikaa kun mies taisteli katon kanssa, minulla ei oli urakkana vesieristykset ja laatoitoikset. Laatoitin melkein kaikki laatat itse, tosin kesällä loppusuoran häämöttäessä alkoi näyttää siltä että aika loppuu minun tahdilla kesken, otimme kodinhoitohuoneen lattiaa tekemään apuvoimia. Oli noissa silti aika homma, ja varsinkin kosteiden tilojen lattia oli hitaat tehdä asetteluineen ja leikkelyineen, koska laattana oli irrallista kuusikulmaista laattaa. Lopputuloksesta tuli silti oikein siisti, eikä oma työni kalpene ollenkaan sen ammattilaisen tekemän lattian vieressä. Itse saatoin olla jopa tarkempi, toki ammattilainen oli sitten taas nopeudessa ihan omaa luokkaansa.



Koko kesän 2021 oli kiihkeää loppusuoraa jossa taisteltiin aikaa vastaan. Olimme irtisanoneet keväällä raksakämppämme, jossa oli pitkä 3kk irtisanomisaika ja sen asunnon tulisi olla tyhjänä elokuun loppuun mennessä. Arviomme aikataulusta meni vähän pieleen, ja tuli todella kova kiire. Tuon kesän raivoisasta urakoinnista maksetaan vieläkin veroja, voisi sanoa että nyt kun on mennyt vuosi, alkaa meillä olotila vähän tasaantua. Olimme molemmat aivan totaalisen poikki.



Elokuun alussa laitettiin parkettia ja viimeisteltiin kylpytiloja poislukien sauna, jonka kohdalla luovutimme. Sauna tehtiin sitten muuton jälkeen jouluksi 2021. Kaksi päivää ennen muuttoa raivasin muutaman nurkan kaaosmaiselta raksalta, ja otin yhteistyökumppanille kuvia melkein valmiista talosta. Kuvista ei välity kuinka paljon työkaluja, tarvikkeita ja ryönää nurkissa olikaan :-D







21.8.2021 pääsimme vihdoin muuttamaan, ja pitkään haaveilemani ensimmäinen aamukahvi talossa tuli ikuistettua 22.8.2021 

Heti muuton jälkeen hommat toki jatkui, talon päädyt piti paneloida, jatkaa ulkorakennusta, tehdä pihaa, ja tietysti se sauna. 


Tänään vuosi muutosta on moni asia toki edennyt, mutta tällä hetkellä tehdään terassia, josta osa tulee jäämään ensi kesään. Räystään alusia pitäisi maalata, jatkaa pihan laittoa ja paljon muuta. Ulkorakennus on melkein samassa tilassa kuin vuosi sitten, se on vain saanut vähän ulkoverhouspaneleita seiniinsä. Sisätilat ulkorakennuksessa on täysin kesken ja varastoon kuuluvat kamat on edelleen sisällä, kuten maalipurkkeja lastenhuoneessa. Ehkä ne vielä joskus menee oikeasti varastoon?

Ensi kesänä meillä on tiedossa pojan rippijuhlat, toivoisin että juhlat sijoittuu loppukesään, niin ehditään saada siihen mennessä taas joitakin kohtia valmiimmiksi. Esimerkiksi eteisestä puuttuu vielä seinistä kipislevyä, voisin laittaa tavoitteeksi että juhlissa ei enää höyrynsulku paista mistään? :-D 

Vuosi muutosta on mennyt nopeasti, mutta toisaalta tuntuu että olemme asuneet täällä paljon kauemminkin. Tulihan täällä vietettyä todella tiivisti aikaa jo ennen muuttoa, eli ihmekös tuo. Näin jälkeenpäin on helppo sanoa että omantyön osuus oli meille työn ohella tehtävänä vähän liian suuri, mutta budjettisyistä tilanne oli vähän pakko. Kodissa näkee kaikkialla oman työnsä jäljen, ja onhan se toisaalta hyvinkin palkitsevaa. Onneksi meillä on puolison kanssa hieman eri vahvuudet raksahommissa, niin täydennämme toisiamme. Ja tulihan tästä nyt kiva koti, vaikka kesken vielä onkin!