Ompelua; rukkaset lumitöihin

 Pitkästä aikaa! Kahtakin asiaa, nimittäin kunnon lumitöitä, ja ompeluinspis! 

Jostain se iski täysin varoittamatta toissapäivänä myöhään illalla. Keksin, että nyt pitää päästä ompelukoneen ääreen. Olen kyllä mieleni sopikoissa jo pitkään haikeillut, että olisi niin kiva tehdä taas jotakin käsitöitä. Ihan tuumasta toimeen asti se ei ole kuitenkaan kantanut ennenkuin nyt. 

Koska inpiraatio iski myöhään illalla, oli toteutus jätettävä suosiolla seuraavalle päivälle. Eilen sitten kaivelin varastoa, ja löysinkin teddykarvaa vuoreksi. Päälliskankaaksi nappasin eteisen lattialla tekstiilikeräykseen lähdössä olevasta pussista miehen risat farkut. Enää puuttui kaava, ja piirsin sen yhdistämällä googlailun jälkeen muutamaa erilaista rukkasten ohjetta. Koska mitoitus oli aikalailla hatusta heitettyä, kävi juuri niinkuin arvata saattaa, eli ei ihan onnistunut. Varresta tuli aivan liian kapea. Hetken pelkäsin myös ettei sisävuori mahdu päällishanskan sisään, mutta se olikin väärä hälytys. Varren ahtauteen en keksinyt muuta pelastusta kuin ratkoa toisesta sivusaumasta vähän auki ja tein siihen halkion. Onneksi aina voi kokeilla uudestaan, materiaalia tuntuu ainakin riittävän! Nyt kun olemme muuton jälkeen koettanut karsia tavaroita, olen huomannut että minulla on aivan älyttömästi vieläkin kankaita, vaikka aktiivisita ompeluajoista on jo vuosia. 

Näistä rukkasista piti tulla apu koiran ulkoilutukseen ja lumitöihin, minulla kun ei ole oikein muita hanskoja kuin lapasia. Jälkeenpäin tajusin, että tuo päällisosa käy sellaisenaan myös niiden lapasten päälle, joten jos teen näitä vielä lisääkin, ei vuoria ole ehkä pakko aina ommellakaan! Käyttää vain niitä lapasia alla. Näissäkin on vuoriosa ja pinta erilliset, en kiinnittänyt niitä toisiinsa mitenkään. Vuorin jätin varresta vähän pidemmäksi, tarkoitus oli alkuun kääntää karvareunut tuohon rukkasen päälle, mutta ompelinkin sen vain kaksinkerroin ja jätin hanskat irti toisistaan.

Kunhan saan kaavan kuntoon, voisin tehdä parin myös nahasta, yhdestä perintönahkatakista on vielä osa jäljellä, vaikka teinkin siitä jo aiemmin sohvatyynyn:
https://talostakoti.blogspot.com/2018/07/diy-konjakkinahkaiset-tyynyt.html

  

Koska lapset olisivat kaikki halunneet nämä ( ja se oli osittain taka-ajatuksena myös siinä että aloin rukkasia tekemään, tein vain ensimmäiset koekappaleet itselleni), pitänee ommella muutamat lisää. Meillä menee arkiaamuisin ihan liikaa aikaa siihen, että jokainen etsii hanskojaan ahtaassa eteisessä. Jos saisi aikaan isomman kasan rukkasia, voisi sieltä sitten napata varahanskat jos omia ei löydykään. Voi olla että tässä kohdassa yliarvioin käytettävissä olevan aikani, mutta kyllä nyt ainakin toiset vielä kuitenkin teen että saan kaavan paremmaksi :-D

Seuraavaksi voisin kokeilla näitä Tehtaamon ohjeita, täältä löytyisi ihan valmiit kaavatkin vähän erimalliseen rukkaseen: http://tehtaamo.blogspot.com/2016/01/t-e-h-t-a-m-o-n-hanskat.html

Mukavaa lumista viikkoa!

Pitkästä aikaa ompelujuttuja; risan tunikan tuunaus hameeksi

Sunnuntaina oli yllättävän tehokas päivä. Liekkö tuo lisääntynyt valo vai mikä, mutta tuntui että päivässä oli enemmän tunteja kuin edellisissä viikoissa yhteensä. Iltasella ehdin vielä siivoilla kevyesti kotia, ja siinä ohessa osui käteen pussi jonne olen kerännyt rikkinäisiä vaatteita vietäväksi tekstiilikeräykseen. Pussissa pilkotti myös tyttären kiva kukkatunika, josta oli koiran pentuaikoina revennyt hiha (tuo aika harvensi koko perheen vaattevarastot aika pieniksi). Tuli mieleeni etten tohtisi heittää noin nättiä kangasta pois, ja arvioinkin että puseron pituus saattaisi riittää vielä tytölle hameeksi. Paita oli joka tapauksessa liian pientä kokoa enää käytettäväksi vaikka hihan olisi saanut korjattuakin, joten ei ollut paljoa menetettävää.

Leikkasin tunikan kainaloiden kohdalta poikki, käänsin reunaan kujan ja sinne kuminauha. Tämä oli taas sitä sorttia inspiraatio, ettei esimerkiksi mittanauhaa tarvittu lainkaan. Kyllähän sen nyt saa silmämääräisesti aika suoraan jne :-D

Hihasta otetuista suikaleista sai samalla kumparilla tehtyä hiuspompuloita, mallia kasaridonitsi. Sitä tietää olevansa vanha, kun muistaa näistä muotiin palaavista jutuista ne edellisetkin kierrokset :-D Minun omassa pellavatukassani on ollut pienenä aika saman näköisiä pompuloita, joita äitini taisi silloin ommella mekkojen kanssa yhteen rimmaamaan. Perinteet kunniaan!

Mukavaa viikon jatkoa, ja ihanaa että on valoa ja lämpöä! Sitä herää itsekin taas jotenkin henkiin talven jälkeen, mistä tämä pieni ompelus on vahva todiste :-)

Kaunista kierrätystä, Ecosmol

Kaupallinen yhteistyö Niimaar:in kanssa

Olen varmasti ennenkin kertonut, että meillä on aika paljon omatekemiäni huonekaluja. On niin sohvapöytää kuin ruokapöytääkin, ja löytyypä makuuhuoneestamme pähkinäviilutettu senkkikin, jonka tein opiskeluaikoina koulutyönä. Tätä omaa pienimuotoista kalustemuotoilijan taustaani vasten katsonkin usein myytävissä kalusteissa rakenteita, muotoa, pintakäsittelyä jne. Myös usempaan käyttötarkoitukseen taipuminen on mielestäni esineille aina plussaa. Arvostan kekseliäisyyttä ja uusia ideoita, niin huonekaluissa kuin ylipäätään elämässä!  Välillä vastaan tulee uusia tuotteita, jotka kolahtavat heti. Yksi tälläinen on tämä kierrätystä ja lajittelua varten kehitetty Ecosmol, johon törmäsin ensimmäisen kerran jo noin vuosi sitten. Mallikappale tuli myymälään jossa työskentelin, ja ihastelin sen muotoa ja viimeistelyä, sekä kekseliästä ideaa jo silloin. Muotoilun takaa löytyykin Harri Koskinen, jonka tuotannossa on ollut muitakin kotimaisen muotoilun helmiä.

Nyt, kun kesällä törmäsin säilyttimeen toistamiseen Fiskarsissa vietetyssä Sisustustoimittajien kesäpäivässä, roihahti ihastukseni uudelleen. Tälläinen on saatava, tuotehan oikein huutaa meidän keittiötä kodikseen! Yhteistyö Niimaar:in kanssa sopi siis minulle enemmän kuin hyvin, ja saan samalla vinkattua teillekin tästä näppärästä tavasta lajitella tavaroita. Lisäksi perehdyttyäni yritykseen ja ideologiaan Ecosmolin takana, pidin kokonaisuudesta vielä enemmän. Kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö kun ovat itsellenikin tärkeitä asioita, ja mielelläni niitä vien myös eteenpäin! Ecosmol ja sen kierrätettävät kestokassit valmistetaan Suomessa, joka on hyvä plussa sekin.

Niimaar kertoo tuotteestaan seuraavaa: "Ecosmol-kierrätyskaluste on suunniteltu kierrätettävien materiaalien lajitteluun ja säilyttämiseen. Haluamme mm. edistää kertakäyttömuovin käytön lopettamista, zero waste kulttuuria ja kiertotalousajattelua hyvin käytännöllisen designin kautta. Ecosmol on siitä hyvä, että se on monikäyttöinen kaluste, sillä se toimii myös jakkarana, penkkinä, sohvapöytänä, säilytystilana myös muille tavaroille. Vaikka lastenhuoneesa leluille, eteisessä pipoille, lapasille…"

Meillä on jo talon rakennusvaiheessa mietitty jätteiden lajittelua varsin pitkälle. Keittiön suunnittelussa otimme pitkän pätkän säilytystilasta kierrätykselle, eli että kaikelle löytyy oma paikkansa. Astiat piti olla sekajätteen lisäksi pahveille, metallille, lasille, pulloille, muovipusseille, paristoille ja paperille. Biojäteastialle on pihalla paikka, mutta se on vielä hankkimatta. Nyt uutena on sittemmin tullut vielä muovipakkaukset, joita on alettu keräämään alueellamme myös. Vaikka lajittelulle on tosiaan neljä isoa laatikkoa, altaan alla olevat sekä viereiset kaksi, niin siltikin tila meinaa loppua vähän kesken. Ecosmol toikin tähän tilanteeseen tosi esteettisen ratkaisun. Sen sisällä on kaksi siirrettävää väliseinää, ja saatavilla on myös tuotteen omat kestokassit. Kassien materiaali  on vettähylkivää polyesteria, samaan tapaan kuin urheilukasseissa, joten laatikon pohjakin pysyy hyvänä. Kasseissa voi valita kuvioksi joko Niimaar-logon, tai japanilaisen kuvataiteilija Yoshi Sislayn piirroksen. Päädyimme laittamaan lokeroihin lasin, metallin, ja paperit. Kassin täytyttyä sen voi näppärästi napata mukaan kauppareissulle, ja tyhjentää samalla kierrätyspisteeseen.

Koska laatikko on tukevaa vaneria, sitä voi tosiaan käyttää myös penkkinä tai pienenä pöytänä. Meillä sen voi vetää näppärästi lisäistuimeksi pöydän päähän, jos on tarvetta. Laatikon sisään menee myös se perinteinen styroksinen kylmälaukku, jos haluaa laittaa sen nätimmin esille esimerkiksi juhlissa. Kantea voi käyttää tuolloin tarjottimena. 

Pöytämme pinta on koivuvaneria, ja siksi valitsin myös Ecosmolin koivuvanerisena. Muitakin värejä oli tarjolla, mutta tämä oli aika luonteva valinta. Nyt jo huomaa, kuinka pöytämme on hieman tummunut vuosien aikana, ja uusi vaneripinta on kauniin vaalea. Nämä kaksi sopivat silti yhteen täydellisesti!

Jos ihastuit kierrätyskalusteeseen yhtä paljon kuin minä, niitä saa tilattua Niimaarin omasta verkkokaupasta: https://niimaar.com/product/ecosmol/  

Niimaar on mukana ensi syksyn Habitare-messuilla 12.-16.9.2018, ja heidät löytää Eettiseltä Alueelta. Myös meneillään olevilla asuntomessuilla vilahtaa sama kaluste Fiskarhedenvillanin (kohde 4) keittiössä :-)

Mukavaa ja helteistä päivää kaikille!

DIY: konjakkinahkaiset tyynyt

Saimme kirpparilta ostamani Kilta-tuolin takaisin verhoilijalta, jossa se oli muuttanut muotoaan kauniiksi konjakinsävyiseksi ruskeaksi. Vaikka meillä on olohuoneessa kasveilla saviruukkuja, kaipasi nojatuoli mielestäni kaverikseen lisää tuota konjakkinahan sävyä. Vierailulla ollut äitini ehdotti saman sävyisiä tyynyjä sohvalle, ja koska idea oli loistava, päätin ryhtyä heti tuumasta toimeen. Ompelukoneeni onkin saanut olla todella pitkään kesälaitumella (ja syksy-, talvi- ja kevätlaitumella myös)  mutta kun inspis iskee, niin siihen kannattaa tarttua! 

Materiaaleja en yleensä malta lähteä kunnon inspiksissäni hankkimaan, ja niinpä nytkin mentiin sillä mitä varaston kätköistä sattui löytymään. Toki varastoni on aikamoinen aarreaitta :-D Ensimmäinen tyyny syntyi nuoruusvuosieni lempparinahkatakin selkämyksestä. Sävy oli juuri oikea, ja pintakin sopivasti kulunut. Olen hillonnut tuota muuten aika rikkinäistä takkia kaikki nämä vuodet juuri sillä ajatuksella, että ehkä tästä voi vielä tehdä jotakin? Kannatti! Taustaksi ei löytynyt sopivaa yksiväristä kangasta, mutta mustaa oli pienet palat joista sain yhdistämällä riittävän kokoisen.

Kun ensimmäinen tyyny oli paikoillaan, se näytti vielä kaipaavan kaveria. Nahkatakista ei enää riittänyt isoa palaa, mutta minulla oli myös vanhoja käytöstä poistettuja huonekalunahan mallipaloja. Palat oli aika pieniä, mutta päädyin tekemään niistä vähän palapelinä toisen tyynyn. Valikoin muutaman erisävyisen ruskean nahan, ja tyynyn ruutukuvio olikin oikeastaan aika kiva. Siihenkin tuli sama musta tausta, niin tuli sekin tilkku käytettyä ihan loppuun saakka. 

Tein tyynyistä umpinaiset, koska myöskään vetoketjuja ei ollut nyt sopivia valmiina. Ehkä ihan hyväkin, eipä noita niin tarvitse pesuun laittaakaan. Ompelukoneessani ei liioin ollut nahkaneulaa tai teflon-paininjalkaa niinkuin nahan kanssa kuulema kannattaisi olla. Hyvin vanha Pfaffini silti pisteli menemään, kunhan sain sen kaivettua pölypallojen seasta esiin :-D Kuin uskollinen ratsu!

Kun ompelun suhteen on taas jää murrettu, tekisi mieli ommella muutakin. Ehkäpä hellemekkoja? Tänään on kuulema koko kesän kuumimmat lukemat mitattu täällä Porvoossa, 31,1 astetta! Siltä tuo ilma tuntuukin, aivan tukalaa sekä sisällä että ulkona. Vaan emmepä valita, vaan syödään paljon jäätelöä ja nautiskellaan!

Ihanaa päivän jatkoa!

Parvekkeen diy sohva, ja samalla uusi huone taloon!

Tässä sisustusblogissa on pysytelty koko kevään aika pitkälti ulkotiloissa. Blogi kulkee elämän rytmin mukana, ja koska elämä on ollut kesän aika pihapainotteista, on ulkotilojen laittelu sille luonteva jatkumo. Yksi parhaista jutuista tälle keväälle on ollut toki terassien maalaus ja muutoinkin paikkojen siistiminen, mutta top 3:seen pääsee myös ison takaparvekkeen käyttöön otto. Parveke on toiminut käytännössä varastona kaikki nämä kolme vuotta jotka olemme täällä asuneet. Ehkä oli siis jo aikakin ottaa se vähän järkevämpään käyttöön? :-D

Parvekkeelle tehtiin niistä samoista, ehtymättömistä raksan jämäpuista kulmasohva. Niistä samoista siksi, että niistä on tehty jo alaterassille iso pöytä ja pitkät penkit. Sohvan rakenne on todella yksinkertainen, jalkoina on samaa puuta kuin päälläkin, ja ruuveilla kiinni. Pari kulmarautaa laitoimme alle vielä tueksi. Saman tyyppisiä daybedejä olen bongannut ainakin Marun ja Jutan blogeista, kiitokset daameille inspiraatiosta! Päätimme tehdä sohvasta kulman mallisen, mutta pehmuste on vain pitkällä sivulla, jolloin molempiin päihin jää kivasti laskutasoa. Pitkä sivu on 240x80cm, ja patja normaalin patjan kokoinen eli 200x80cm. Pienempi osa on taas 80x80cm, eli on irroitettavissa erilliseksi rahiksi/ pöydäksi sohvasta. Sohvan patjaksi hyödynsin varastomme aarteet, ja siinä on nyt ylimääräinen parisängyn petari, joka on leikattu puoliksi ja palat on laitettu päällekkäin. Muutoinkin pyrin tekemään parvekkeen sisustuksen hyvin pienellä budjetilla, ja siinä kyllä onnistuttiinkin!

Alunperin meinasin, että ompelen sohvan patjaan päälliset säästömielessä itse, mutta aika pian huomasin, että siinä kohdassa pieni budjetti jo kariutuukin. Ulkokäyttöön tarkoitetut kankaat ovat melko hintavia, ja tuohon olisi mennyt kangasta noin 4,5m plus vetoketjut ym. Lopulta myös aikataulu tuli vastaan, halusin tämänkin projektin valmiiksi ennen niitä taannoisia synttärijuhliani. Ratkaisuksi löytyikin Ikeasta Delaktig-sohvasarjan irtopäällinen, joka oli hyvin lähelle normaalin patjan kokoa. Hintaakaan päällisellä ei ollut kuin 50e, eli tuo päällinen tuli edullisemmaksi kuin se itse ompelu! Kangas ei toki ole ulkokäyttöön tarkoitettua, mutta otan tässä nyt riskin, ja katson kauanko päällinen kestää. Parvekkeemme on hyvin suojainen, eikä siihen paista suoraan aurinko, eikä vesisadekaan juuri yletä. 

Värimaailmaa tuolla parvekkeella määrittelee aika pitkälti talon seinän keltainen, sekä viereisen metsän vihreä. Vaikka mieluusti olisin tehnyt tuosta vaaleamman, niin toisaalta nyt tunnelma on kuin pienessä pesässä. Vaaleutta tuo sohvan patja, sekä Jyskistä edullisesti löytynyt betonipöytä. Pöydästä puuttui alempi taso, joten se oli alennettuun hintaan jo ennestäänkin edullisesta hinnastaan. Tässäkin kohdassa piheys kannatti, ei pöytä ole kaivannut alatasoaan, vaan toimii ihan hyvin noinkin. Matot ja tyynyt ym löytyivät omista kätköistä, ja pari sisältä ulos nostettua viherkasvia viimeistelee tilan tunnelman.

Olemme istuneet parvekkeella monena iltana miehen kanssa, kun lapset ovat menneet jo nukkumaan. Käynti tälle parvekkeelle on siis meidän makuuhuoneestamme. Siellä on ihana kuunnella tuulen suhinaa puissa, ja kerran tunnelmoimme myös ukonilmaa salamoineen turvallisesti viltin alta, viinilasit kädessä ♥ Tuntuu, kuin olisimme saaneet taloon kokonaan yhden huoneen lisää!

Tällä hetkellä on työn alla aika iso muutos terasseihimme, kun päätimme vielä yhdistää talon ja varaston terassit yhteen. Laittelen siitäkin vielä kuvia, jahka saadaan projekti valmiiksi, mutta Instagramissa olen jo vilautellutkin story-videoita projektin etenemisestä. Tervetuloa siis sinnekin seurailemaan!

Oikein ihanaa viikon jatkoa :-)

DIY: Anopin vanhan kukkapöydän tuunaus

Viime vuoden puolella appivanhemmat muuttivat, ja anoppi kysyi että olisiko meillä vanhalle kukkapöydälle käyttöä. Lupasin ottaa pöydän, vaikken oikein tiennyt minne sen meillä sijoittaisinkaan. Lisäksi pöytä kaipasi vähintäänkin maalia ja muuta pientä kunnostusta, ja tuolloin olin vielä vuorotyössä, eikä aikaa kunnostukselle oikein olisi ollut. Pöytä kuitenkin sai tulla, ja on majaillut takaparvekkeellamme säilössä talvenkin yli. Nyt kun takaparveketta laitellaan parempaan käyttöön kuin pelkkä varasto, piti sieltä siivota ylimääräisiä tavaroita pois. Kannoimme anopin pöydän alustavasti vain pihalle, ajatuksella että keksitään sille sitten joku paikka. Eilen sitten iski inspis tehdä pöydästä sinne parvekkeelle musta taso, ja kun se iskee niin on toimittava välittömästi! 

Aikaa ei tietenkään ollut lähteä minnekään maalikaupoille, eli oli mentävä sillä mitä kotoa löytyy valmiina. Varastosta löytyikin pieni, jostain messuilta saatu näyte mattamustaa talomaalia, ja mietin sen olevan ihan ok, jos pöytä tulisi jatkossakin olemaan meillä parvekkeella eli ulkona. Mustaa kuitenkin, sehän se on se "ainoa" väri jota viime aikoina on tullut käytettyä :-D Kukille olevan kaukalon ajattelin maalata mustalla spraymaalilla. Spray loppui kuitenkin kesken, ja kaukalo jäi vähän huonon näköiseksi. Talomaali kuivui kivan nopeasti, ja kannoimmekin jo iltasella maalatun kalusteen takaisin parvekkeelle. Kun pöytä kökötti siinä parvekkella ilman kukkakaukaloaan, tuli mieleeni että siinä on vähän jotakin samaa kuin pitkään ihastelemassani Adean Botanic Shelfissä jossa korkeammille kukille saa hyllyn aukkoja. Ah! Pöytä uudelleen kainaloon, ja takaisin alakertaan. Nyt pöytä pääsikin olohuoneen kukkanurkkaan ihan alkuperäiseen käyttöönsä, eli kukille :-D

Tässä pöytä vielä ennen maalausta:

Kävin pinnat kevyesti läpi hiomapaperilla, ja kaukalon putsasin ihan vedellä ja rätillä. Hiontapölyt pois, ja sitten maalaamaan. Mattamusta maali oli kiva käyttää, mutta epäilen hieman sen kestävyyttä pöytäkäytössä. Aika näyttää, pitääkö pöytä maalata vielä jollain toisella maalilla, mutta onpahan nyt jo käytössä!

Mukavaa sunnuntaipäivää! Ensi viikolla minulla on muuten tiedossa hieman uutisia blogiin liittyen, tulossa on jotakin uutta ja jännittävää!

Kesäillassa IKEA:n kanssa

Eilen irtaannuin pihatöistä sen verran että lähdin käymään Helsingissä IKEA:n kutsumana. Allas Sea Pool Kauppatorin laidalla oli ennestään tuttu, mutta tilaisuutta varten oli sisustettu iso parveke/ terassi, ja sitä osaa rakennuksesta en ollutkaan vielä nähnyt. Tilasta oli saatu IKEA:n tuotteilla todella viihtyisä kesäkeidas.

Parvekkeelta oli hienot näkymät merelle, ja pari kertaa joukkomme hätkähti kesken ohjelman, kun Ruotsinlaivat lähtivät liikkelle ja tuuttasivat komeasti korvan juuressa :-D Puheenvuoroja vastuullisemmasta arjesta ja valinnoista käyttivät niin IKEA:n oma väki kuten vastuullisuusjohtaja Jessica Lehtinen, muotoilija Iina Vuorivirta, kuin myös Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty. Arjen valinnoista pidetyt puheet jäi pyörimään mieleeni, ja otankin kopin ilmaan heitetystä haasteesta keksiä yksi uusi arjen valinta jolla saa tehtyä kestävämpiä valintoja. Olemme jo äskettäin aloittaneet kierrättämään myös muoviroskan kun alueellemme tuli sen keräyspiste, mutta voisimme varmasti vielä vähentää lihan syöntiä entisestään. Minua hätkähdytti tieto, kuinka isoja summia menee rahaa siihen, että jätevedestä puhdistetaan sinne tuottamamme ylijäämäproteiini! Liika protetiini kulkee siis elimistön läpi, ja päätyy pytystä alas jäteveteen lääkeaineiden ja muun ylimääräisen kanssa. Ah. Myös  muovin kulutusta voisimme varmasti vielä vähentää entisestään, vaikka olemme asiaan jo koettaneet paneutua aiemminkin. Aina on parantamisen varaa!

Kuva: Kerttu Penttilä/ IKEA

Illan antia olivat ajatuksia herättävien puheiden lisäksi inspiroiva sisustus, jonka oli suunnitellut Pihkala-blogin Maija Rasila. Luonnonmateriaalit olivat isossa roolissa, ja nyt kun meilläkin on parvekkeen sisustusprojekti menossa, koetin oikein imeä ideoita mukaani. Kolmas tärkeä osa tätäkin tapahtumaa oli tavata taas iso joukko ihania bloggareita! Huomaan, että näen blogimaailman tuttuja useammin kuin monia muita ystäviäni, ja tästä porukasta onkin tullut ihana joukko johon on aina helppo mennä. Aikuisena saadut ystävät eivät ole itsestään selvyys!

Oikein mukavaa viikonloppua!

Tulossa Mansen blogikirppikselle

Aina on hyvä aika tarkastella omia tavaroitaan sillä silmällä, josko jotain voisi laittaa kirtoon. Hommaan ryhtyminen tuntuu olevan vain niin kovin haastavaa (ainakin minulle). Ensi viikonloppuna järjestetään taas perinteinen Mansen blogikirppis, ja koska tällä kertaa pääsen taas osallistumaan, on komeroiden putsailu ollut pakko vain aloittaa. Ja löytyyhän sitä kiertoon laitettavaa, vaikka millä mitalla :-D

Tuon mukanani ainakin kodin pientavaraa, joitain astioita ja pieniä värikkäitä lastenvaatteita Metsolaa, Marimekkoa ym. Muutamia omia tekeleitäni lähtee mukaan myös, mm. nuo ylemmässä kuvassa näkyvät kierrätysmateriaalista tehdyt nahkaiset hiirimatot. 

Nostin ihan vain muutaman esineen tuohon, mutta totesin aika pian ettei koko tavaramäärää kannata levittää esiin. Kuvausassistenttini oli sen verran kiinnostunut "kaikesta", että laitoin tavarat äkkiä takaisin kassiin odottamaan hinnoittelua yön tunteina :-D Onneksi koiranpentu menee illalla nukkumaan aika samoihin aikoihin lasten kanssa, niin saan sentään silloin puuhattua omiani. 

 Myymässä on huikea määrä ihania naisia blogien takaa, tulkaa ihmeessä moikkaamaan ja tekemään löytöjä! Kannattaa tulla ajoissa, ainakin aikaisemmalla kerralla porukkaa oli aika moinen määrä. Lisäksi mukaan käteistä ja pikkurahaa, ja iloinen mieli! 

Mansen Blogikirppis
22.4.2018 klo 11-14
Vooninki-sali, (Finlaysonin alue)
Väinö Linnan Aukio 13, Tampere

5 x hyvä kirppislöytö

Helmikuun haastepostaus oli blogiporukassamme aiheella parhaat kirppislöydöt. Haasteen heitti ilmoille Kaisa No home without you-blogista. Haasteeseen liittyi pieni ohjeistus, ja se kuului näin: 

Mitkä ovat parhaat ja rakkaimmat kierrätyslöytösi? Esittele 3-5 kotisi kirppishelmeä ja listaa mielestäsi paikkakuntasi parhaat 2nd hand -paikat! Koostan näistä sitten koko Suomen (noh, melkein) kattavan vinkkipostauksen.

Ajattelin ensin, että vau, ihana aihe, ja tähän löytyy helposti suosikit! Aika pian huomasinkin, että suosikkien nimeäminen ei ole ollenkaan helppoa. Muutama esine olisi olleet selkeästi top 5-sarjaa, mutta niistä ei nyt saanut millään julkaisukelpoista kuvaa. Kuten esimerkiksi lasten retro-kerrossänky. Olen jo aikaa sitten luovuttanut lasten huoneen suhteen, leikkeihin ihan ok, mutta kuvia sieltä ei kyllä saa otettua :-D Päädyin ottamaan tähän nyt mukaan viisi esinettä, jotka ovat kaikki kalusteita, omalla tavallaan kivoja, ja päivittäisessä käytössä.

1. Martelan Kilta-tuoli

Tämä Martelan Kilta-tuoli on aika uusi löytö, jota en ole täällä vielä edes esitellyt. Se odottaa uutta verhoilua, mutta on jo nyt muodostunut sekä lasten että kissan suosikkipaikaksi, josta välillä oikein kinastellaan. Oikeasti ostin tuolin itselleni työtuoliksi, mutta näyttää siltä että olen jo hävinnyt tämän pelin. Enää pitäisi päättää väri ja materiaali jolla tuoli verhoillaan! Sametti, nahka, joku edullisempi versio?

Ostopaikka: Spr Kontti, Vantaa, 15e

2. Työpöydän valaisin

Työpöytääni valaisee vanha metallinen pöytävalaisin. Valaisin on jokapäiväisessä käytössä, ja ajaa oikein hyvin asiansa. En tiedä onko se jotakin merkkiä, mutta tykkään kovasti sen ulkomuodosta sekä väristä. Se tuli meille vähän kyseenalaista reittiä, kun veimme edellisen talon raksa-aikana rakennusjätettä kierrätykseen. Tiedän, että oikeasti lavoilta ei saisi kai ottaa mitään, mutta tämän yhden kerran tein poikkeuksen...

Ostopaikka: Löydetty roskalavalta, 0e

3. Vanha kaappi

Tämä vanha puukaappi on samaisessa työhuoneessani kuin edellinen valaisinkin. Siinä on kolme ovea, ja sisällä vielä yhdessä kaapissa laatikot. Kaappi on iso, mutta myös todellinen tila-ihme, ja vetää uskomattoman määrän papereita, mappeja, lamppuja, pattereita, lasten piirustuksia, valokuvia jne sisäänsä. Kaappi on myöskin järjettömän painava, ja sitä ei enää ikinä siirretä minnekään. Alunperin kaappi ostettiin edelliseen kotiimme makuuhuoneeseen vaatekaapiksi, ja sen piti olla jo viimeinen paikka ikinä. En sitten raaskinutkaan jättää kaappia sinne, joten muuttomiehet saivat kovan rastin kantaa tämä alas kapeaa kaartuvaa portaikkoa... Kaappi on myös kallein koskaan ostamani kierrätysesine, mutta saanee sen anteeksi, koska on ollut kovassa käytössä vuosia.

Ostopaikka Huuto.net, hinta 400e

4. Mademoiselle-tuoli

Mademoiselle kuuluu itsestään selvänä tälle listalle, koska on niin ihana. Tuoli on meillä paraatipaikalla olohuoneessa, ja siinä voi istua kuin lennonjohdossa ihastelemassa valtakunnan menoa. Se tuli meille tuon värisenä vihreänä, ja vaikka olen muutaman kerran jo meinannut maalata sen, on vihreä lopulta aina vienut voiton. Tarina tuolin takana on sellainen, että äitini laittoi minulle kerran viestiä, että olen täällä kierrätyskeskuksessa, ja täällä on tälläinen iso pinnatuoli joka on aika kiva ja hyvä istua, haluatko? Näkemättä kuvaakaan aavistin, mistä tuolista on kyse, ja vastasin että tottahan toki. Hintaakaan ei tuolilla ollut kuin joitakin kymppejä, jotka nekin äitimuori maksoi, kiitos vielä! 

Ostopaikka: pikkukaupungin kierrätyskeskus, minulle 0e

5. Messinkinen sohvapöytä

Kuten olen jo aiemmissa postauksissa kertonut, meillä oli olohuoneen sohvapöydän etsintä pitkä ja vaikea. Tämä pöytä tuli yhtenä ehdokkaana, mutta olisi kaivannut vähintään lasin vaihtamisen kirkkaaseen tai valkoiseen umpilevyyn. Koska en ollut pöydästä ihan varma, ja kirkkaan pyöreän lasin teettäminenkin olisi maksanut lähemmäs satasen, jäi pöytä ikäänkuin roikkumaan nurkkiin. Lopulta tilan puutteen vuoksi se vietiin meidän makuuhuoneeseen, ja siellä se toimittaakin nyt yöpöydän virkaa. Silmäni on jopa alkanut tottumaan ruskeaan lasiin, eli ehkä annan tuolle vielä mahdollisuuden? Jalustaosa on kuitenkin ihana, ja se mihin pöydässä tykästyin.

Ostopaikka: pikkukaupungin kierrätyskeskus, 30e

Toki löytöjä olisi muitakin, mutta osa jäi nyt tältä listalta pois syystä tai toisesta. Ainakin yksi on tosiaan se mainitsemani lasten pinnakerrossänky, josta en saa nyt säällistä kuvaa otettua. Se näkyy ainakin tässä vanhassa postauksessani (kliks). Samoin vanha liinavaatekaappi ja olohuoneen kolmihaarainen valaisin on ihan mainitsemisen arvoisia löytöjä. Olohuoneen uuden sohvapöydän aihio löytyi myös kirppikseltä, vaikkakin lopputulos olikin aika pitkälle muutettu.

Lopuksi vielä ne lupaamani paikalliset kirppissuosikit täältä Porvoosta (vaikkakin suurin osa näistäkin löydöistä on muista kaupungeista): 

1. Kierrätyskeskus Pro Uusiokeskus

2. Porvoon Löytöpiste

3. Näsin S-marketissa kaksi kertaa vuodessa järjestettävä MLL-lastentarvikekirppis

Onko teillä jotain suosikkeja kirppislöydöissänne? Onko ne kalusteita, vai enemmänkin pientavaraa? Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, jään odottelemaan Kaisan koontipostausta bloggareiden kirppislöydoistä, ja samalla sitä Suomen kirpputorien tärppilistaa! :-)

DIY: Uudistettu sohvapöytä

Vaikka joskus harkinta-aika on pitkä, tykkään päätöksen jälkeen siirtyä nopeasti tuumasta toimeen. Nyt vanhasta sohvapöydästä on tuunattu uusi, ja olen lopputulokseen todella tyytyväinen! Vaihdoin kannen massiiviseen saarnitasoon. Taso on tehty vessojemme tasojen jämäpalasta, tasoa oli pitkä ja kapea suikale jäljellä, ja vein sen läheiselle puusepänverstaalle jossa he katkaisivat suikaleen ja liimasivat siitä lyhyen mutta leveämmän. Kansi jäi valitettavasti vähän pienehköksi eikä siitä saatu ihan neliötä (olisi mennyt vielä pienemmäksi), mutta koska väri on nätti, annan koon tuolle anteeksi :-D Olen hionut ja öljynnyt kannen Bloom-työtasoöljyllä, jota oli myös valmiina kaapissa niiden wc-tasojen takia.

Sohvapöydän jalat maalasin mustiksi, että ne sopivat paremmin sohvan metallijalkojen kanssa yhteen. Mattamustaa spraymaaliakin löytyi suoraan varastosta, se on minulla ihan luottotarvike, jota on lähes aina pullo odottamassa tuunausinspistä. Ainoa pulma oli sää, piti odottaa että pakkanen lauhtuu, ja onneksi yksi päivä olikin välillä plussan puolella niin sain maalauksen hoidettua pihalla. Lopuksi vain ruuvailtiin jalat kanteen kiinni, ja uusi sohvapöytä on valmis! Hintaa pöydälle jäi alle viisikymppiä, joka on murto-osa kaikista valmiista versioista joita olen katsonut. Lisäksi tykkään siitä, että sain raksajämiä hyödynnettyä, sekä siitä että pöytä on uniikki kappale :-)

Pöydällä on tulppaaneille omatekemäni keraaminen maljakko, ja marmorialunenkin on kirpparilta ostettu (3e) vanha juustotarjotin josta irroitin vain kahvat pois. Kierrätys, ja teeseitse-henkeä siis niissäkin. 

Miltä pöytä näytti ennen tuunausta, on juttua edellisessä postauksessani täällä (kliks).

Oikein rentoa ja mukavaa loppuviikkoa!

Seuraavaksi koetan jo siirtyä muihin aiheisiin, kuin tämä olohuone :-D Tykkään kyllä uudistuneesta olohuoneestamme kovasti, mitä mieltä te olette?