Viherkasvin lehtien kiillotus myrkyttömästi

Kevätaurinko saa viherpeukalon heräämään, ja pihapuuhia odotellessa on hyvää aikaa huoltaa sisällä viherkasveja. Lisääntynyt valo näyttää armotta pölyn, niin kodissa kuin kasvien lehdilläkin. Kodin siivouksien yhteydessä kannattaa varsinkin isolehtisten kasvien lehtiä pyykäistä säännöllisesti veteen kastetulla rätillä, jotta kasvi saa hyödynnettyä kaiken valon. Pölyn peittämät lehdet ovat kasville käytännössä sama kuin pitäisit verhot ikkunan edessä kaiket päivät.

Viherkasvit ovat usein kaupasta tullessaan raikkaan ja rapsakan vihreitä, mutta kun vuosia kuluu, alkaa lehtien pintaan pyyhkimisestä huolimatta kertyä pölyä ja kiilto himmenee. Meillä hyvänä esimerkkinä isolehtisestä kasvista on kookas lyyraviikuna. Osa lehdistä on todella monen vuoden takaa, ja niiden pinta on muuttunut pikkuhiljaa sameaksi. Päätin tänä keväänä testata erilaisia myrkyttömiä keinoja lehtien kiillottamiseen. 

Lyyraviikunan lehtien kiillotus

Ensimmäinen vaihe on aina lehtien pyyhkiminen vedellä ja rätillä. Tällä kertaa totesin, ettei rätilläkään saa pölyä kokonaan pois, ja jynssäsin lehtiä vielä siivoukseen tarkoitetulla pehmeällä sienellä. Kaikki kasvit eivät tälläistä käsittelyä kestäisi, mutta lyyraviikunan lehdet ovat melko vankat. Pinnasta irtosi pölyä paljon, mutta kiiltoa ei edelleenkään ollut. 

1. Ensimmäisenä testasin maidon. Pyyhin lehtiä vedellä laimennetulla maidolla ja rätillä, toki maitoa voi käyttää pelkältäänkin. Tämä on yllättävän hyvä keino, pinta kiillottui jo selkeästi hieman. Vaikka kiilto ei ollut kovin voimakas, se säilyi seuraaviinkin päiviin.

Oikea puoli pyyhitty banaaninkuorella, vasen vasta vedellä.

2. toisena testissä oli banaaninkuoret. Tämä on ollut aiemmin jo hyväksi havaittu kikka, eli lehtiä pyyhitään banaanin kuoren sisäpinnalla kevyesti. Pintaan tuli näkyvämpi kiilto kuin maidolla, mutta pinnan kuivuttua kiilto mielestäni osittain katosi, eikä vaikutus ollut niin pitkäkestoinen. Työtä helpottaa kun pilkkoo kuoret pienemmiksi paloiksi. Banaanin kanssa tuntui että alla olevan pölyn poistolla oli isompi merkitys, eli kun lehdillä oli vielä hieman pinttynyttä pölyä, se paakkuuntui banaanin vaikutuksesta. Jos pinta olisi ollut aivan pölytön, olisi vaikutus ollut ehkä parempi? 

3. Otin riskin, ja testasin vielä oliiviöljyä. Kaadoin vessapaperin palaan pienen määrän öljyä ja sillä pyyhin lehtiä kevyesti. Kuivasin vielä puhtaalla paperilla pinnasta kaiken irtoavan öljyn pois. Tällä lehdet muuttuivat todella kiiltäviksi ja upeiksi! Koska öljystä minulla ei ole pitkäaikaista kokemusta, suhtaudun tähän vaihtoehtoon vielä hieman varauksella. Järjellä ajateltuna öljy saattaa kyllä tukkia lehtien pinnan mutta jään seuraamaan tilannetta. En käsitellyt heti kaikkia lehtiä, eli jos lehdet tippuu niin jotain jää sentään jäljellekin :-D Voin tulla tänne kertomaan jälkiraportin kun näkee miten lehdet reagoi!

Öljytyt lehdet kiiltävät kauniisti.

Onko teillä muita niksejä lehtien kiillotukseen? Toki kiillotukseen on myynnissä suihketta, mutta sitä en välittäisi käyttää koska se leviää myös lattiaan ja ympäristöön kasvia suihkuttaessa ja tekee kuulema lattiasta liukkaan (enkä halua meidän puulattiasta kiiltävää!). Ehkä joku pienempi kasvi voisi toimia koekaniinina suihkeellekin, kun kasvin voisi kantaa esim kesällä ulos käsittelyyn, mutta kesällä ei taas enää malta sisäkasvien kanssa paljoa puljata kun on pihahommat vaan mielessä :-D Tyydyn siis näihin myrkyttömiin ja keittiöstä löytyviin nikseihin tässä vaiheessa.

 
Sellainen lisähuomio muuten vielä, että mitään kiillostuksia ei ole tarkoitettu tehtäväksi nukkalehtisille kasveille! Vain niille jotka ovat alunperin olleetkin kiiltäviä, mutta kasvin ikääntyessä hohto on päässyt himmenemään. Omista kasveistani olen käyttänyt näitä lyyraviikunalle, kumiviikunalle, peikonlehdelle jne. Pienempilehtisille riittää yleensä käyttäminen suihkussa tai sumuttelu ja pyyhkiminen vedellä.


Aurinkoisia helmikuun päiviä!

Hyasintit aloittaa jälleen joulukauden

 

Taidan olla jo tunnettu siitä, että joka vuosi hyasinttikauteni alkaa jo marraskuun puolella. Yleensä ostan ekat hyasintit heti kun niitä vaan kaupoista saa, isänpäivän tienoilla tai aika pian sen jälkeen. Toinen kaava jota toistan ovat nämä esillepanot, eli vuosittain putsaan hyasinttien juurista mulla pois, ja laitan ne esille erilaisiin astioihin. Vuosien aikana on ollut kahvikuppeja, keramiikkakulhoja, tuikkukuppeja jne. Tänä vuonna valikoitui astiaksi klassikko, Aalto-maljakko. 

Hyasinttien juurakon putsaus on helppo ja nopea tapa saada lisää vaihtoehtoja esillepanoon. Itse putsaan juurakot niin, että roskiksen päällä vedän muoviruukun pois, rapsutan ensin yläreunan sipulin ympäriltä, ja koska alaosa on yleesä juurien peitossa, löytyy multapaakku työntämällä sormi alta keskeltä juurakon sisään. Kun juurakkoa saa hieman auottua, alkaa multa ravista helposti pois. Lopuksi huuhtelen juurakon puhtaaksi hanan alla, ja hyasintti on valmis astiaan laitettavaksi. Kun juurakkoa kiepauttaa hieman kiepille sipulin alle, pysyy sipulikin paremmin pystyssä vaikka tasaisella lautasella. Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia astioita! 

Sipulit voi muuten keväällä istuttaa puutarhaan, ne säilyy parhaiten kukinnan jälkeen esim paperipussissa jossakin viileässä ja pimeässä, meillä pussi on löytynyt keväisin usein keittiöstä allaskaapista tms :-) Edellisen talon pihassa kukki kesällä useampia vanhoja jouluhyasintteja!

Aiempia hyasinttipostauksia vinkkeineen pääsee lukemaan täältä:

https://talostakoti.blogspot.com/2016/12/1312-hyasintit-asetelmaksi-astiaan.html

https://talostakoti.blogspot.com/2017/11/kausikukkien-aatelia-hyasintit.html

https://talostakoti.blogspot.com/2020/12/joulukuun-eka-ja-vanha-tuttu-diy.html

Pitkästä aikaa ompelujuttuja; risan tunikan tuunaus hameeksi

Sunnuntaina oli yllättävän tehokas päivä. Liekkö tuo lisääntynyt valo vai mikä, mutta tuntui että päivässä oli enemmän tunteja kuin edellisissä viikoissa yhteensä. Iltasella ehdin vielä siivoilla kevyesti kotia, ja siinä ohessa osui käteen pussi jonne olen kerännyt rikkinäisiä vaatteita vietäväksi tekstiilikeräykseen. Pussissa pilkotti myös tyttären kiva kukkatunika, josta oli koiran pentuaikoina revennyt hiha (tuo aika harvensi koko perheen vaattevarastot aika pieniksi). Tuli mieleeni etten tohtisi heittää noin nättiä kangasta pois, ja arvioinkin että puseron pituus saattaisi riittää vielä tytölle hameeksi. Paita oli joka tapauksessa liian pientä kokoa enää käytettäväksi vaikka hihan olisi saanut korjattuakin, joten ei ollut paljoa menetettävää.

Leikkasin tunikan kainaloiden kohdalta poikki, käänsin reunaan kujan ja sinne kuminauha. Tämä oli taas sitä sorttia inspiraatio, ettei esimerkiksi mittanauhaa tarvittu lainkaan. Kyllähän sen nyt saa silmämääräisesti aika suoraan jne :-D

Hihasta otetuista suikaleista sai samalla kumparilla tehtyä hiuspompuloita, mallia kasaridonitsi. Sitä tietää olevansa vanha, kun muistaa näistä muotiin palaavista jutuista ne edellisetkin kierrokset :-D Minun omassa pellavatukassani on ollut pienenä aika saman näköisiä pompuloita, joita äitini taisi silloin ommella mekkojen kanssa yhteen rimmaamaan. Perinteet kunniaan!

Mukavaa viikon jatkoa, ja ihanaa että on valoa ja lämpöä! Sitä herää itsekin taas jotenkin henkiin talven jälkeen, mistä tämä pieni ompelus on vahva todiste :-)

Viherkasvien kevät

Keväiset fiilikset auringon ja lämpimien päivien myötä on aiheuttaneet välittömän innostuksen myös puuhata kasvien kanssa. Koska pihan multaan ei sormia vielä saa, päätin aloittaa viherkasvien keväthuollon. Kaikkiin kasveihin en vaihda multaa joka vuosi, mutta katson kasvit läpi, tarvittaessa käytän kasvin suihkussa ja lisäilen pinnalle uutta multaa. Joillekin kasveille tarvitsee hankkia isompi ruukku, mutta monesti teen ruukkuhankinnatkin vasta kun olen tarkistanut tilanteen ja tiedän että minkä kokoisia ruukkuja kaivataan ja kuinka monta.

Tänään esimerkiksi tämä kumiviikuna sai raikastavan suihkun ja hieman uutta multaa, mutta se pysyi vanhassa ruukussaan. Juurakko mahtui vielä hyvin nykyiseen ruukkuun, ainoa pulma oli hieman vino kasvutapa. Koetin vähän oikaista kasvia suoremmaksi kun istutin sen uudelleen, mutta kunnon suoristuksen saa tehtyä vasta sitten kun on aika siirtyä seuraavaan ruukkukokoon. Ensi keväänä siis kenties?

Kirjoittelin viherkasvien keväthuollosta myös toissa keväänä, siihen postaukseen pääset tutustumaan tästä: https://talostakoti.blogspot.com/2017/02/viherkasvien-kevathuolto.html.

Mukavaa paluuta arkeen tämän viikon hiihtolomalaisille, ja toisaalta ihanaa lomaa heille joilla loma vasta alkaa! :-)

Takan luukun puhdistus myrkyttömästi

Aamupäivän pehmeä valo sai tarttumaan kameraan, ja otin ylläolevan kuvan jonka latasin sitten myös Instagramiin. Kuvatekstissä sielläkin pohdin, että pitäisi kai putsata tuo takan luukku, sen verran se on tummunut taas kun nyt pakkasilla on poltettu ahkerasti tulia. Hetkeä myöhemmin totesin itselleni, että tuumasta toimeen! Ajattelin, että ehkä voisin laittaa tänne blogiinkin vinkkiä, miten minä tuon homman teen. Tapoja on varmasti monia muitakin, mutta tämän tavan etuna on ekologisuus, mitään puhdistusaineita ei tarvita. Ainekset löytyvät myös yleensä aina valmiina kotoa :-)

Ihan ensin suojataan lattiaa takan edestä. Otin valmiiksi esiin myös roskapussin, ja astiaan vähän vettä. Moppi oli myös lopun siivousta varten valmiina vieressä että saan jäljet siistittyä heti (koska koira).

Tee sanomalehden aukeamasta tullo, joka kastetaan osittain veteen. Töpötä tätä kostutettua kohtaa kevyesti takan sisällä olevassa tuhkassa jolloin tuhka tarttuu paperiin. Tällä kohdalla sitten pyyhitään takan lasia pyörivin liikkein, ja tuhkasta muodostuva tahna alkaa irroittaa nokea. Alkuun näyttää siltä, että lika vain leviää, mutta hetken kun jaksaa pyöritellä, alkaa kirkkaampiakin kohtia näkyä lasissa.

Käy lasi läpi kauttaaltaan tuhkan avulla, ja vaihda välillä uusi sanomalehti kun vanha alkaa hajoamaan käsiin. Lasin nurkat kannattaa tarkistaa vielä luukun oikealta puolelta, että näyttääkö siistiltä, nurkkiin jää helposti vähän tummentumaa. Lasin pintaa ei tarvitse mitenkään huuhdella, vaan pyyhkimistä jatketaan kunnes lasi on riittävän kirkas. Sanomalehti itsessään kirkastaa lasia, vähän samaan tapaan kuin jotkut pyyhkii ikkunanpesussa viimeiset kuivaukset sanomalehdellä.

Lopuksi likaiset paperit roskiin (tai esim saunan uuniin), lattian paperit takaisin lehtien keräykseen matkalla olevaan pinoon, ja lattian pyyhkäisy mopilla. Tälläisen ison kulmaluukun putsaamisessa minulla meni kaikkineen noin 15 minuuttia, eli mikään iso operaatio ei ole kyseessä!

Mukavaa loppuviikkoa!

Avokadon kasvatus siemenestä

Vuotta on kulunut vasta pari päivää, kun mieli alkaa kääntyä jo kohti kevättä ja puutarhahommia. Uskomatonta, mutta joka vuosi yhtä totta :-D Koska talvi on kuitenkin vasta alkamassa kunnolla, ja siitäkin pitää nauttia täysin siemauksin, on puutarhaintoa hyvä lievittää sisällä onnistuvin keinoin. Yksi helpoimmista keinoista on erilaisten ruuasta saatavien siementen kasvattaminen! Yllättävän monen hedelmän siemenistä saa kasvatettua kotioloissakin viherkasvin, ja yksi tutuimmista on varmasti avokado. Meillä on avokadoja kasvatettu ennenkin, mutta viime syksynä tuli syötyä ilmeisesti pikkuisen enemmän avokadopastaa kuin yleensä, ja siemeniä alkoi kertyä lavuaarin reunalle runsaasti. Noista siemenistä on nyt kasvanut jo tomeria taimia, ja ajattelin vinkata teillekin, miten minä homman teen. Tässäkin tapoja on monia, mutta mutkatsuoriksi-tyyppinä käytän sitä helpointa.

Avokadon siemenen istuttaminen

Kun ruokaa laittaessa halkaisen avokadon puoliksi, nyppään veitsen terällä kiven pois kokonaisena. Huuhtaisen kivistä suurimmat hedelmälihat pois, ja jätän lavuaarin reunalle/ talouspaperille kuivumaan. Kivet saa kuivua siinä jokusen päivän, viikonkin, aika ei ole kovin tarkkaa. Siinä vaiheessa kun kivi alkaa näyttää vähän kutistuneelta ja pintakerros alkaa irtoamaan, on yleensä hyvä aika laittaa kivet multaan. En kuori kiviä tai tee niihin viiltoja jne, mitä joissain ohjeissa kehoitetaan tekemään, vaan laitan kiven suoraan multaan kapea pää ylöspäin. Kivestä saa jäädä näkyville noin 1,5cm mullan pinnan yläpuolelle. Multana käytän sitä mitä sattuu kotoa löytymään, mutta jos on valinnan varaa, otan kylvömultaa tai kaktusmultaa. Kiviä voi laittaa isompaan purkkiin useammankin, ja jakaa taimia sitten erilleen kun ne ovat itäneet. Purkki pidetään alkuun kevyesti kosteana, ja päällä voi pitää vaikka löysästi tuorekelmua. Seuraavaksi ollaan kärsivällisiä, ja muistetaan käydä kastelemassa välillä!

Kiven istuttamisesta voi kulua itämiseen parista viikosta melkein pariin kuukauteen, jostain syystä aika vaihtelee todella paljon. Olen huomannut, että muovipurkkiin istutetut kivet itävät hieman nopeammin, ehkäpä niissä kosteus pysyy tasaisempana? Ensin kivi alkaa halkeamaan päältä, ja tuon jälkeen ei menekään kauan kun varsi jo pilkistää raosta. Tämän jälkeen kasvu onkin nopeaa, ja puun poikanen venyy aivan silmissä, päivittäin tuntuu että on pituutta on tullut reippaasti lisää. Avokadojen kasvatus on helppoa ja mukavaa puuhaa myös lasten kanssa, ja näitä on meillä kasvateltu vuosien saatossa usein. 

Seuraava haaste on saada kasvit pysymään hengissä, meillä on taimien selviytymisprosentti ollut aika kehno seuraavan talven koittaessa, kesällä vielä valo riittää mutta talvet on koituneet monen taimen kohtaloksi. Toinen mikä on nuorille avokadoille kohtalokasta on liika kuivuminen, kosteudesta on hyvä huolehtia aika tasaisesti mutta uittaakaan ei saa. Olen myös huomannut, että latvominen on tappanut joitain taimia, kun olen haaromisen toivossa katkaissut latvan pois. Nyt olen päättänyt näiden taimien kanssa antaakin mennä luomuna, ja jos he haluaa kasvaa vain ylös niin tehkööt niin  :-D

Muita siemenestä kasvatettuja meillä on sitruksia, mutta koska itselläni on vähän paha tapa tökkiä hedelmistä tulleita siemeniä suoraan jonkun isomman kukan ruukkuun itämään, en sitten koskaan muista mitä lajia mullasta nousevat taimet on :-D Ehkä sillä ei ole niin väliäkään tekisikö ne isona appelsiineja vai sitruunoita, mutta kivoja ja helposti kasvatettavia on tosiaan sitruksetkin! Seuraavaksi ajattelin testata tomaatin kasvattamista suoraan tomaatin viipaleesta, kuulema sekin onnistuu ihan hyvin :-)

Jos innostut kasvattamaan hedelmiä siemenistä, löytyy aiheesta lisätietoa paljonkin:

https://puutarha.net/artikkelit/123/huonekasvi_hedelmasta.htm

http://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/trooppiset-hyotykasvit-huonekasveina/

ja Facebookissa on aiheesta oma ryhmäkin: 

https://www.facebook.com/groups/1757239851162426/

DIY: Jäätulppaanit

Ulkona paukkuu rapsakka pakkanen, ja on taas oivallinen tilausuus tehdä jäälyhtyjä ja jääkukkia. Jäädytetyt tulppaanit alkavat olla jo perinne, olen tehnyt näitä vuosittain ties kuinka kauan. Blogin arkistoistakin löytyy muutama juttu aiemmilta vuosilta, kuten nämä vuoden 2013, ja vuoden 2014 tulppaanit edellisen talon pihassa. Koska tykkään tulppaaneista kovasti, tulee niitä hankittua aika usein. Jäädyttämällä saa jo rapistumassa oleville tulppaaneille vielä mukavasti lisäaikaa! 

Kukkapenkki uinuu hangen alla, mutta jotakin sieltä pilkistää :-D

Yksinkertaisuudessaan näitä valmistetaan niin, että laitetaan astiaan vettä ja tulppaaneja, ja annetaan jäätyä pihalla. Toki muutamia niksejä näihin on pitänyt kehittää, jotta lopputulos on kaunis. Yksi on varret, ne kun tuppaavat nousemaan veden pinnalle. Näissä oli pari keittiön ruokaveistä painona, jotta varret pysyivät upoksissa. Kun vesi oli alkanut jäätyä, mutta pinnalla oleva jää oli vielä tosi ohut, kävin tekemässä siihen pienen reiän ja noukin sen kautta veitset pois. Sen jälkeen annoin koko veden jäätyä umpeen, joka vei pikkupakkasilla pari päivää. Sitten valelin nopeasti ämpärin pohjaa lämpimällä vedellä, ja jääpaakku rapsahti nätisti irti. Jääkukat pystyyn kukkapenkkiin, ja valmista tuli :-)
Toinen niksi on se, että värillisistä tulppaaneistä tulee nätimmät jääkukat. Valkoisia tulppaaneja suosin sisustuksen kannalta näin talvisin, mutta ne muuttuvat jäätyessän kellertäviksi. Tässä kuvien jääkukassakin on irrallisia valkoisen tulppaanin terälehtiä mukana, niistä näkee ettei jäädytys oikein pue niitä. Kannattaa kuitenkin kokeilla kaikenlaisia versioita, tämä on siitä hauskaa hommaa ettei kustannuksia juurikaan tule, jos tulppaanit on jo palvelleet sisällä maljakossa ja olisivat menossa muutoin roskiin! Siihen liittyy muuten vielä kolmas niksi, kannattaa ottaa jäädytettävät kukat juuri ennen sitä pahinta lakastumista maljakosta, jos kukat pääsee ihan repsottaviksi, niistä irtoaa terälehdet kun ne päätyy veteen. Kukat voi olla jo vähän repsahtaneita, se ei haittaa lainkaan, mutta tosiaan ei kannata odottaa niitä ihan viimeisiä hetkiä kuitenkaan.

Muutama hassu kuukausi enää, ja penkistä nousee jo oikeasti tulppaaneja! Vaan nyt nautitaan ensin joulun tunnelmasta täysillä, ja vasta sen jälkeen aloitan kevään ja puutarhajuttujen haaveilun ♥

Ihanaa joulua kaikille!

Paketointia

Käsi ylös jos joku muukin aikoo paketoida lahjoja vasta viime tipassa? Joka vuosi olen saman edessä, aikeet on hyvät tehdä homma ajoissa, mutta toteutus ontuu. Lisäksi meillä kävi niin, että nämä loppuviikon päivät piti olla niitä jolloin hankin (joo-pa, ajoissa) ja paketoin lahjoja, niin torstaina päiväkodista soitettiin kesken päivän että lapsi on kuumeessa ja pitäisi hakea kotiin. Kipeän lapsen kanssa en tietenkään päässytkään kaupoille, joten paketoitavaakin on nyt sitten yömyöhäksi huomattavasti vähemmän. Kätevää :-D (kuumetta en tosin lapselta saanut mitattua millään, joten ilmeisesti väärä hälytys?)

Kuvan paketeissa on käytetty sitä mitä kaapeista löytyy, eli perinteistä ruskeaa paperia, juuttinarua ja himmelin teosta jääneitä heiniä. Pieni väripilkku syntyy silkkinauhasta, ja elävyyttä pakettiin tuli pienellä punonnalla. Pakettikortit tekaisin vielä pahvista jota aina tulee noiden paperirullien sisältä, eli aika ruskean sävyissä mennään nyt.

Lisää kivoja paketointi-ideoita löytyy muuten Instagramista, jossa Oblik-blogin Jutta lanseerasi kivan #paketointiperjantai tunnisteen. Käykäähän kurkkaamassa, jos kaipaatte inspiraatiota :-)

DIY: Himmeli pellon heinistä

Olin saanut päähäni, että haluaisin kokeilla himmelin tekoa tänä syksynä. Muovisia pillejä en halunnut käyttää, ja tarkoitus oli käyttää aitoja olkia. Olkiakaan ei nyt ollut sopivasti saatavilla, niin keksin kokeilla tekemistä ihan heinästä, jota on tuo meidän takapihalta alkava pelto pullollaan. Ensimmäinen harjoituskappale on nyt valmis, ja kyllähän siitä ihan oikean olkityön näköinen tuli!

Alkutyöt

1. Ensimmäisenä piti kerätä heinää, eli kuivia talventörröttäjiä pellolta. Otin mahdollisimman pitkiä varsia, noissa näytti päätytupsujen perusteella olevan kahdenlaisia.  

2. Puhdistus, katkaisin päädystä tupsun pois, jättäen siihen pienen pätkän vartta jos käytän niitä vielä johonkin muuhun. Sitten pätkin korret aina varressa olevien nivelkohtien välistä, niin että leikkasin nivelet pois. Tällöin pinnassa oleva kuiva kuorikin irtoaa helposti vetämällä.

3. Lajittelin pätkät pituuden mukaan, ja samalla vähän paksuudenkin mukaan.

Rakentaminen

Kun aloitin varsinaista työtä, piti heinistä saada ensin oikean mittaisia paloja. Palojen pituus riippuu himmelin mallista jota teet, tämä ensimmäinen harjoitukseni oli tähti johon tuli 5cm ja 8cm pitkiä pätkiä. Jotta korret eivät murru leikattaessa. liotin niitä ensin noin puoli tuntia vedessä, ja leikkasin oikean mittaisiksi paloiksi kosteana. Sitten jätin pätkät pyyhkeen päälle kuivumaan, koska itse rakentaminen tehdään kuivilla heinillä.

Yhdistämisessä käytin ohutta puuvillalankaa kaksinkertaisena, sekä ohutta neulaa. Ensimmäinen neula oli liian lyhyt ja kevyt, eikä sujahtanut oljista läpi, mutta sitten löysin nukkeneulan askartelukaupasta, ja se oli vähän pidempi mutta edelleen riittävän ohut. Tähden ohje minulla oli kirjastosta lainatussa himmelikirjassa, ja seuraavaksi tarkoitus oli tehdä samasta kirjasta vähän isompi malli. 

Yllättävän paljon työtä ( ja heiniä) vaatii siis pienikin himmelityö, ja kaikki rispektit isojen olkihimmeleiden tekijöille! Ihan sinne asti ei vielä omat taidot riitä, mutta jos pikkuhiljaa koettaisin tuota materiaalia aina keräillä ja putsailla, niin ehkä saan vielä tehtyä vähän isommankin työn joskus? 

Alkuun vähän vierastin tuota epätasaista väriä joka heinissä on, silmä kun on tottunut niihin kauniin virheettömiin aitoihin olkiin. Toisaalta tämä heinähimmeli on ainakin melko "luomu", joten ehkä pellon tuiskut saakin näkyä vähän myös lopputuloksessa? :-)

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Viherkasvien hoito talvella, 3 vinkkiäni

Viherkasveilla on iso rooli kotimme sisustuksessa. Kuulen usein myös sanottavan, että ensimmäinen asia joka meidän kodista tulee mieleen on viherkasvit, eikä ihme. Kasveja on käytännössä melkein joka huoneessa, vessoja ja kylpyhuonetta myöten. Monet kasveista on ollut minulla todella kauan, ja onpa siellä joukossa minua itseänikin vanhempi yksilö, isovanhemmilta saatu. Jotta kasvit olisivat pitkäikäisiä, niitä täytyy toki hoitaa säännöllisesti, ja mielummin vielä jokaista lajilleen sopivalla tavalla. Nyt, kun kesän kasvukausi on viherkasveillakin ohi, ajattelin listata muutaman vinkkini viherkasvien talvihoitoon.

1. Valo

Talvella kannattaa kasvien valon saannista huolehtia erityisesti. Siinä, missä kesäkuukausina joku kasvi on pärjännyt huoneen perälläkin, se kannattaa nyt siirtää lähemmäs ikkunaa, tai laittaa kasville kasvivalo. Meillä on omassa kodissa siitä onnellinen tilanne, että talo on suunniteltu omaa viherkasviharrastustani silmällä pitäen. Valoa riittää siis talvellakin jättimäisten ikkunoiden ansiosta, enkä juurikaan siirtele kasveja syksyllä. Vain makuuhuoneissa nostan kasvit lähemmäs ikkunaa. Kaikilla ei näin kuitenkaan ole, ja kasveille kannattaa antaa jokainen valonpilkahdus, jota kaamoksen aikana on tarjolla. Kasvin lehdiltä kannattaa myös pyyhkiä pölyt säännöllisesti, jottei pölykerros estä nappaamasta kaikkia valonsäteitä mitä talviaurinko antaa.

2. Ilmankosteus

Syksyllä lämmityskauden alettua kodeissa usein ilmankosteus pienenee. Viherkasveja kannattaa sumutella suihkupullolla usein, mielummin vaikka joka päivä esimerkiksi iltaisin. Kun kasvit on sijoitettu ryhmiin, muodostavat ne itsekin jo pienen kosteamman pienoisilmaston, ja samalla hoito helpottuu. Varsinaista kastelua kannattaa talvisin vähentää, koska kasvi ei kaipaa niin paljon vettä vähemmässä valossa ja lyhyinä päivinä. Mielummin liian vähän vettä talvella, kuin liikaa.

3. Merilevä

Kesällä kasvukaudella kasvit kaipaavat lannoitetta, mutta lannoitus kannattaa lopetella jo hyvissä ajoin loppukesästä. Itse siirryn yleensä elo-syyskuun vaihteessa viimeistään lannoitteesta merileväuutteeseen. Siinä vaiheessa kun huomaa ettei kasvit enää tee uutta lehteä ja selkeästi kasva, on hyvä aika. Annan talvikaudella viherkasveille noin kerran tai pari viikossa kasteluveden mukana merileväuutetta jota saa ostettua sieltä samasta hyllystä kuin lannoitteetkin. Löytyy siis lähes jokaisesta marketista, tai ainakin kukkakaupasta! Merilevä auttaa kasvia voimaan paremmin.

Näillä vinkeillä saan siis kasvit pärjäämään hyvin talvikausien yli, ja keväällä pääsee taas seuraamaan kasvun ihmettä :-) Onko teillä jotain hyviksi havaittuja niksejä, kertokaa ihmeessä kommettiboksissa?

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Pienen vessan piristyksenä pyöreä juuttimatto

Pitkästä aikaa tartuin kameraan myös sisätiloissa. Saman tien ollaankin sitten asian ytimessä, eli vessassa :-D Syy vessan kuvaamiseen on tuo lattialla oleva pieni matto. Minulla oli jo pitkään visio, että tila kaipaa lattialle jotakin luonnonväristä saarnitasojen kaveriksi. Koska tilan mitat on vähän eri paria tarjolla olevien mattojen kanssa, totesin pyöreän 90cm maton olevan paras vaihtoehto. Kun tietää mitä etsii, eikö homman pitäisi ollakin helppoa? Vaan yllättävän haastavaa olikin löytää juuri tietynlainen matto, ja vielä sellaiseen hintaan jonka siitä suostun maksamaan. Viisikymppiä oli selkeästi liikaa, sillä rahalla maton löysinkin toisaalta, mutta lopulta sinnikkyys palkittiin, kun vastaava löytyi puolella siitä Eurokankaasta.

Vessaan tuli tehtyä taannoin myös pieni tauluhylly, kun nurkkia siivotessa tuli vielä yksi jämäpala tuota saarnitasoa vastaan. En halunnut kannattimia näkyville, joten nikkaroimme tuollaisen toisenlaisen kiinnityssysteemin hyllylle. Hyllyn alla menee päästä päähän puu johon levy on kiinnitetty altapäin. Sitten koko hoito on ruuvattu aluspuusta kiinni seinään. Musta väri oli aika luonteva valinta (taas) ja nyt hyllyssä toistuu vastapäisen seinän kalusteen väritys.

Mukavaa alkanutta viikkoa taas teille kaikille!

Sisustusvinkki nro2, viherkasvit ryhmiin!

Toisena lupaamistani sisustusvinkeistä otan esille rakkaan aiheeni viherkasvit. Nythän sisustajien keskuudessa jyllää varsinainen viherkasvibuumi, ja lähes jokainen valveutunut sisustaja on löytänyt nämä ilmanraikastajat osaksi kotiaan. Jos ja kun käy niin, että kasveja alkaakin olla enemmän kuin yksi tai kaksi, astuu kuvaan tämän viikon sisustusvinkkini: sijoittele kasveja ryhmiin.

Viherkasvit viihtyvät paremmin, kun niillä on toisia kasveja ympärillään, kunhan valoa riittää jokaiselle. Ryhmässä kasvien ympärillä ilmankosteus pysyy paremmin sopivana, ja niiden hoitokin helpottuu. Samalla myös sisustus rauhoittuu, kun vihreää ei ole joka nurkassa, vaan selkeämpinä ryhminä. Toisaalta voi käydä niinkuin meillä, että vihreää on silti joka nurkassa, isompina ryppäinä vain, heh.

Tähän väliin voisin linkata vanhaan postaukseeni *linkki*, jossa paljastin teinivuosien huoneeni kaikessa karmeudessaan... Sanotaanko näin, että joka nurkka oli todellakin täynnä! Pahoittelut äidille näin jälkeenpäin.

Samassa ryhmässä voi leikitellä eri korkuisilla kasveilla, sijoittamalla osan korokkeen päälle, ja osan suoraan vaikka lattialle jos valon määrä riittää sinnekin. Myös erilaisilla kasvutavoilla ja lehtien muodoilla saa ryhmään eloa ja silmälle poimittavaksi yksityiskohtia, unohtamatta kauniita ruukkuja joiden väreissä on loputon valikoima.

Viherkasvien ryhmiä muodostaessa pitää huomioida kasvin kasvupaikkavaatimukset, eli valon määrä, pitääkö varoa vetoa jne. Samassa ryhmässäkin voi laittaa vähän varjoisamman kasvit "takariviin", ja näin saada sopivat olosuhteet aikaan.

Oikein ihanaa loppuviikkoa kaikille, ja erityisesti hyvää naistenpäivää!

Hiirenkorvat ja lupaus keväästä

Ulkona paukkuu talven kovimmat pakkaset, mutta lisääntynyt valo ja jo lämmittävä aurinko vievät mielen väkisinkin tulevaan kevääseen. Nyt on hyvä aika miettiäkin tulevan kevään puutarhajuttuja, pitääkö jotakin kukkia esikasvattaa, pitääkö varailla tekijöitä tai hankkia tarvikkeita? Itse ostin jo pari puutarhalehteä, ja fiiliksissäni piirsin pihaan villit uudet suunnitelmat. Vaikka pihamme ei ole vielä lähellekään valmis, voi sitä silti jo vähän uudistaakin :-D Lisäksi toki ne kuuluisat pihakivet odottavat edelleen laittajaansa, josko nyt pian kolmen vuoden asumisen kunniaksi saisimme siihenkin hommaan vauhtia?

Nyt kevättalvella on myös hyvä aika käydä nappaamassa pari oksaa maljakkoon, jos pihassasi sattuu olemaan koivuja. Toki muutkin oksat käyvät, mutta koivun hiirenkorvat on mielestäni ne kaikkein keväisimmät väriltään ja muodoltaan. Tuo raikas vihreä saa uskomaan siihen, että kevät todella tulee, tänäkin vuonna! Joka vuosi sitä kyllä tässä vaiheessa jo vähän epäilee... Maljakossa ja tilkassa vettä oksat tekevät kauniit silmut noin viikossa.

Ihanaa talvista maaliskuun alkua, kohtahan se kuukausikin tosiaan vaihtuu! Joko te mietitte kevättä ja puutarhajuttuja kuten minä?