Ryijy

Jo vuosia sitten huomasin omassa toiminnassani kaavan. Kun mieli on sumuinen, alan vaistomaisesti kaivata käsillä tekemistä, jotakin missä näkee konkreettisesti työnsä jäljen. Kun lapset oli pieniä ja kotiäitiys ajoittain tuntui raskaalta, ompelin yöt ja päiväuniajat pieniä vaatteita. Viime kesänä kun olin tosi huolissani kissastamme, tempaisin tänne silloiselle työmaalle kiviportaat päivässä. Toisaalta käsityöt on iso osa minua ilman huoliakin. Pitäisi vaan tajuta tehdä niitä silloinkin kun kaikki on hyvin, noin niinkuin ennalta ehkäisevästi :-D Työt usein estää harrastustoimintaa, ja pikkuhiljaa olen vahingossa lipunut vuosien aikana melko kauas käsitöistä. Ei hyvä. 

Viime vuodet käsityöni on korvattu pitkälti raksaan liittyvillä töillä, olen sentään ollut talomme työmaalla maalari, vesieristäjä, laatoittaja jne. Suuri osa näkyvistä pinnoista on aidosti minun tekemiäni. Tämä on ollut minulle hyväksi vaikka kroppaa kolottaakin. Kun raksa talvella hieman hidastui, pian jo kriiseilin työni sisällöstä, nousevasta painostani, raksan keskeneräisyydestä, koronan tuomasta erakoitumisesta, ja viimeaikoina myös maailmaa järkyttäneestä tilanteesta Ukrainassa. Aika pitkään meni ennenkuin hoksasin että miksi tekee kauheasti mieli ryhtyä käsityöprojektiin. Olen siis ehkä myös vähän hidas :-D

Noniin, tästä luonneanalyysistä suora leikkaus valmiiseen tuotokseen! Olen aina tykännyt opetella uusia tekniikoita, ja viimeisimpänä alkoi kutitella ryijyn teko. Nettisurffailu tarjosi mm. tarvikepaketteja eri kokoisiin ryijyihin sekä ohjattuja ryijykursseja. Koska kaikki pitää tehdä aina ite, halusin suunnitella ryijyn mallinkin itse, jolloin tarvikepaketit ei oikein sopineet kuvioon. Koska ryijyn voi ommella hyvin monenlaiseen pohjaan, päädyin aloittamaa edullisesta versiosta, kun en yhtään vielä tiennyt viekö homma mennessään vai onko se liian työläs/vaikea/jne. Kävin hakemassa edullista pohjaverkkoa Eurokankaasta, ja täysvillaista lankaa sekä pari ryijyneulaa lankakaupasta, ja eikun hommiin. Kuvion suunnitteluun piti tosin käyttää ensin yksi ilta, piirsin erilaisia versioita ja koetin laskea montako tupsua mikäkin osio olisi leveä. Kuviosta tuli aika graafinen ja eri väristen palkkien rytmittämä. Lankojen sävyt on työssä ehkä isoimmassa roolissa.

Koetin valita sävyt sisustuksestamme, ja langoissa on hiekkaa, mustaa, harmaata, tiilenpunaista ja roosaakin. Samoista sävyistä olisi saanut tosi erilaisen työn valitsemalla taustan langaksi vaikkapa roosan! Tämä harjoituskappale on aika pieni, mutta lankaa meni yllättävän paljon. Tein tupsut kolminkertaisella langalla, eli yhdessä tupsussa on kuusi lankaa. Tein tupsut vain joka toiseen riviin pohjaverkosta, ja lopputulos on mielestäni vähän liian harva. Tytär alkoi samaan aikaan tekemään omaa ryijyään, ja hän laittoi tupsut joka riville. Pinnasta tulee siten paljon nätimpi, toki lankaa ja aikaa menee kaksinkertainen määrä. Jos ja kun teen vielä toisenkin version tästä, ajattelin laittaa tupsut joka riville tyttären tapaan, että saan työstä oikein tiiviin eikä noita vaakaraitoja jäisi niin paljon näkyviin. 

Eilen mallailin ryijyä useampaan paikkaan, ja lopulta se sijoitettiin olohuoneeseen ovien väliin. Alkuperäinen ajatukseni oli laittaa tämä sohvan taakse jossa on vielä iso tyhjä tila, mutta työ oli siihen liian pieni. Sohvan taustalle pitänee laittaa joku isompi taulu (sekin on ollut viime vuonna työn alla mutta on vielä kesken). Tuolta ryijy näkyykin kivasti edestäpäin koko tilaan, sohvan taustalla se olisi ollutkin enemmän sivusta katsottavana, joka ei tuon pohjakankaan kanssa ole ihan paras katselukulma. Verkko näkyy sivusta hieman, varsinkin kun tästä jäi noin harva. Tämä on siis oikein hyvä paikka tälle ryijylle!

Nyt toivotan mukavaa viikonloppua, meille on luvattu aurinkoa ja noin +7 astetta lämpöä, lumet saa siis kyytiä!