Viisivuotias puutarha on jo rehevä

Halusin ottaa talteen, miltä puutarhamme näytti ihan tavallisena tiistai-iltana 9.6.2020. Kotona on tullut kuvattua viime aikoina ihan liian vähän. Mistähän se johtuukaan? Lasten iltatoimien ja saunan lämmityksen lomassa lähdin hetken mielijohteesta pihalle kameran kanssa ja napsin kuvat pihasta juuri niinkuin se on. Lasten pyörät lojuivat siellätäällä, saivat lojua. Kuvissa on illan hämyn värit, toisaalta illalla valo on pehmeä. 

Puutarhamme on nyt nyt viisivuotias, lähiviikkoina tulee viisi vuotta asumista täällä täyteen. Jo edellisen uuden talon pihassa tulin havainneeksi, että vasta viisivuotiaana puutarha alkaa päästä kukoistukseensa, kun alun pikkutaimivaiheesta aletaan olla ohi. 

Etupihalla jasmike ja purppura-angervo eivät vielä kuki. Eri väriset lehdetkin tuovat eloa istutukseen jo ennen kukintaa, pidän erityisesti tuosta purppura-angervosta :-)

Takapihalla on tosi vehreää. Lapsi hakeutui seuraani, ja alkoi spontaanisti kertoa ajatuksiaan puutarhasta. Hän kysyi voisiko uuteenkin pihaan tulla pensasaita kuten täällä. Miksipä ei! Lisäksi hän kertoi pitävänsä "pehmeistä kuusista" eli tuijista. Muutoinkin toiveena oli, että uudestakin puutarhasta tulisi yhtä hieno kuin tästä. Kun kerroin, että toki, mutta se vie jonkun verran aikaa, hän jäi mietteisiinsä. Tajusin samalla itsekin, että kun seuraava piha on taas viisivuotias, on tämä nyt 12v poika jo luultavasti täysi-ikäinen ja ehkä jopa maailmalla... Kun kerroin kuinka paljon suurempi uudesta pihasta tuleekaan, ilme kirkastui jälleen. Ai niin paljon isompi, vau! Nykyinen tonttimme on 658m2, ja siitä on puutarhaa aika pieni osa, koska etupihan kiveys ja isot terassit nappaavat leijonan osan. Uusi tontti on taas 2298m2, eli lähes nelinkentainen tähän verrattuna. Juteltiin aiheesta kivasti, ja sydämeni läikähti siitä kuinka lapsi oli niin kiinnostunut puutarhastamme. En ollut ehkä koskaan hoksannut kysyä häneltä mitä hän siitä miettii?

Kukkien kanssa ollaan odottavalla kannalla. Kevään tulppaanit alkavat olla jo kukkineet, mutta puutarhan kunigattaret eli pionit eivät ole vielä kunnolla aloittaneet. Yksi aikainen lajike on vasta aloittanut kukintaansa. Tummat, melkein mustat tulppaanit ovat olleet tänä vuonna tosi näyttäviä!

Istutusmuurit ovat olleet mieluisat, ja samantyylisiä olemme kaavailleet uuteenkin taloon terassin reunaan. Aina, kun muurit vilahtavat jossakin kuvassani Instagramissa, joku tulee kommenteissa tai viesteissä kysymään että miten ne on tehty. Ne on valettu betonista muualla, ja nostettu nosturilla paikoilleen. Seuraavalla kerralla pyrimme olemaan hieman aiemmnin hereillä, ja teettää ne mahdollisesti jo perustusten valun yhteydessä. Riippuu toki vähän hinnasta, en ole uskaltanut vielä pyytää niistä tarjousta :-D 

Tässä vanhassa postauksessani näkyy miten altaat aikoinaan asennettiin: https://talostakoti.blogspot.com/2015/08/betoniset-kukkalaatikot.html 

Takapihan kivikko on uusin osa puutarhasta, se on toteutettu vasta viime kesänä naapurin kanssa yhteistyössä koska sijaitsee rajalla. Nyt naapuri on laittanut omalle puolelleen tuonne ylös tuija-aidan, ja näkymä muuttui meidänkin puolelta vielä verheämmäksi!

Etupihan pylväshaapa on jo melko suuri. Tästäkin lapsi piti, ja toivoi samanlaista puuta uuteenkin pihaan. Tätä pitää vielä miettiä, olen alustavasti ajatellut, että sinne ei tulisi liian voimakkaasti muotoiltuja lajeja, vaan enemmän metsään sopivia vapaamuotoisia kasveja. Lisäksi luulen, ettei meillä ole tarvetta istuttaa sinne juurikaan muita puita kuin hedelmäpuut. Koska tontti oli alunperin metsää, saamme jätettyä sinne valmiiksi isoja puita ihan reilusti. Tänne napakampaan kaupunkipihaan pylväshaapa taas sopii mielestäni erittäin hyvin!

Tämän pienen pihakierroksen myötä toivotan teille ihanaa viikon jatkoa, ja juhannuksen odotusta! ♥