Lokakuun poikien synttärit kokosi läheiset saman katon alle ensimmäistä kertaa pariin vuoteen. Ihana puheensorina täytti talon, ja tunnelma oli kotoisa. Oli kiva huomata, että tämäkin koti taipuu juhlien viettoon oikein kivasti. Hieman jouduin vielä hakemaan että missä mikäkin juhla-astia on muuton jäljiltä mutta kaikki löytyi kuitenkin lopulta.
Eilen illalla kattausta valmistellesani huokaisin miehellekin miten ihanaa puuhaa se taas olikaan! Lapsetkin olivat aivan intona, ja kyselivät eilen että millloin meillä on viimeksi ollutkaan juhlat? Monelta vieraat tulee? Tuleeko paljon vieraita? Pitkältä tuntui koronan ja tilapäisasumisen aiheuttama tauko synttärijuhlista varmasti heistäkin.
Nuorimmainen täytti tänään kahdeksan ja vanhin 25. Näillä pojilla on oikeastikin sama syntymäpäivä, pieni erikoisuus että näin ympyrä ikäänkuin sulkeutui. Kolmas lokakuun poikamme täytti viime viikolla 12. Aika uskomatonta että nuorin lapsemme on jo kahdeksan! Tuntuu että vain pieni hetki sitten elimme aikaa jolloin perhessä oli "aina" vauva tai taapero. Yhtäkkiä ne vuodet onkin takana ja loittonevat vauhdilla. Ei enää kaksotenrattaita, vaippoja ja valvottuja öitä! Melkein tekisi mieli onnitella itseämme, että hyvin te selvisitte :-D
Kahvipöydän antimina oli pääosin valmiina haettuja tarjoiluja, itse tein vain eilen "maisemakahvilan" piirakkaa omenaversiona. Hyvin toimi omenallakin. Eilinen päivä meni enimmäkseen raksailujen merkeissä eikä leipomuksiin ollut juurikaan aikaa. Puoliso sai eilen isäpuoleni kanssa tehtyä ulkomökin kattopellit valmiiksi. Upea juttu sekin!
Vihdoin sain otettua olohuoneestakin kuvan kokonaan. Pitkään olkkarin keskilattiaa hallitsi iso listapino, mutta eilen äitini kantoi listat kodinhoitohuoneeseen juhlien alta pois ja koko tila muuttui kerralla fiksummaksi. Pari laatikkoa siellä vielä pyöri etsimässä paikkaansa, mutta kun työnsin nekin makkariin, saatiin yksi tila melkeinpä valmiiksi! Tykkään olkkarin tunnelmasta tällä hetkellä kovasti, ja vaikka siellä on yksi nojatuoli/keinutuoli vielä liikaa, tila alkaa jo olla lähellä sitä mitä toivoinkin.
Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille, itse yritän täällä vielä toipua ajatuksesta että olen 25-vuotiaan äiti (koska olin aivan äsken itse 25!!) :-D Ajattelin myös nostaa lasin skumppaa sen kunniaksi että olen tällä päiväyksellä synnyttänyt oikeasti kaksi kertaa!
Onnea paljon monesta asiasta ! Kauniilta, mutta silti kodikkaalta näyttää olohuoneenne.
VastaaPoistaLasten vanhenemisesta; minulla on 51 ja 47 vuotiaat pojat (siis miehet !) kun heille on tullut ikää, elämänkokemusta iloineen ja suruineen, niin aina sekin asia lähentää, sitä ei lakkaa ihmettelemästä kuinka fiksuja heistä on tullut, ikä tuo ymmärrystä lisää molemmin puolin. Siispä, sinulla on paljon odotettavaa edessäpäin ! Mukavaa syksynaikaa, täällä Korialla Kymijoen varrella on jo lehdet varisseet melkein kaikki.
Kiitos paljon onnitteluista Toini!
PoistaKoti alkaa kivasti muotoutua, ja koska kalusteet on käytännössä samat kuin ennenkin, pystyin suunnittelemaan sisustuksen jo etukäteen aika pitkälle. Kivaa nähdä nyt kun se alkaa muuttua suunnitelmista valmiimmaksi, ja tila näyttää juuri siltä kuin toivoinkin!
Lapset tosiaan vanhenee vaikka itse pysyykin samana (Hehe!) ja niihän sen kuuuu mennäkin. Meillä isot lapset on vielä aikuisuutensa kynnyksellä, ja paljon on varmasti käänteitä vielä edessä. Toivottavasti he kokevat että äidiltä saa aina tarvittaessa tukea :-)
Mukavaa syksyä sinnekin! Täälläkin on ihan muutaman viime päivän aikana tippunut lehtiä niin paljon että maisemat alkaa olla aika paljaat taas. Ihana seurata nyt täällä uudessa kodissa maisemien vaihtumista!