Varo mitä toivot, saat pihaprojektin!

Kävipä niin, että edellisessä postauksessani kirjoitin, kuinka pihamme on valmis, ja onpa vähän outoa ja vaikeaakin olla vain ja nauttia valmiista. Noh. Tuli taas todettua että pitää olla varovainen siinä mitä toivoo. Heti seuraavana päivänä nimittäin pärähti käyntiin yksi iso projekti, jonka kanssa olin jo tavallaan luopunut toivosta. Eli tarkennuksena vielä, pihamme on muuten valmis, mutta takapihan rinne rajalla on ollut kokonaan tekemättä :-D Ja kas, kuin taivaasta tipahtikin projektia, ja pääsin taas kunnolla lapion varteen! Se, että projekti alkoi vähän yllättäen, johtuu naapurista joka päättikin aloittaa rinteen teon nyt, kaikkien näiden vuosien jälkeen. Olemme siis sopineet vuosia sitten, että rinne tehdään yhdessä sitten, kun heidän pihaa aletaan tekemään. Koska naapuri on itse kaivinkonemies, oli aika luontevaa että rinteessä käytetään konevoimia, käsipelillä tuota olisi ollut aivan turha lähteä repimään. Oma piha oli hänelläkin jäänyt muiden projektien varjoon, suutarin lasten kengät jne...

Tonttiemme välillä on aika iso korkeusero, toista metriä. Päädyimme tekemään rinteeseen kaksi porrastusta, joihin saisi istutuksia kahteen tasoon. Alempi taso tulee meidän puolelle rajaa, ja ylempi sitten naapurin puolelle. Harmillisesti minulla ei ole nyt näyttää teille "ennen"-kuvaa, mutta kuvitelkaa rinteeseen ja sen päälle noin metrin korkea heinikko, ja pikkuisen pidempää pajun tainta sinne väleihin. Suomeksi sanottuna rinne oli aikamoinen ryteikkö ja etanapesäke. Homma alkoi sillä, että pintamaata käänneltiin pois, ja meidän puolelle alettiin tiputtelemaan isompia kiviä joita oli jemmailtu tätä varten. Minä sitten käsipelillä sovittelin kiviä päällekkäin ja limittäin, ja tämä osuus muistuttaa itsestään vielä näin monen päivän jälkeenkin kevyenä kolotuksena. Pari kertaa onnistuin liiskaamaan sormenkin niin että tiputin ylemmän kiven paikoilleen mutta sormi olikin välissä. Sormenpäässä on yllättävän hyvä tunto, voin sanoa että tähtiä näkyi!

Osa kivistä on tosi isoja, tykkään tuosta kalliomaisesta rosoisesta pinnasta joka noista tulee. Luonnonkivet on tosi kaunis tausta erilaisille kasveille ja kukille. Sittemmin tein vielä alemman rivin kivien eteen kaistaleen, josta kaivoin nurmikot pois, ja laitoin kivituhkan ja sementin sekoitusta täytteeksi. Tällä tavoin toivoisin, että nurmikon siistinä pitäminen helpottuu hieman. Tonttimme toisella reunalla on vastaava kivipengerrys, ja siellä joutuu hankalasti trimmeröimään nurmikkoa kivien välistä jatkuvasti. Jospa sillekin puolelle saisi vielä tehtyä jotakin fiksausta (eli seuraavakin projekti jo keksittynä, jes!)?

Tontin takasivulla ei ollut kuin muutamia pensaita ja kasveja istutettuna, juurikin siksi että rinne oli vielä tekemättä ja kasvit olisivat olleet vain tiellä. Nostin nuo muutamat kasvit työn alkaessa ylös, ja kun alempi rivi oli täytetty mullalla, istutin samat kasvit takaisin. Iso kanukkakin selviytyi hienosti siirrosta, se tosin onkin jo konkari kun sama puska muutti vasta viime kesänä äitini pihasta meille. Nyt muuttomatka oli paljon lyhyempi, vain vajaa puoli metriä ylöspäin!

Projekti pysähtyi nyt työviikon ajaksi, mutta ensi viikonloppuna olisi tarkoitus jatkaa taas. Kuvien oton jälkeenkin ehti vielä tapahtua edistystä, kun ylempään riviin tuli kuorma isoja kiviä. Vielä niitä tarvitaan kuitenkin lisää! Kunhan homma on oikeasti valmiimpi, voin ottaa vielä kuvia näytille. Parasta koko hommassa oli ehkä se, toki siistiytyneen pihan lisäksi, että sain yhtäkkiä parikymmentä metriä pitkän istutusalueen, ja pääsen taas miettimään mitä kaikkea ihanaa sinne laittaisikaan! Varjoisahan tuo puoli on, mutta uskon että tuosta tulee tosi kiva kun istutan sinne erilaisia pensaita ja perennoja, ja siirrän vähän muualta pihasta liian täyteen kasvaneita kuunliljoja jne.

Mukavaa uutta viikkoa!