Terveisiä väliaikaiskodista


Heipähei!

Olemme asuneet täällä väliaikaisessa kodissa nyt pikkuisen reilun kuukauden. Koti on tosi pieni, vaikka ihan perheasunto onkin. Sata neliötä vähemmän tilaa kuitenkin tuntuu ja näkyy, ihan joka kohdassa arkea.  Tämä tuntuu silti jo kodilta ♥ Elämä jatkuu, vaikka hetkellisesti muuton jälkeen olikin sellainen fiilis että näinköhän tästä väsymyksestä enää noustaan. Pieni hetki elpymistä kuitenkin tehosi, ja nyt me ollaankin jo reippaana paiskittu raksahommia :-D 

Aloitimme viime viikolla ulkorakennuksen rakentamisen, ulkorakennus tehdään siis tälläkin kertaa omin voimin. Isäni oli auttamassa tässä alkuvaiheessa rungon pystytyksessä ja puolisoni käytti samalla viimeisiä kesälomapäiviään. Koska kaikki oli valmisteltu ja apukädet paikalla, tehtiin runkoa säästä huolimatta. Sää ei varsinaisesti kyllä suosinut, ensimmäisiä runkotolppia nostettiin pystyyn Liisa-myrskyn riehuessa ympärillä :-D Aivan tonttimme vierestä kaatui sen päivän aikana useampi iso puu, pikkuisen ajoittain jännitti jo olla ulkotöissä!


Tässä uudessa kodissa on todella paljon vähemmän ikkunoita ja valoa kuin vanhassa kodissa. Eniten jännitin kasvien kohtaloa. Toistaiseksi näyttää siltä, että totaalista joukkokuolemaa ei ole tapahtunut. Onneksi kasveilla on muutenkin lepokausi menossa, joten vähäinen valo ei ole ihan niin pahasta kuin kesällä olisi. Lyyraviikuna katkaistiin reilusti lyhyemmäksi että se mahtui muuttoautoon ja tänne asuntoon, mutta sekin tuntuisi olevan edelleen hengissä. Kirjovehka on tiputtanut eniten lehtiä, mutta sen suhteen olen toiveikas. Se on ennenkin noussut keväisin aina uuteen kukoistukseensa. 

Kasveihin liittyen olen myös joutunut tunnustelemaan kastelun tarvetta tarkasti. Vanhassa kodissa kastelumäärät tuli hoidettua jo aivan automaattisesti, mutta täällä vaarana on että kastelen liikaa kun valoa on niin vähän. Toisaalta nyt ikkunoiden alla on patterit hohkaamassa, siihenkään nämä vihreät eivät ole tottuneet. Olen yrittänyt pitää mielessäni, että mielummin liian vähän kuin liikaa. Pitäkää meille peukkuja, että ensi kesänä minulla olisi vielä jokunen kasvi jäljellä jota viedä uuteen taloon!



Pienet kasvien täyttämät (hämärät) kuvaterveiset siis täältä nykyisestä kodista! Täällä ei ole kuvauksellisia kulmia juuri lainkaan, koska nurkat kertakaikkiaan pursuavat tavaraa ja pahvilaatikoita. Pyrin tekemään karsintaa ja läpikäyntiä aina jaksamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mutta kieltämättä silmä alkaa jo nyt tottumaan laatikkopinoihin. Eihän tätä kauan jatku, lohdutan itseäni.  Tällä hetkellä tavoitteemme on muuttaa ensi heinäkuussa. 

Laittelen jossakin vaiheessa vähän raksankin kuulumisia tänne blogiin, niitä voi toki käydä kurkkimassa jo nyt raksapäiväkirjastani jota pidän tällä kertaa Instagramissa:  https://www.instagram.com/kotisaareen/

Ihanaa joulun odotusta!


Ei kommentteja

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!