Vanhan hyvästely ja uuden pystytys

 

Hujahti tasan kuukausi edellisestä postauksesta täällä blogin puolella. Tuntuu, että aikaa olisi kulunut kauemminkin, kun katson edellisen postauksen ruskakuvia vanhasta kodista. Niin, se on nyt vanha koti. Olemme muuttaneet väliaikaseen asuntoon rakentamisen ajaksi, ja vaikka olen todella kokenut muuttaja, on pakko sanoa että tämä muutto oli kirkkaasti pahin kaikista. Liekkö syynä se, että talo oli isoin josta olemme muuttaneet pois, vai vain se että olimme asuneet siinä jo vuosia, mutta ai että sitä tavaraa riitti. Aina, kun luuli että nyt alkaa olla melkein kaikki, ehkä yksi kuorma vielä, niin löytyi vähintään viiden reissun edestä ajettavaa. Olen parhaani mukaan karsinut tavaroita jo kesästä asti, mutta siihen hommaan olisi pitänyt laittaa aikaa ja energiaa vieläkin enemmän! Olen myynyt kalusteita, kuskannut kuormittain tavaraa lahjoituksina kirppikselle ja heittänyt paljon ihan vain poiskin. Ja silti tämä asunto on niin täynnä ettei yhtäkään kaappia saa auki ilman että siirtää ensin laatikoita pois edestä. Ahdistavaa. Ainoa pelastava seikka tässä on se, että tiedämme tämän olevan tilapäistä. Vuokrakotimme on yli sata neliötä pienempi kuin vanha talo varastoineen, ja voitte varmasti kuvitella minkä verran tavaraa mahtuisi sadan neliön asuntoon. Niin sen verran pitäisi saada tiivistettyä! Apua. Toisaalta kun uusi talo valmistuu, on siellä taas lähes yhtä paljon tilaa kuin edellisessäkin talossa. Monet kalusteistamme viedään suoraan sinne ja niille on mietittynä paikatkin. Kaikkea ei vain voi siis hävittääkään. 

Saimme viimeiset tyhjennykset tehtyä pari päivää sitten lauantaina, ja samalla siivosimme talon loputkin osat. Siivousta oli toki aloitettu jo aiemmin, kestihän muuttomme yhteensä koko lokakuun. Silti viimeinen päivä venähti hyvin pitkäksi, ja rehellisyyden nimissä se viimeinen kuorma on edelleen pakettiautossamme. Emme ole vain jaksaneet enää purkaa sitä, eikä sille olisi kyllä täällä tilaakaan. Kunhan tässä vähän elpyy, niin pitää aloittaa taas setvimään niitä. 

Sunnuntaina luovutimme avaimet talon uusille asukkaille, ja heillä alkoikin heti samana päivänä muutto. Näin se elämä etenee. Itselläni ei yllättäen tullut juuri mitään haikeuksia kun talolta lähdettiin, voi olla että ne fiilikset tulee vasta myöhemmin? Onhan tämän muutoksen eteen toisaalta tehty työtä jo todella pitkään, tonttia aloimme etsimään kaksi vuotta sitten, ja kaupat tuosta uudesta tontista tehtiin vuosi sitten. Kun lähdimme viimeisen kerran talolta ja uusi omistaja hymyili onnellisena ovella vilkuttamassa, olin vain perinteisesti väsynyt mutta onnellinen itsekin. Tämä on hyvä näin ♥

Jottemme liikaa ehtisi käpertyä sohvan nurkkaan, alkoi heti muuton loputtua tontilla tapahtua. Eilen tuli jo ensimmäinen kuorma kattotuoleja ja tarvikkeita, ja tänään tiistaina aamulla alkoi uuden talomme elementtien pystytys. Huikeaa hommaa! Laitoimme aamulla aikaisimmat kouluun menijät matkaan ja pakkasimme aamukahvit termarissa mukaan ja suuntasimme tontille. Siellä oli jo muutama seinän pätkä pystyssä, ja pari lapsista ehti olla hetken mukana ihmettelemässä pystytystä ennen omaa koulun alkuaan. Lapsilla on koulun vaihto mennyt muuten yllättävän hyvin, ja leikkiseuraakin tuntuu jo löytyneen. Huh, sitä jännitin nimittäin ehkä eniten koko muutossa että miten lapset sopeutuu!

Talon pystytys eteni päivän mittaan aika reipasta tahtia, ja loppupäivästä ehdin napata illan hämärtyessä vielä kuvan jossa alkoi jo talon muoto hahmottua. Ihan huippua nähdä talo vihdoin oikeasti, sitä kun on pyöritetty paperilla tosiaan vuoden verran! Talo on kokonaan oma suunnittelemani, piirsin yhden ruutuvihkon täyteen erilaisia pohjia ja julkisivuja, ja lopulta parhaasta alettiin sitten jatkojalostaa taloa tarjouspyyntökierroksen jälkeen. Ja siinä se nyt on! Pientä laittoahan tuo vielä vaatii, mutta näen jo nyt että siitä tuli sellainen kuin pitikin. Ihana! Talon väriin olen myös tyytyväinen, sen valinta tuntui olevan suunnitteluprosessin aikana todella vaikeaa. Toisaalta kun päätös silloin saatiin vihdoin aikaiseksi, en ole sitä sen koommin epäillyt. Ja nättihän tuo onkin! Halusin talon maastoutuvan metsään ja olevan "männyn runkojen värinen". On se ainakin sinne päin! Sävy on nimeltään T7062. Ulkorakennus tulee olemaan punamullan sävyinen, sen rakentaminen meillä alkaakin tuossa parin viikon päästä jos kaikki menee hyvin. Ulkorakennuksen rakennamme tälläkin kerralla kokonaan itse, mutta nyt teemme myös talosta sisäpinnat kokonaan, ja ulkoverhouksestakin päädyt jäi meidän asennettaviksi kun en halunnut sitä vaakalistaa elementtien saumaan kaunista pystyverhousta rikkomaan. Eh, onneksi puolisoni on ehtinyt harjoitella panelointia jo aika paljon :-D

En ole vielä käynyt talon sisällä, kun se oli niin työmaana tänään, mutta otin ulkopuolelta kuvan jossa jo näkyy vähän värimaailmaa. Kuvassa on ulkoseinän ruskea, musta ikkunan ulkopuite sekä puun sävyinen sisäpuite. Ai että kun tykkään!

Isojen muutosten ääreltä siis tervehdys, ja täällä ollaan hengissä vaikkakin todella väsyneitä. Pysykää silti kuulolla, kyllä tämä blogikin tästä taas elpyy! :-)