Tammikuu ja uusi taloprojekti mielessä

Hämmästyin tänään valokuvia tietokoneelle siirtäessäni, että pitikin tehdä uusi kuvansio, 2020! Vaikka vuoden vaihtuminen ei tullut yllätyksenä, tuntuu uuden vuosiluvun kirjoittaminen aina alkuun vähän jännittävältä :-D 

Joulukuusi lähti meiltä jo ennen uutta vuotta, ja olohuone palasi ennalleen. Perinteisesti tammikuussa on iskenyt kova sisustusinspis, ja kalustevalssiakin on käyty usein tässä vaiheessa vuotta. Tänä vuonna oli kuitenkin erilainen fiilis. Ei tullut kovaa vimmaa sisustaa kevättä kotiin, koska ulkona näyttää siltä kuin olisi jo kevät. Tai syksy, melkein sama. Talvea siellä ei kuitenkaan ole, eikä ole ollutkaan. Pohdin jo taannoin, että onkohan mahdollista että talvi on kokonaan peruttu? Että jatketaan näin lumettomasti kunnes on taas aika kitkeä kukkapenkit ja odottaa tulppaaneja? En mitenkään toivo tätä, haluaisin ensin kunnon talven, lumityöt, hiihtolenkit ja pulkkamäet! Toisaalta voi käydä niin, että lumi tulee myöhään, ja sitten sitä on vielä toukokuussakin :-D

Toinen syy, mitä epäilen suuremman sisustusinspiksen puuttumiseen on uusi taloprojekti. Kun mieli vaeltaa uuden kodin pohjaratkaisuissa ja pihan toimintojen järjestelyssä, ei tätä kotia tule juurikaan sisusteltua. Toki nautin edelleen siitä, että on edes jotakuinkin siistiä, mutta uudistuksille en koe tarvetta, ainakaan juuri nyt. Voihan olla, että kun se oikea kevät tulee, iskee minuunkin jälleen sisustusinto :-) 

Uuden kodin pohjaratkaisusta minulla on piirrettynä jo useampikin versio, mutta talofirmojen kanssa ei homma ole edennyt juurikaan minnekään. Kunpa väki palaisi vihdoin lomiltaan, niin saisimme projektia edistettyä jotekin! Pian pitäisi alkaa pyytämään tarjouksia, mutta en ole monenkaan firman kanssa päässyt vielä edes ensimmäisille juttusille. Jollakin keinolla talofirmoja pitää saada rajattua ennen tarjouskierrosta, ja tällä hetkellä fiilis on se, että kaikki ne tippuu pois jotka ei vastaa mitään yhteydenottopyyntöihin :-D Jää aika vähän jäljelle! Toki meillä on kriteerejä mm. talon rakenteesta, toimitussisällöstä jne, eli ei nyt ihan pelkän asiakaspalvelun perusteella valintaa tehdä, mutta toki se vaikuttaa fiilikseen.

Nautin suuresti tästä pitkästä viikonlopusta heti lomien jälkeen. Meillä meni joululoma koko perheellä sairastellessa, itse taisin olla porukasta eniten kipeänä joulun ja aika sinnittelyä oli saada edes "pakolliset" vierailut ym hoidettua. Välipäivien aikaan alkoi sitten lisää lapsia kaatua kuumeisina petiin, ja olimmekin aika jumissa kotona koko loman. Tänään pääsimme vihdoin yhdessä tontille raivaushommiin, joululomalla sinne olisi voinut mennä vain toinen yksinään toisen jäädessä sairaiden lasten kanssa kotiin (enkä itsekään olisi tosiaan ollut riittävän terve). Sitä hommaa on mukavampi tehdä porukalla. Lisäksi luulen, että kunnon happihyppely tuli tarpeeseen itse kullekin, on tullut sohvan nurkka turhankin tutuksi kaikille sairastellessa :-D

Saimme tänäänkin kaadettua risukkoa ja pienempiä puita, mutta tuota hommaa tuntuu riittävän ihan loputtomasti. Sen verran tontti on kuitenkin avartunut, että saimme tänään mallattua talon paikkaa ja merkattua sen maastoon. Samalla hoksasin, että näkymät eivät tuossa kohdassa ehkä olleetkaan ihan sellaiset kuin olin toivonut, joka oli todella hyödyllinen huomio nyt kun talon pohjaan ja kaikkeen voi vielä vaikuttaa. Tämän päiväisen perusteella taidankin ottaa lauantai-illan ratoksi ruutupaperivihkon käteen, ja piirtää vielä yhden version! Uuden talon suunnittelu on kyllä siitä mukavaa puuhaa, että seinien siirtely käy vielä paperilla melkoisen helposti. ...tässä mitään arkkitehtia tarvita, piirrän ite! :-D

Mukavaa viikonloppua!

Pieni pala metsää kranssina sisään

Eilen hoksasin että kun maa on taas sula, kannattaa hakea varpuja ja muita aineksia mikäli mielii askarrella jälleen joulun ajaksi kranssin. Kun ainekset oli kasassa, pyöräytin ensimmäisen kranssin saman tien lämmittelyksi. Nämä on tosi nopeita tehdä, isoin aika menee välineiden esille ottamiseen, sekä ainesten hakemiseen pihalta. Pohjaksi käy vaikka pitkä risu pyöräytettynä kiepille, tai valmis rengas. Oma renkaani on joskus aikoinaan Parolan rottingilta ostettu.

Kranssi oli ensin esillä pihalla etuovella, mutta yöllä oli tosi kova tuuli ja kranssikin oli saanut kyytiä pitkin pihaa (säilyi ehjänä kuitenkin!). Siirsin sen sisään, ja sommittelin muutamaankin eri paikkaan ennenkuin hoksasin tuon takan edustan. Siinä se näkyy kivasti olohuoneeseen ja oikeastaan koko avaraan alakertaamme.

Kranssissa on puolukan ja mustikan varpuja, pari tupsua mäntyä, lepän käpyjä sekä yksi isompi männyn käpy. Taisi sinne yksi muukin risu lehtineen eksyä joukkoon, mutta annoin olla kun teema oli juurikin se metsä risuineen :-D

Tänään on ollut melkoisen raukea tunnelma, itsekin nukuin aika pitkään aamulla, ja pitkin päivää ollaankin köllötelty sisällä kun kehno sää ei oikein houkutellut ulkoilemaan. Putsailtiin ja kuvattiin yhdet vanhat sisarusrattaat josko ne saisi laitettua kiertoon, jostakin on tuo varaston siivous nyt aloitettava! :-D Iltasella syödään vähän karjalanpaistia ja katsellaan linnanjuhlia, rauhallinen itsenäisyyspäivän iltakin siis tiedossa.

Mukavaa itsenäisyyspäivää!

Illan ompeluinspis ja väriläiskä sohvalle

Eilen illalla kävin hakemassa jotakin muuta tavaraa varastosta, ja silmiini osui pussukka ja sieltä pilkottava värikäs kangas. Olin ostanut tuon Marimekon kankaan aikoja sitten, kun kangas oli poistumassa heiltä valikoimasta ja paikallisessa oli myynnissä pakan loppu. Ompeluhommat on olleet lievästi ilmaistuna vähissä viime aikoina, ja siksi hämmästyin itsekin todella paljon, kun päätinkin ryhtyä ompelupuuhiin. Kangas oli alunperinkin ajateltu tyynynpäälliseksi, ja sellaisen siitä myös tein. Koska edellisistä ompeluksista on tosiaan tovi, oli aloitettava kevyesti :-D

Tyyny päätyi sohvan nurkkaan aiempien tyynyjen kaveriksi, ja muutama vihertävä päällinen menivät nyt komeroon. Yksi keltainen tyynykin pääsi mukaan, ulkosalla leimuavan ruskan kunniaksi. Meillä sisustuksen muutokset ovat tätä tasoa nykyään dramaattisuudessaan, eli lähinnä tyynyjä tässä enää vaihdellaan. Mitäpä sitä suotta veivaamaan valmista uusiksi vain muutoksen vuoksi :-D

Viikonloppu lähestyy, ja silloin vietetään lokakuun poikien synttäreitä koostusti. Saatamme saada sotilaspojankin käymään! Kovin harvoin on enää kaikki lapset yhtä aikaa tässä paikalla, ja ne hetket tuntuukin aina juhlavilta. Välillä haaveilen siitä, että asuisimme aikuisten lasten kanssa edelleen samalla paikkakunnalla, mutta kulkeehan nuo bussit. Kaikilla on omat kiireensä, eikä sitä välttämättä ehtisi nähdä sen useammin vaikka asuttaisi naapureina!

Toivottelen mukavaa torstai-iltaa, pitääkää hyvä huoli norsuistanne ♥

Synttäreiden jälkeinen sunnuntai

Eilen juhlimme maaliskuisten lastemme synttäreitä lähipiirin kanssa. Kakun kynttilöitä puhalsivat neiti 7v sekä P joka täyttää pian 11v. En nyt lähde siihen ajan kulun voivotteluun, mutta nopsasti on menneet nämä vuodet! :-D Vastahan pikkuneitikin syntyi! Vaikka blogin vanhoista teksteistä osa on jo piilotettuina, on täällä ehditty ihastella mm. tuota neitiä vastasyntyneenä: https://talostakoti.blogspot.com/2012/03/vihdoinkin.html

Koti on synttäriden jälkeen aina hetken vielä juhlassa. Ilmapallot ja muut saavat jäädä muutamaksi päiväksi, ja antavat juhlien tunnelman leijua kodissa vielä hetken. Herkkuja tuntuu aina jäävän yli, ja senkin vuoksi juhlat jatkuvat vielä tovin. Tällä kertaa tarjoilut koostuivat osittain nyyttäriperiaatteella, ja tämä kyllä keventää järjestelyjä kovasti. Leivoin itse vain kakun, lapset tekivät kaurakeksejä ja mokkapaloja (klassikot!), ja loput tulivatkin melkein isoäideiltä. Ihanaa, kiitos! 

Nyt laitetaan juhlakupit hetkeksi takaisin kaappiin, ja jatketaan viikon päästä, kun kotonamme juhlitaan anopin syntymäpäiviä :-) 

Leppoisaa sunnuntaipäivää ♥

Hiihtoloma

Kas näin.

Meillä alkoi hiihtoloma, jota pyrimme pitämään koko perhe. Pyrimme siksi, että yrittäjänä en täysin pysty irtautumaan, ja joitakin tapaamisia on sovittuna ensi viikollekin. Tavoite on silti liikkua enemmän, nauttia ulkoilusta enemmän, olla läsnä enemmän, ja ehkä myös kissan esimerkin mukaisesti pötkötellä vähän enemmän. Istua koneella vähemmän, ja jättää herätyskello laittamatta. Ehkä ehtiä valokuvaamaankin ihan vaan kuvaamisen ilosta, eikä työhön liittyen? Kuulostaa hyvältä, mutta paineita en ota. Rennosti siis vaan.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Blogi 8v.

Tänään on blogin synttärit, ja ikää tulee täyteen kahdeksan vuotta. En olisi vuonna 2011 aloittaessani ikimaailmassa uskonut, että hetken päähänpistona aloitettu blogi olisi yhä olemassa vielä kahdeksan vuoden päästäkin. Blogi on pysynyt myös samassa osoitteessa lähes koko ajan, vain pari ensimmäistä kuukautta kirjoitin Vuodatus-sivustolla, mutta jo keväästä 2011 alkaen täällä Bloggerissa. Aika iso osa alkupään postauksista on nykyään arkistoitu piiloon, mutta joitakin helmiä olen jättänyt noiltakin ajoilta esille. 

Kahdeksan vuotta sitten elämä oli aika toisenlaista, ja toisaalta taas hyvinkin samanlaista. Asuimme Helsingissä, ja olimme juuri muuttaneet ensimmäiseen omarakentamaamme taloon. Sen viimeistelyssä riitti puuhaa, ja pihan laittokin oli vielä alkutekijöissään. Lapsia oli vasta neljä, esimerkiksi yläkuvan pulkkamiehestä tai hänen isosiskostaan ei ollut vielä tietoakaan. Olin kotiäitinä, ja blogi toi väylän kodin ulkopuolelle, aikuisiin ihmisiin. Se oli silloin tärkeä henkireikä, ja on sitä toki vieläkin! Nyt on sittemmin rakennettu toinenkin talo, senkin piha laitettu, ja pienimmätkin lapsetkin kasvaneet sen verran että voimme jo huokaista: selvisimme vauvavuosista ♥ Elämäämme on tullut myös uusi kotikaupunki, lemmikkieläimiä, uusia ystäviä ja oman näköistä työtä. Voisi siis sanoa, että vuodet ovat kohdelleet meitä hyvin! 

Olen tehnyt blogin syntymäpäivän tiimoilta pari vuotta sitten koosteen alkuvuosista, siihen pääset tutustumaan tästä linkistä: https://talostakoti.blogspot.com/2017/01/blogin-6v-synttarit-muisteloa-menneista.html

Blogin merkkipäivää vietin aika arkisesti töiden parissa, ja illaksi olin kaavaillut että haen kaupasta vaikka pullaa. No, pullat unohtui kun piti nopeasti käydä keksimässä päivän aterian ainekset, eli tälläinen ruuhkavuosi-versio tästä synttäripäivästä nyt tulikin. Onneksi yksi lapsista on innokas leipuri, hän saattaa iltasella vielä pyöräyttää vaikkapa kääretortun :-) Ehkä tässä kuitenkin kiteytyy blogini idea ja sisältö? Olen aina kirjoitellut milloin mistäkin, ilman varsinaista suunnitelmallisuutta. Blogi on elänyt elämässä mukana, iloissa ja suruissakin. Täällä on menty välillä lennokkaammin, ja välillä on ollut tahmeampaa. Joskus postausaiheitakin tuntuu tulevan mieleen kuin itsestään, ja välillä olen ollut laittamassa lappua luukulle ajan puutteen vuoksi.

.

Kiitokset koko syntymäpäivän mahdollistamisesta kuuluu kuitenkin teille lukijoille. KIITOS! Jos kukaan ei lukisi blogiani, en olisi ehkä näin pitkään jaksanut innostua hommasta uudelleen ja uudelleen. Vaikka nykyisin teen jonkun verran kaupallisia yhteistöitäkin blogissa ja Instagramissa osana yritystoimintaani, on tämä kuitenkin ennenkaikkea rakas (ja melko aikaavievä) harrastus. Kirjoittaminen ja kuvaaminen on molemmat olleet aina osa minua, ja otan sen pienen hetken tänne postaamiseen sitten vaikkapa yöunista jos ei muu auta. Mikä lie vimma se onkin, joka ajaa aina takaisin blogin pariin, vaikka välillä on tuntunut siltä että kaikki on jo sanottu, kaikki on jo kuvattu? Ehkä se, että eihän kaikkea ole sanottu. Elämä soljuu eteenpäin, ja aina tulee uusia juttuja joita tekee mieli jakaa myös teidän kanssanne. Kirjoitan kuin vanhalle ystävälle. Osa teistä on ollut mukana jo hyvinkin pitkään! Aiheet ovat rönsyilleet välillä kauaskin sisustuksesta, enkä pidä itselleni rajoitusta siinä mitä voin kirjoittaa ja mitä en. Kirjoitan sen mukaan, mitä tekee mieli sanoa. Jos te vielä jaksatte juttujani lukea, niin pysykää matkassa, ei tämä blogi täältä taida minnekään kadota, kulumallakaan.

Ihanaa viikonloppua!

Melkein synttärit

Olin jo ottanut pari kuvaa kotoa, ja aikeissa kirjoittaa postauksen siitä, kuinka blogi täyttää tänään kahdeksan vuotta. Tarkistin tilastot, ja kappas vaan, synttäripäivä onkin vasta viikon päästä :-D No sinnepäin kuitenkin! Ihan alkuaikojen postaukset menivät pari ekaa kuukautta eri osoitteeseen, ja muutoinkin olen siivonnut alkuvuosien postauksista osan piiloon. Silti suurin osa on tallella, ja minusta on ihan hauskaakin välillä katsoa taaksepäin, miten paljon elämä, koti, tyyli, lapset, ihan kaikki on muuttuneet. Onhan kahdeksan vuotta tosi pitkä aika elämässä muutenkin, ja tälläisessä kuvapäiväkirjassa ajankulu oikein korostuu.

Tänään tuli tehtyä aamulla pieni pikasiivous, kun minulla oli yksi työpalaveri tässä kotosalla. Välillä aina mietin, että kodin ulkopuolisessa toimistossa olisi puolensa, mutta toistaiseksi mennään näin. Palaverin jälkeen napsin näitä kuvia, ja suurimmassa osassa otoksia oli koira. Koiralla sentään on tänään synttärit, tai nekin sillai melkein. Karvanaamalle tuli 11 kuukautta täyteen, eli pikkuisen niinkuin synttärit!

Kuvissa, etenkin tässä ylläolevassa oikein korostuu tuo kamala matto, ja hyödynnänpä tämänkin tilaisuuden valittaa mattoasiaa :-D Mistähän löytyisi sopivan hintaisena (lue sikahalvalla) tarpeeksi iso (2x3m) matto, joka ei kuitenkaan menisi ihan hetkessä huonoksi? Tuosta lähtee niin älyttömästi tuota nukkaa, että imurin pussi soi pinkeänä ihan ennen aikojaan. Lisäksi koira silppuaa sen päällä milloin mitäkin halkoa tai keppiä, ja tikkuja ei saa irti matosta oikein millään. Ja toki syitä olisi muitakin, mutta ensisijaisesti vain tuo kaamean epäsiisti olemus. Paras ratkaisu lienee se, että siirrän nyt keittiössä olevan kauniin maton takaisin olohuoneeseen, ja hankin keittiöön jonkun muun pöydän alle. Vinkatkaas jos tiedossanne on jotain hyviä ehdokkaita?

Ulkona ollut maailman kaunein lumi suli valitettavasti yön aikana pois, mutta ehkä sitä saadaan pian uudelleen? Sain onneksi siitäkin muistoksi pari kuvaa. Tykkään tosi paljon lumesta, ja siitä että on kunnon talvi talvella.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Onko meillä Suomen kaunein koti?

Suomen kaunein koti-ohjelma. Keväisestä hakemuksesta ohjelmaan tuntuu olevan jo ikuisuus, samoin heinäkuisesta kuvauspäivästä. Nyt on kuitenkin koittanut se hetki, kun yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan, ja valitsee mikä finalisteista on tänä vuonna Suomen kaunein koti. Voisiko se olla mielestäsi meidän kotimme? Ohjelmassa oli mukana upeita ja mahtavan eri tyylisiä koteja eri puolilta maata. Monenlaiset sisustustyylit oli edustettuna, ja uskoisin että jokaiseen makuun löytyy joku suosikki finalisteista!

Meidän kotimme oli otsikon "Modernit kodit" alla, ja moderni kotimme toki onkin. Se on kuitenkin myös samalla toimiva suurperheen koti, jossa ratkaisut on tehty toiminnallisuus edellä, ja valittu kestäviä materiaaleja ja kalusteita. Meillä on sisustuksessa paljon itsetehtyä, ihan huonekaluista lähtien kuten keittiön pöytä, olohuoneen sohvapöytä, pihakalusteet, pähkinäviiluinen lipasto jne. Löytyy tuunattuja kirpparilöytöjä, omia keramiikkatöitä, ompeluksia, lasten piirustuksia seiniltä, ja myös monta nurkkaa jotka olisi varmasti voinut sisustaa paremminkin. Mutta koen, että se on juuri kotimme vahvuus! Tämä on toisaalta upea talo, toteutunut unelma. Toisaalta riittävän tavallinen kirpparihaukan ja kierrättäjän koti. Lapset harrastuksineen ja leikkeineen näkyvät ja saavatkin näkyä kodissamme, samoin lemmikkieläimet. Kasvit tuovat raikkautta, ja vuodenajat näkyvät pihalta kauniisti osana sisustusta.

Kuten ohjelmassakin kysytään: Onko tämä Suomen kaunein koti? Sinä päätät!

Äänestämään pääset täällä, kotimme on numero 3: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-kaunein-koti-aanestys-on-kaynnissa-mika-kohteista-on-suosikkisi

Äänestysaikaa on vain maanantaihin 19.11. iltaan saakka, ole siis nopea! Finaalijakso tulee tv:stä MTV3-kanavalta 28.11. klo 20. Jännätäänkö sitten yhdessä?

Ihanaa illan jatkoa, terveisin Sanna ja muu perhe ♥

Sisustuskuvia ja sunnuntaitunnelma

Sunnuntain kunniaksi pari sisustuskuvaa olohuoneestamme. Olohuoneessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia vähään aikaan, ja tuntuu että nyt palaset on aika kivasti paikoillaan eikä muutoksia kaivatakaan. Toki tyynyjen värit ja sellaiset pienet jutut saattavat vaihdella vuodenajan vaihtuessa, mutta isommat linjat on minusta nyt hyvät. Pitkään veivattu mattokin on ihana. (Kiitos vielä Piia!) Tykkään erityisesti olohuoneemme värimaailmasta, jossa vaalea puu tuo lämpöä, ja viherkasvit raikkautta. 

Tänään aamulla kävi klassiset, ja meni hermo kun tuntui että sotkua on kaikkialla minne katsoo. Sain sen ärsytyksen voimalla aika paljon siivottuakin, vaikka pahimmat pesäkkeet vielä jäi. Toisaalta alakerta ja juuri tämä olohuone/ keittiön alue ei ole se, joka meillä pahimmin sotkeentuu, vaan lasten huoneet, kodinhoitohuone ja muut tilat. Toki tänne olohuoneeseenkin kertyy yhtä ja toista, ja keittiön saareke täyttyy papereista, lattialta poimituista leluista jne. Mutta välillä kun ne raivaa, saa taas hetkeksi mielenrauhan aika helpolla. Kodinhoitohuone meillä on toisaalta aivan epätoivoinen, pyykkiä on vaan enemmän kuin kukaan ehtii tekemään, saatikka viikkaamaan niitä puhtaita, viemään kaappiin ym. Sen suhteen olen jo osittain luovuttanut. Tänään on pyörinyt jo neljä koneellista, eikä loppua näy. Petivaatteita saa pyörittää tosi usein, meillä kun on valitettavasti yökastelua, joka teettää vielä omat lisätyönsä... Haluaisin uskoa, että pyykkivuoret vaivaa muitakin, varsinkin isommissa perheissä? Vaan olkoot ne, eipä tuon kodinhoitohuoneen tarvitse niin hienona aina ollakaan. Kunhan edes jotenkuten homma toimii!

Aikani siivosin, ja nautin samalla hiljaisesta talosta miehen vietyä lapset jääkiekkoon ja osa oli kavereillaan. Eläimetkin ottivat hiljaisesta talosta kaiken irti nukkumalla päikkäreitä. Lopulta huomasin, että ärsytys oli jo melkein tiessään :-) Viimeisetkin pahan tuulen rippeet karisivat metsäpolun varteen, kun lähdimme vielä koiran kanssa hakemaan metsästä sieniä ruokaa varten. Lopulta voikin sanoa, että sunnuntai oli oikein leppoisa, ja lähes yhtä raukea kuin kuvien tunnelma. Ehkä sitä välillä pitääkin päästellä höyryjä, niin sitten jaksaa taas olla itsekin tyynenpi ♥ (ja kunnon ärsytys on tosi tehokas motivaattori siivoukselle :-D)

Rauhallista sunnuntaita kaikille!

Lokakuun viimeinen sunnuntai

Tajusin tänään, kuinka paljon on taas aikaa muuhun, kun kiveys ei vie kaikkea aikaa ja energiaani. Toisaalta keho kaipaa nyt hetken vähän leppoisampaa tahtia, voi viedä tovin että kaikki kolotukset paranee. Varsinkin rannettani särkee öisin, tähän toivoisin pikaista helpotusta että saisi taas nukuttua! Tänään meillä oli aika perinteinen sunnuntai, lapsilla oli vuoronperään jääkiekkoharjoituksia ja minä hyödynsin hiljaisemman talon siivoamalla. Siivouksia on viimeisen kolmen viikon ajalta melkoisesti rästissä mutta pikkuhiljaa päästään taas normaaliin senkin suhteen. Myös töitä pitää nyt alkaa tekemään taas enemmän, otin kiveykselle ajan omasta työajastani, mutta nyt pitää pian kiriä siinäkin aikaa takaisin.

Leppoisaan lokakuun viimeiseen sunnuntaihin kuului siivoilujen lisäksi sienten putsausta, koiran pidempää lenkitystä, lasten talvivaatteiden lajittelua, ja ihan vaan sitä oleiluakin. Mies vaihtoi autoonsa renkaat, ja oli kuulema oikein mukava tehdä se tasaisella alustalla pihakivien päällä :-D Eipä kestä kulta, ole hyvä!

Viherkasvitkin saivat taas vähän huolenpitoa osakseen, nekin on päässeet vähän retuperälle näiden kiviviikkojen aikana. Isossa vehkassa huomasin harmikseni ötököitä mullassa, ja eipä auta kuin taas ottaa koko viherpesue käsittelyyn. Tämä vuosi on ollut hankala noiden ötököiden suhteen, en muista että koskaan ennen niitä olisi ollut viherkasveissani näin paljon. Käytän ötököiden torjuntaan Natria-merkkistä ainetta suihkuttelemalla sitä lehdille, ja multaan tökin Provado-tikkuja. Toivottavasti näillä lähtee ennenkuin kasvi menee ihan huonoon kuntoon.

Ulkona ovenpielessä meillä on omatekoinen havukranssi, jonka tein taannoisella vierailullani Parolan rottingille. Minusta tuo rottinkirengas on ihana, niitä on vielä pari lisääkin, kun ostin niitä varalle jos innostun askartelemaan. Niistä voisi ehkä jo alkaa miettimään varovasti joulujuttujakin, onhan se kohta kuitenkin jo marraskuu ♥ Myös joulukalenteria pitäisi kai suunnitella taas, viime vuonna jo heräsi ajatus, josko ompelisin uuden kalenterin sen edellisen, vuosia palvelleen tilalle. Ideoita olisi ainakin mielessä!

Oikein ihanaa sunnuntaita, ja alkavaa uutta viikkoa. Kohti marraskuuta!