Penkkarihumua Helsingissä

Lapset siellä heiluivat rekkojen lavoilla, myös oma esikoiseni. Karkkia heittivät, ja kovasti huusivat. Nolla! Mihin tämä aika oikein menee, vastahan minä itse pupuksi pukeutuneena vietin omia penkkareitani..? :-D

Onnea matkaan, te reippaat nuoret!

Pääkaupungit ja välissä meri

Matka teki hyvää. Oli aikaa. Sai syödä melko rauhallisesti. Pikkupojat jaksoivat hienosti, ja me ehdittiin tehdäkin ihan kelpo turistikierros Tukholmassa. Kierrettiin kaupungilla, ajeltiin ratikalla ja metrolla. Nähtiin Wasa-laivakin. Lopuksi otettiin taas perinteeksi muodostunut rantahölkkä, mutta ehdittiin paluulaivaankin. Varsinkin viisivuotiaallemme kunniamaininta, tuleva Lasse Virenin seuraaja taitaa asua täällä meillä. Niin hienosti poika pinkoi koko puuduttavan pitkän suoran!

Laivan kannella todistimme mielettömän upeaa auringonlaskua. Aluksi menin kannelle ilman kameraa, ja siitä alun komeammasta väriloistosta sain vain kännykällä kuvia, joista yhden otoksen laitoinkin instagramiin. Kun sain haettua hytistä kameran, oli väriloisto jo hieman laantunut, mutta komea tuo oli vieläkin. Ilma oli koko päivän niin keväinen, että vielä illallakin tarkeni laivan kannella paitasillaan. Ei kovin tavallista Helmikuussa :-)

Kotimatkalla päätimme kävellä vielä laivaterminaalilta asemalle, ja saimme samalla reissulla ihailla auringossa kylpevää Helsinkiä. Ihan kelpo kaupunkin tämäkin, pitäisi ehkä useammin käydä tuolla keskustassa. Tänään tosin saammekin heti pikauusinnan, kun lähdemme kohta katsomaan penkkariajoja. Siellä se isoin vauva heiluu nimittäin rekan lavalla... Voi kuinka haikeaa ja ihanaa! 

Sunnuntai, ja laukkujen pakkaamista

Pikainen tervehdys! Täällä pakkaillaan laukkuja, ja huomenna on edessä lähtö pieneen reissuun. Mukaan pääse tällä kertaa kaksi lapsista, keskimmäiset. Käväistään laivalla Tukholmassa, siinäkin on jo varmasti riittävästi ihmeteltävää 5-, ja 6-vuotiaille :-) Onneksi pahin myrsky ehti mennä ohi, niin ei liikaa keinuta. 

Kuvissa muutamia poimintoja viikon varrelta instagramista. Sinne on kiva laitella kuvia, koska se on vaan niin paljon helpompaa. Meillä alkaa olla tämän tietokoneeni kanssa aivan ylitsepääsemättömiä ongelmia, yhteistyö ei kertakaikkiaan suju. Tämänkin postauksen tekoon meni noin tunti (vaikkei tarvinut siirtää kamerasta kuvia ja käsitellä niitä), ja tietokone ehti kertaalleen sammuakin täysin varoittamatta, kesken kaiken. Joku on siis koneessa pielessä ja pahasti!

Kone jää kotiin häpeämään, mutta kännykkä kulkee kyllä mukana. Minut löytää ig:n ihmemaasta nimellä lyde_talostakoti. Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille, säämies lupailikin tosi lämpöisiä kevätkelejä :-)

Rumat Runebergit

Kävipä niin ihmeellisesti, että sain molemmat pienet nukahtamaan päiväunille yhtäaikaa. Kahvi- ja pullahammasta kolotti, mutta kaapista ei löytynyt sopivaa nakerrettavaa. Apuun riensi klassikkoteos Ole hyvä! Kotitaloutta 7. luokalle. 

Runebergin tortuista tuli tosi rumia, ja ikäänkuin sitä korostaakseni kuorrutin ne liian kuumina (ne lapset ei usein nuku kauaa yhtäaikaa...) jolloin päällisetkin lähti vielä valumaan sinne tänne. Mutta hyviä oli, söin kolme! Ja mikä parasta, nämä oli nopeat tehdä.

Ei tällä suorituksella taida vielä ihan porvoolaiseksi päästä, mutta lupaan yrittää tulevina vuosina parhaani. Ajatushan se on tärkein, eikös?

1 muna

1,5 dl sokeria

1 dl kermaa

1 dl kuorineen jauhettua mantelia (mulla oli kuorettomia, eipä haitannut)

2 dl korppujauhoja

1,5 dl sulatettua rasvaa (150g)

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

(minä lurautin vielä vajaan teelusikallisen rommiaromia mukaan)

1. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen

2. Sulata rasva

3. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi kulhossa

4. Lisää taikinaan kerma ja sekoita

5. Lisää mantelit, korppujauhot ja vähän jäähtynyt sulatettu rasva. Sekoita kaapimella.

6. Lisää lopuksi vehnäjauho-leivinjauhoseos, sekoita.

7. Jaa taikina paperivuokiin (12-16kpl) ja paista uunin keskitasossa noin 15 minuuttia.

8. Koristele punaisella hillolla ja sokerivesikuorrutuksella.

  

Makoisaa Runeberginpäivää kaikille!

Kauneutta

Tänään oli hieno päivä. Pääsin käymään yksin raksalla, ja nautin hiljaisuudesta. Lepuutin hetken korviani. Katselin ympärilleni ja koetin kuvitella jo tulevaa. Tuijottelin. Kuljin kameran kanssa ja keskityin hetkeksi ympäröivään kauneuteen. Lauloin matkalla autoradion päälle täysillä. Hymyilin auringolle, huurteisille puille ja maisemille.

Ihanaa viikkoa kaikille!