Käsille tekemistä



Näin uuden vuoden jälkeen kun tuntuu että on taas täynnä virtaa, löytää itsensä ties minkä projektien parista. Nyt työn alla on mm. uuden tv-tason tuunaaminen kirpparilöydöksistä, yhden lapsen huoneeen uudelleen kalustaminen (etsinnässä edullisesti esim. muuramen kerrossänky) ja jos ei muuta, niin piti vielä pienet välihetketkin täyttää jollakin, ja tartuin lankaan ja puikkoihin. Olen tälläinen fiilisneuloja, tuotoksia saattaa syntyä yksi kolmessa vuodessa, tai sitten kuin liukuhihnalta. Into korvaa kuitenkin laadun, kovin haastaviin projekteihin ei taidot riitä :-D Isoin työni taisi olla aikoinaan blogeissa kiertänyt kässänopen painajainen-nimellä kulkenut neuletakki jonka ihana Rilla laittoi alulle. Terkkuja sinne!

Tällä kertaa tekaisin tuollaisen tuubihuivin itselleni kylmyyttä karkoittamaan. Lanka oli Novitan paksua Folk-lankaa, ja puikot numerolla 12. Pinta on kivan muhkea kun tein työn helmineuleena. Tuubi huivista tuli siksi, että tulin aloittaneeksi sen aika leveänä, ja kaksi kerää ei riittänyt pitkään kaulaliinaan. Niinpä tein sen matkaa kuin riitti, ja lopuksi yhdistin päät toisiinsa. Leveän huivi on tässä kaksinkerroin, joten tämä on siitä kiva että senkun sujauttaa kiepin kaulaan, ja on valmis lähtöön. No okei, ehkä takki ja muut releet on hyvä olla myös. :-D

Viikko on mennyt hurjan nopeasti, mukavaa viikonloppua kun kohtahan sekin taas on!


Loppiaisen perinne: kalustevalssi

Ihana talvinen viikonloppu on takana. Loppiaisena joulukuusi sai väistyä kevään tieltä, ja muutkin jouluiset jutut riisuttiin kodista pois. Kun joulun rippeet lähtee kodista, tulee minulle aina kova vimma laitella kotia muutenkin vähän uuteen uskoon. Uutena vuonna alkaa uusi kausi, ja kotikin kaipaa mielestäni silloin kuoriutumista joulun kuplasta kohti kevättä. Käytännössä se tarkoittaa usein tulppaaneja, kevätesikkoja ja joskus jopa kalusteiden siirtelyä. Tänä vuonna teki mieli kuitenkin kokeilla vähän isompiakin muutoksia, ja päädyimme vaihtamaan olohuoneessa huonekalujen järjestystä. Johan tässä on puolitoista vuotta asuttu, korkea aika muutoksille, eikö? :-D

Olohuoneemme on pitkä ja melko kapea, ja kovin montaa vaihtoehtoa kalusteiden asettelulle ei valitettavasti ole. Pohdiskelin asiaa ääneen Instagramissa, ja siellä sainkin monta hyvää ideaa. Isoimman muutoksen olisi varmaankin saanut aikaan talomme arkkitehdilta tullut idea, että siirtäisimme ruokapöydän olohuoneeseen isojen ikkunoiden eteen. Se on pakko joskus kyllä testata! Toistaiseksi pysyimme kuitenkin vielä olohuoneessa, ja nyt testissä on versio, jossa sohva kääntyi keskelle tilaa poikittain, ja tv-taso siirtyi entiselle sohvan paikalle. Tässä asetelmassa on hyviä ja huonoja puolia. Ainakin tv-taso pitäisi vaihtaa litteämpään, ja portaiden alla olla olisi hyvä olla jokin kaappi, säilytyskaluste tms jonne saisi stereot ja kaiuttimet pois tuolta tv:n luota. Jos saa heittäytyä haaveilijaksi, sopisi sinne esimerkiksi String-systeemin matalammat panelit ja niistä tehty hyllykkö? Myös jokin senkki olisi ihana. Sohvapöytäkin pitäisi tässä versiossa olla matalampi. Koetamme nyt kuitenkin pysytellä olemassa olevissa kalusteissa, ja jos varastosta ei löydy sopivaa, voi olla että kalustus vaihtuu vielä takaisinkin.

Olohuone, sisustus, valkoinen lattia

keramiikka, portaikko, pinnakaiteet

Ilmari Tapiovaara mademoiselle, olohuone, sisustus


olohuoneen sisustus, portaikko, pinnakaiteet

olohuone, viherkasvi

Mitäs olette mieltä? Omasta mielestäni tila muuttui ehkä jopa pienemmän näköiseksi, mutta toisaalta sohvalta on nyt kivemmat näkymät ulos. Tv:n katselu on tuossa vähän hankalaa, mutta me katsotaan sitä kyllä niin vähän että sen perusteella ei kannata järjestystä hylätä. Matto on vähän turhan pieni tällä järjestyksellä, mutta saa nyt kelvata.

Laitoin muuten blogiporukallemme tästä kuukauden haasteen, meillähän on ollut kuukausittain jokin aihe, josta porukka tekee postauksia, ja lopuksi aiheen emäntänä toiminut tekee postauksista koosteen. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan minkälaisia muutoksia muiden bloggareiden kodeissa tehdään vuoden alussa, ja noin kuukauden päästä julkaisen koosteen. Siirrelläänköhän sielläkin sohvia, vai riittääkö pelkkä joulukuusen ulos kantaminen karistamaan joulun kodista? Entä te siellä ruudun takana, onko teillä tapana pistää sisustus uuteen uskoon loppiaisena, vai onko kenties se tulppaanikimppu perinteenä? Vai liittyykö teillä tähän vuoden aikaan mitään sisustuksellisia perinteitä?

Ihanaa paluuta arkeen kaikille, ja kivaa kevätkauden aloitusta!

Kohti valoa


jouluruusu, kukka, valokuvaus

keittiö, kukka, jouluruusu


kukka, jouluruusu, valokuvaus

jouluruusu, kukka

Aurinko. Toivo.

Edellisessä postauksessa kertomani haasteet alkavat olla nyt jo paremmalla tolalla. Auto saatiin hinattua korjaamolle. Onnistuttiin saamaan pullovettä. Imuri tuli takaisin huollosta, ja muutama neulanenkin saattoi kadota lattialta :-) Pyykkejä varten saatiin hankittua perinteinen kuivausteline. Kyllä tämä tästä siis! Hanavettä ei vieläkään saa käyttää, rumpu pitää edelleen piakkoin uusia, ja autonkorjaaminen maksaa ainakin sen verran että silläkin rahalla olisi jo saanut uuden kuivurin. Mutta kuten mieheni viisaasti sanoi, niin kauan kuin ongelmat ovat rikkoutuvia laitteita, asiat on ihan hyvin. Totta <3

Jälkitoimituksena saamamme jouluruusu kylpi tänään kauniissa auringonsäteessä, ja mikäs sen ihanampi näky kuvattavaksi. Tunnen, että itsellänikin kasvot ja mieli hakeutuvat valoa kohti, kevääseen, sen takana olevaan kesään. 

Ihanaa loppuviikkoa teillekin!


Lunta tupaan




Vuoden ensimmäisinä päivinä on tunnelma ollut välillä vähän epätoivoinen. Meiltä on näinä päivinä hajonnut kuivausrumpu ja keskuspölynimuri. Hetken jo näytti siltä, että tietokonekin on käyttökelvoton, mutta onneksi tämä vielä tokeni sen verran että pääsen naputtelemaan tänne blogiin tätä valitustani (first things first :-D). Imuri pääsi onneksi takuun piikkiin korjattavaksi, nyt pitää vaan kestää imurittomuuden ja valkoisen lattian yhdistelmää hetken. Kuivausrumpu korvattanee nyt alkuhätään perinteisillä telineillä, kun ovien päällyset ei meinaa enää riittää. Pidemmän päälle rumpu olisi kyllä uusittava...

Tänä aamuna maa oli ihanan valkoisen lumen peittämä, ja mielikin kirkastui kummasti. Niin kauniiksi lumi tekee kaiken, ja talvikin tuntuu taas oikealta talvelta <3 Kyllä tämä tästä, mietin. Iltapäivällä tuli kuitenkin tieto, että Porvoossa juomavesi on kelvotonta, siitä on löytynyt E.coli-bakteeria. Tokihan siinä vaiheessa oli kiskottu jo vettä muutama lasillinen, keitetty kahvia, huuhdeltu vihanneksia itselle ja lapsille lounalla jne... Jaah, no eikun vettä keittämään ja säilömään kannuissa jääkaappiin. Sormet ristissä, ettei mitään kovin pahaa tautia iskisi. Kyllä tämä tästä, ei tämä nyt niin paha ole, ajattelin taas. 

Seuraavaksi soi puhelin, mies soitti että autosta oli jokin osa pamahtanut työpaikan pihalla, ja hän oli tulossa taksilla Vantaalta Porvooseen. Jahas. Minua enää lähinnä nauratti. Ihan vilpittömästi, mitähän vielä? :-D 

Onneksi on kauniit lumiset maisemat!


Vuosi vaihtui, tunnelmia

Vuosi on vaihtunut, lämpimästi tervetuloa 2017! Mitään suurempia juhlia meillä ei eilen järjestetty, mutta päivä oli lasten keskuudessa silti kovin odotettu. Sovimme jo jouluna, että heidän tekemän ja koristeleman piparkakkutalon saa syödä uudenvuoden aattona. Kummaa kuhinaa sen ympärillä onkin ollut jo monta päivää, tuntuu että melkein yhtä paljon jännitystä liittyi mökin syömiseen kuin joulupukkiin :-D. Aamusta jo alkoikin neitokaisen kiemurtelu lattialla matona, "mä en jaksa  enää odottaaaaa-aa....". Lopulta odotus onneksi palkittiin, ja hyvältä maistui mökki. Ihan itse sen valmiina paloina ostin Ikeasta, eli edes mausta en voi ottaa kunniaa :-D













Kotikaupunkimme Porvoo oli järjestänyt ison ilotulituksen lapsiystävälliseen aikaan kuudelta, ja olimmekin sitä katsomassa joen rannalla. Tosi upea oli, ja väkeä oli liikkeellä enemmän kuin olin koskaan nähnyt täällä missään. Lapsetkin tuumasivat että täällä taitaa olla koko Porvoo, eivätkä varmaan olleet väärässä. Kivaa että järjestetään, ja kivaa että ihmiset osallistuvat!

Kotosalla piti toki miehen kanssa odottaa vuoden vaihtuminen lasten mentyä nukkumaan. Puusaunan lauteilla oli leppoisaa pohtia mitä vuodesta jäi mieleen, ja mitä kaikkea ensi vuonna onkaan tulossa. Ainakin yksiä pyöreitä vuosia juhlitaan, samoin hääpäivä on pyöreästi kymmenes. (nyt olisi kyllä ehkä jo aika mennä sinne käymättä jääneelle häämatkalle..? :-D) Kiitollisina hyvästelimme vuoden 2016 ja kellokin sai uudet numerot tauluunsa :-)