Emma-koira 1v

Tänään Emma-koiramme täyttää yhden vuoden! Vuosi on mennyt toisaalta äkkiä, toisaalta hetkittäin on tuntunut siltä että eikö tuo koskaan kasva isoksi :-D Tämän vauvavuoden intensiivisyys pääsi ehkä hieman yllättämään, edellisistä koirista oli jo niin pitkä aika että muistot olivat lie kultautuneet. Toisaalta elämä oli silloin edellisten koirien aikaan aika erilaista muutoinkin, itse oli nuorempi ja vetreämpi, ja lapsiakin oli silloin vain kaksi. Tälläkertaa olikin monta pientä lasta ja todella paljon pureva, kaikkialle ehtivä pentu... Vaan nyt, kun Emma on yksivuotias, tuntuu että ehkä toivoa sittenkin on :-) Sisäsiisteyskin saavutettiin lopulta, hihnassa tuo osaa jo hetkittäin halutessaan kulkea nätisti, ja agility tuntuu olevan todella mieluinen harrastus. Kyllä tämä siis taitaa jo helpottaa!

Kertasin koneelta vähän vanhoja kuvia, ja laitan tännekin pienen koosteen pennun kasvusta (koska koiranpentukuvia on aina kiva katsoa, eikös ♥)




Tässä kolmeviikkoinen pallero, kun kävimme ensimmäisen kerran katsomassa pentuja. Oi apua! 

Seuraava kerta pentujen luona oli, kun Emma oli viisiviikkoinen. Tuolla reissulla otin myös kasvattajalle kaikista pennuista kuvat nettisivuille. Ihania ovat!



Viisiviikkoiset olivat jo nauttimassa hetken kevätauringosta ulkona, ja jänniä hajuja löytyi vaikka kuinka paljon. Olimme tässä vaiheessa jo ihan varmoja että haluamme juuri Emman, mutta kasvattaja teki lopulliset päätökset vasta hieman myöhemmin että mikä pentu menee mihinkin kotiin. Meistä tuntui että koira valitsi meidät eikä toisinpäin :-)


Muutaman viikon päästä käytiin vielä yksi reissu pentujen luo, mutta tuolla kertaa Emma lähtikin jo meidän mukaamme. Emolle vielä heippapusut, ja sitten menoksi kohti uutta kotia!




Pienen pennun ensimmäinen päivä kotona oli aika jännä, ja pian uni voittikin.



Emma pääsi poseeraamaan myös työjuttuihini, kun tein yhteistyökumppanilleni kuvia. Samalla harjoiteltiin jalkojen pesua kurapisteellä, ja eräs otti sen kuuluisan spanielin katseenkin käyttöön :-D






Kevään mittaan puuhattiin yhtä ja toista, ja koira "auttoi" innokkaasti varsinkin pihan laitossa jota teimme kovaa vauhtia. Kesällä oli tulossa eräs tietty kuvauspäivä, jota varten halusimme saada paikat mahdollisimman hyvään kuntoon. 





Kesä oli kuuma ja hikinen, ja konstit viilennykseen olikin monet. Yksi Emman suosikeista oli lasten uima-allas, jossa vesipeto polskuttelikin todella innokkaasti. Bravuuri oli työntää kuono veteen, ja puhaltaa ilmakuplia nenästä :-D


Syksyn tullen koetimme jos jonkilaista keinoa saada koira kulkemaan nätimmin hihnassa. Emma oli ilmeisesti ymmärtänyt homman jossain vaiheessa vähän väärin, ja harkitsin jo hankkivani talveksi pulkan ja valjaat koiran perään, niin saisipa kiskoa sitten oikein tosissaan. Hankinta jäi ajatuksen tasolle, ja onneksi tuokin homma on koko ajan pikkuhiljaa helpottanut. Nyt liukkailla tosin huomaan, että edelleen työtä on tehtävänä aika reilusti :-D



Jouluhommissa riittikin taas koiralla ihmeteltävää, ja varsinkin kuusen tuominen sisään tuntui olevan Emman mielestä älyttömin idea ikinä. Saati sitten se yksi pelottava punanuttu, siitäkään ei oikein tiennyt että miten pitäisi suhtautua. Melkein heti kun noista järkytyksistä oli toivuttu, alkoi ulkona hirveä pauke ja rätinä. Hui! Vaan näistäkin selvittiin, ja päästiin aloittamaan uusi vuosi 2019.





Vuoden vaihduttua aloin taas haaveilemaan uusista matoista, eräs kun oli pissinyt käytännössä kaikki mattomme mitä lattioilla oli vuoden mittaan käynyt. Toki niitä oli putsailtu ja neutralointisuihketta oli kulutettu pullotolkulla, mutta kun mattoihin pissailu alkoi vihdoin olla taaksejäänyttä elämää, teki mieli uusia mattoja. Mattohommat ei ole edenneet sen pidemmälle, mutta hyvähän se onkin harkita kunnolla ennen hankitoja. Jos ei muuta, niin koira on opettanut kärsivällisyyttä sisustuksen suhteen :-D Alkuaikojen aitauksesta viherkasvien suojana on jo päästy, ja muutoinkin koti alkaa palautua normaaliin siltä osin. Voiton puolella siis ilmeisesti ollaan jo?



Tänään yritin ottaa itselaukaisijalla Emmasta poseerauskuvaa synttärin kunniaksi. Voi olla että hommassa olisi auttanut, jos olisin tajunnut opettaa koiran seisomaan käskystä :-D Nyt tuo meni aika säätämiseksi, mutta tiedänpä mitä pitää vielä harjoitella, varsinkin kun tarkoitus on käyttää karvanaama näyttelyssä vielä tässä kevään aikana. 

Tänään Emmalle on tiedossa vielä lahjapaketti, josta löytynee jotakin kivaa. Onnea siis yksivuotiaalle ja myös meille ihmisille! :-D

Emman puuhia voi seurata myös Instagramissa, nimimerkillä @emmapienispanieli

2 kommenttia

  1. ihaania kuvia koirastanne. Voi kun ne ovat söpöjä pienenä. Mutta kasvavat hurjaa vauhtia.
    Meidän koira täyttää kesällä 8 v. Jotenkin pelkään koska menetän sen. On ne vaan ihania seurallisia.
    Selvästi teidän koira seuraa kun soitetaan kitaraa, taitaa olla hyvä sävelkorva :) ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi nopeasti meni kyllä ohi tuo ihan pikkupentu-vaihe! Vaikkei se silloin tuntunutkaan siltä :-D Lemmikit tuo kyllä elämään tosi paljon säpinää ja iloa, toivottavasti saat pitää ystäväsi vielä pitkään ♥
      Meillä koira kyllä tykkää musiikista, paitsi pianon ääni on sille jotekin liian jännä :-D

      Poista

Kysy, kommentoi, ehdota, höpise. Kommentit ilahduttavat aina!